Puolustusministeri Stefan Wallinin nettikolumni

15.3.2012 AFGANISTAN ON OIKEALLA TIELLÄ

ISAF-operaatio Afganistanissa on tällä hetkellä ainoa rauhanturvaoperaatio, johon Suomi osallistuu suuremmalla joukolla. Viime vuosina siinä on ollut mukana lähes 200 suomalaista, mutta tuo luku supistuu tänä vuonna noin 50 hengellä, kun operaation luonne muuttuu entistä enemmän siviilikriisinhallinnan suuntaan. ISAF on myös toimintaympäristöltään kautta aikain vaativin operaatio, jossa suomalaiset ovat mukana. On silti tärkeää, että vastaamme YK:n kutsuun ja olemme mukana tuomassa vakautta maailman vaikeimmille kriisialueille, myös Afganistaniin.

Minulla oli tämän kuun alussa mahdollisuus vierailla Afganistanissa. Minusta on tärkeää, että jokainen puolustusministeri käy vuorollaan tutustumassa suomalaisten rauhanturvaajien toimintaan ja palveluoloihin eri operaatioissa. On tärkeää saada suoraa palautetta, jotta saamme operaatiot toimimaan mahdollisimman hyvin. Vierailu Afganistanissa antoi myös mahdollisuuden keskustella paikallisten viranomaisten ja muiden ISAF:ssa mukana olevien maiden edustajien kanssa.

Matkani jakautui kahteen osaan. Mazar-e Sharifissa keskustelin suomalaisten rauhanturvaajien kanssa ja tapasin myös operaation ylintä paikallista johtoa. Vaikka Mazar sijaitsee suhteellisen rauhallisessa Pohjois-Afganistanissa, on sielläkin haasteita yllin kyllin. Huomasi kuitenkin selvästi, että suomalaisten rauhallinen ja teeskentelemätön toimintatapa on vakuuttanut paikallisen väestön ja siten helpottanut päivittäistä kanssakäymistä. Myös suomalaisten kansainväliset kumppanit olivat vaikuttuneita osaamisestamme.

Vierailu Afganistanissa ei kuitenkaan ole mitään ilman käyntiä maan pääkaupungissa Kabulissa, jonne vuosia jatkuneen sodan myötä on muuttanut miljoonia ihmisiä. Siellä on niin Afganistanin kuin kansainvälisten joukkojen ylin johto. Olen tyytyväinen, että saatoin tavata kollegani, pitkäaikaisen puolustusministerin Abdul Raheem Wardakin ja keskustella hänen kanssaan Afganistanin tulevaisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Tapaaminen oli erityisen tärkeää juuri nyt kun maassa on käynnistynyt transitio, turvallisuusvastuun asteittainen siirtäminen kansainvälisiltä joukoilta Afganistanin omille viranomaisille.

Minulle oli järjestynyt Kabulissa tapaamiset myös ISAF-operaation ylimmän johdon edustajien kanssa. Keskustelin koko operaation komentajan, yhdysvaltalaisen kenraalin John R. Allenin kanssa operaation nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä. Transitio nousi näkyvästi esiin myös keskustelussani ISAF:n korkeimman siviiliedustajan Simon Gassin kanssa. Molemmat korostivat voimakkaasti vallansiirron onnistumisen merkitystä Afganistanin tulevaisuudelle.

On äärimmäisen tärkeää, että myös Suomi osallistuu tulevina vuosina Afganistanin yhteiskunnallisten olojen ja talouden kehittämiseen. Transition takarajaksi on asetettu vuosi 2014, jolloin vastuu turvallisuudesta olisi koko maassa siirtynyt afgaaneille itselleen. Vuosi 2014 ei kuitenkaan ole vuosi, jonka jälkeen Afganistan selviytyy ilman ulkopuolista tukea. Tavoitteena kuitenkin on, että tuon tuen muodot muuttuvat enemmän koulutuksen, demokratian ja oikeusvaltiokehityksen tukemiseen sekä siviilikriisinhallintaan. Myös aito kansallinen vuoropuhelu tulisi saada käyntiin, koska se on edellytys pysyvälle rauhalle.

Pelkällä kansainvälisellä avulla Afganistania ei kuitenkaan nosteta jaloilleen; muutoksen on lähdettävä liikkeelle myös maan sisällä. Toisin kuin usein väitetään, on yli kymmenen vuotta jatkuneen operaation aikana jo nyt saavutettu monia myönteisiä tuloksia. Maan yleinen turvallisuustilanne on parantunut, vaikkakaan ei vielä riittävästi. Positiivinen muutos näkyy erityisesti naisten asemassa, lasten ja varsinkin tyttöjen mahdollisuudessa saada koulutusta, terveydenhuollossa sekä maan mittaviksi arvioitujen luonnonvarojen hyödyntämisessä.

Suomi on osallistunut Afganistanin tukemiseen yli kymmenen vuoden ajan. On tärkeää, että sitoutumisemme jatkuu tästä eteenpäin, myös vuoden 2014 jälkeen. Afganistanin vakaus heijastuu myönteisesti kansainväliseen järjestelmään ja siten myös meille Suomeen. Minusta onkin äärimmäisen lyhytnäköistä vaatia sotilaallisesta kriisinhallinnasta luopumista ratkaisuksi puolustusvoimien nykyisiin rahoitusongelmiin. Puolustamme Suomen kansallisia etuja myös maamme rajojen ulkopuolella. Lisäksi teemme sen hyvin pienellä panoksella, sillä sotilaalliseen kriisinhallintaan käytetään nykyisin vain muutama prosentti puolustusmenoista. Se on varsin pieni hinta sitä kautta saavutettavista hyödyistä.

Stefan Wallin

15.3.2012

Vanhemmat kolumnit löytyvät sivun vasemmanpuoleisesta otsikkopalkista.

Kolumniin liittyvää palautetta voi lähettää osoitteeseen tiedotus@defmin.fi

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa tiedottaja Kristian Vakkuri, puh. 050 554 9564.