Puheet

19.01.2009 08:30

Puolustusministeri Jyri Häkämiehen puhe 188. maanpuolustuskurssin avajaisissa

PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 
FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES
188. maanpuolustuskurssi
Avauspuheenvuoro  
19.1.2009, Helsinki 

Arvoisat 188. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osanottajat, herra kenraali, hyvät kummikurssilaiset ja kutsuvieraat, hyvät naiset ja miehet!

Marraskuussa 1939 saapui ulkomainen tankkilaiva Kruunuvuoren selälle tuodakseen polttoainelastin Suomeen. Yllättäen laiva alkoi hitaasti kääntyä ja suuntasi takaisin salmen kautta avomerelle pois Suomen rannikolta. Radiosanoma oli saavuttanut laivan päällystön, ja käsky oli käynyt suunnata takaisin kohti länttä. Kansainvälisen valtapolitiikan kohteena ollut Suomi jäi ilman kipeästi kaipaamaansa polttoainetäydennystä. Emme tuolloin olleet varautuneet näin nopeisiin valtapolitiikan käänteisiin.

Tämä historiasta otettu esimerkki kertoo, kuinka nopeasti kiristynyt kansainvälinen tilanne voi vaikuttaa Suomeen ja sen kansalaisten toimeentuloon. Samankaltainen tilanne voi kohdata meidät jo normaaliaikana. Koko Keski- ja Itä-Euroopan kylmentänyt Venäjän ja Ukrainan välinen kaasunjakelukriisi vahvistaa tämän.

Kysymys ”Onko mikään muuttunut vuodesta 1939” on siksi erittäin ajankohtainen. Joudumme kysymään, onko huoltovarmuuden käsite enää sama kuin se oli sotien jälkeen tai edes kaksi vuosikymmentä sitten?

On totta, että kansallisen varautumisen keinot eivät ole tänään ja tulevaisuudessa samoja kuin aikaisemmin. Globalisaatio – maapalloistuminen – on muotisana kuvaamaan sitä nopeaa kehitystä, joka on tapahtunut erityisesti talouden alalla. Tuotanto ja pääoma ovat hakeutuneet sinne missä ne ovat tuottaneet parhaiten tulosta.

Globalisaatio on ollut merkittävä köyhyyden poistaja. Se on nostanut uudelle taloudellisen kehityksen asteelle miljardeja ihmisiä, parhaina esimerkkeinä Kiina ja Intia. Perinteiset teollisuusmaat ovat menettäneet tehtaitaan ja työpaikkojaan, mutta ovat korvanneet ne korkeampaa osaamista edellyttävällä työllä.

Suomea globalisaatio on pääsääntöisesti hyödyttänyt. Kansainvälistymisessään menestyneet yritykset ovat luoneet maahamme alihankintaketjuja, jotka ovat tarjonneet työtä tuhansille ja taas tuhansille. Viime vuosina globalisaatio on näyttänyt meille kuitenkin nurjemman puolensa, mikä on näkynyt tehtaiden sulkemisina ja työpaikkojen vähentymisinä. Loppusaldo on kuitenkin Suomelle edelleen vahvasti positiivinen.

Globalisaation yksi mahdollistaja, internet, tuo myös yksittäiset kriisit reaaliaikaisesti koko maailman tietoisuuteen. Kukaan ei esimerkiksi voi enää harjoittaa väkivaltaa kansainväliseltä yhteisöltä salassa. Tämä vaikuttaa kriisien ennaltaehkäisyyn, mutta erityisesti niihin puuttumiseen.

Myös kansainvälinen finanssikriisi on levinnyt tsunamin lailla maailman joka kolkkaan. Se on osoittanut kouriintuntuvalla tavalla valtioiden nk. keskinäisriippuvuuteen liittyvät riskit. Kaikki maat ovat osallisena talouskriisissä ja joutuvat kärsimään siitä – siksi myös lääkkeiden tulee olla yhdessä mietittyjä ja samaan suuntaan toimivia.

Huoltovarmuus on noussut tästä syystä esille aivan uudella tavalla. Huoltovarmuudellahan tarkoitetaan väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömien taloudellisten toimintojen turvaamista poikkeusoloissa. Sen merkitys ei sinänsä ole muuttunut vuosien varrella, keinot kylläkin.

Maatalousyhteiskuntana Suomi oli 1970-luvulle saakka suhteellisen itsenäinen ja riippumaton kestämään maailmanpolitiikan ja -talouden heilahdukset. Kansalaisten elinmahdollisuudet eivät kriisin aikana vaarantuneet ja maanpuolustuksen kyky voitiin taata. Huoltovarmuus rakentui polttoaineiden, viljan ja tiettyjen tuotantotekijöiden varastoinnin varaan ja yritysten toiminnan ylläpitoon pahan päivän varalle. Oppi oli otettu vuoden 1939 tapahtumista.

Vuosien 1973 - 1974 energiakriisi herätti meidät ensimmäisen kerran teollisuusyhteiskunnan todellisuuteen. Kriisi kouraisi myös Suomea ja johti energian säästöohjeisiin, joita toteutettiin sanktioiden uhalla. Energiakriisi havahdutti Suomenkin huomaamaan kansainvälisten kriisien ja riippuvuuksien laajat vaikutukset yksittäisiin maihin.

Hyvät naiset ja herrat,
Nyt ja tulevaisuudessa Suomen on määritettävä tarkoin ne strategiset ja kansallisesti merkittävät osa-alueet, joilla halutaan taata kansallinen huoltovarmuus. Toimivilla markkinoilla huoltovarmuus toteutuu jo nyt varsin pitkälle. Sen lisäksi käytössämme ovat edelleen perinteiset keinot, varmuusvarastointi ja yritysten tuotantoedellytysten turvaaminen.
Näiden rinnalle ja niitä tukemaan ovat yhä suuremman roolin saaneet tekniset varajärjestelyt, logistiikan varmentaminen sekä kahden- ja monenkeskiset yhteistyöjärjestelyt. Yleensä ei vain yksi mainituista keinoista riitä, vaan kyse on niiden yhdistämisestä.
Elintarvikehuolto on yksi huoltovarmuuden painopistealueista. Leipä- ja siemenviljan osalta varaudumme edelleen kansallisesti maailmanmarkkinoiden häiriötilanteisiin. Elintarviketuotannon tärkeimpien tuotantotekijöiden osalta tilanne on kuitenkin monessa suhteessa muuttunut.
Puolustuksen osalta varaudumme oletetun sotilaallisen kriisin varalle varastoimalla mm. ampumatarvikkeita ja kriittisiä varaosia. Teknologisen kehityksen myötä on tälläkin saralla pohdittava varastoinnin järkevää tasoa ja panostettava entistä enemmän kansainvälisiin yhteistyöjärjestelyihin.
Kotimaisen puolustustarviketeollisuuden tuotantoedellytysten tukeminen kuuluu puolustushallinnon tehtäviin. Puolustustarviketeollisuuden rooli ei ole enää niinkään bulkkitavaran, kuten ampumatarvikkeiden, valmistuksessa, vaan huolto- ja korjauskyvyssä ja siihen liittyen logistiikan varmentamisessa.
Uutena keinona turvata kriisiajan valmius on käyttöön otettu strateginen kumppanuus. Tämän vuoden alusta hoitaa puolustusvoimien kunnossapitoa MILLOG Oy. Strategisena kumppanina se on osa puolustusvoimien huoltoa niin normaali- kuin kriisiaikana. Se huolehtii siitä, että puolustusvoimilla on käytössään kaikissa tilanteissa kunnossa oleva materiaali ja tarvittava korjauskyky. Se myös varmistaa kansainvälisen yhteistoiminnan kautta varaosien saannin.

Puolustusvoimien kansainvälinen yhteistyö tukee kansallista huoltovarmuutta. Järjestelyillä on kustannussäästöjen ohella myös toimintaa tehostava vaikutus.
Keskinäisriippuvuus lisää pääsääntöisesti yleistä turvallisuutta. On vain huolehdittava riippuvuuden tasapainosta yhteistyökumppaneiden kanssa. Tähän tavoitteeseen pyritään muun muassa tiivistyvässä Pohjoismaisessa yhteistyössä. Aitoa säästöä ja keskinäisriippuvuutta saavutetaan vain, jos uskalletaan luopua jostain itsenäisestä kyvystä. Tällaisessa tapauksessa joku toinen maa tai maaryhmä hoitaa meidän puolestamme jonkun asian, ja me hoidamme heidän puolesta vastaavasti jonkun toisen asian. Pohjoismainen yhteistyö on konkreettista ja tukee suoraan Suomen tavoitteita Euroopan Unionissa ja Naton rauhankumppanuudessa.
Hyvät naiset ja herrat,
Tulin valituksi Matti Vanhasen toiseen hallitukseen sekä puolustusministeriksi että valtion omistajaohjauksesta vastaavaksi ministeriksi. En uskonut niillä olevan paljon yhteistä. Kuinka väärässä olinkaan! Viime kuukaudet ovat osoittaneet, että näillä kahdella osa-alueella on paljonkin yhteistä.
Finanssikriisi toi esiin keskustelun kansallisesti tärkeiden yritysten omistajuudesta. Islannin kansantalouden romahtaessa viime vuonna tulivat islantilaisen Novatorin omistamat Elisan osakkeet myyntiin. Oli vaarana, että merkittävä omistusosuus Elisasta luisuisi Suomen kannalta vääriin käsiin.
Aloite Elisan osakekaupasta tehtiin huoltovarmuuden näkökulmasta ja se solmittiin erittäin nopeassa aikataulussa. Sillä turvattiin Elisan kotimaisen omistuksen riittävä määrä ja siten kotimainen määräysvalta kansallisesti merkittävässä yrityksessä.

Elisan kauppa osoitti, että valtio tarvitsee kyvyn reagoida nopeasti yritysmarkkinoilla turvatakseen kansalliset edut. Solidium syntyi tältä pohjalta. Nyt on valtiollakin mahdollisuus vaikuttaa jatkuvasti osakemarkkinoilla. Solidiumin alle on siirretty kansallisesti tärkeä valtion omistus. Työkalu mahdollistaa ensimmäistä kertaa myös joustavat ostot nopeasti muuttuvassa maailmassa. Solidium ei kuitenkaan ole rajattu huoltovarmuusyhtiöksi. Päätökset syntyvät osakeyhtiölain mukaisesti sen hallituksessa.

Hyvät maanpuolustuskurssin osanottajat!

Nyt käsillä olevan finanssi- ja rahoituskriisin kestoa ja syvyyttä ei kukaan voi ennakoida. Sen vuoksi meillä on oltava kyky reagoida ja vaikuttaa kansalliseen turvallisuuteemme entistä joustavammin ja nopeammin. Tätä olen peräänkuuluttanut myös arvioidessani selontekomenettelyn kankeutta.

Hyvät kurssilaiset,

Mielestäni käynnissä olevasta tilanteesta voidaan vetää kolme selkeää johtopäätöstä
1. Yritysten omistuksissa on kansainvälisen finanssikriisin syvenemisen myötä käynnissä huomattavia muutoksia.
2. Suomen ja suomalaisten on oltava hereillä ja toimittava huoltovarmuudessa kansallisten etujen pohjalta.
3. Suomen tulee kriittisillä osa-alueilla turvata huoltovarmuus, jota täydentävät kansainväliset yhteistyöratkaisut ja kumppanuudet.

Maanpuolustuskurssit heijastavat aina omaa aikaansa. Tämä koskee myös nyt käynnistyvää 188. kurssia. Pääsette kuuntelemaan maamme johtavia asiantuntijoita ja virkamiehiä. Uskon, että teidän kurssinne elää vahvasti käynnissä olevan talouskriisin aikaa ja varmaan avaa uusia näkökulmia teille esitettävissä alustuksissa kuin niin tärkeissä keskusteluissa. Kurssin intensiivivaihe, jolloin kuviteltua kriisiä eletään teille annettavissa rooleissa, on oma lukunsa. Itse toimin kurssillani puolustusministerinä, joten jos tehtävä oikeasti kiinnostaa vaikkapa kurssilla olevia kansanedustajia, niin siihen kannattaa pyrkiä. Sain muuten rahapyyntöni läpi kurssin leikkihallituksessa.

Valtakunnalliset maanpuolustuskurssit ovat kansainvälisestikin ajatellen ainutlaatuinen ikkuna kokonaismaanpuolustuksemme keskeisiin kysymyksiin. Keskustelkaa, oppikaa ja verkottukaa. Toivotan teille antoisia neljää viikkoa kansallisen turvallisuutemme keskeisten kysymysten parissa.

 


Palaa otsikoihin



Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä