Puheet

03.02.2018 12:30

Puolustusministeri Jussi Niinistön puhe Vapaudenmitali 100 vuotta -juhlatilaisuudessa

Niinisto_JussiArvoisat sotiemme veteraanit, hyvät naiset ja herrat
Tammikuun 30. päivänä 1918 joukko punakaartilaisia tunkeutui taidemaalari Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljeeseen Ruoveden Kalelaan ja vaati talon isäntää luovuttamaan ampuma-aseensa, tappotuomiolla uhaten. Gallen-Kallela kieltäytyi antamasta aseitaan muuten kuin ”väkivallan kautta, kehottaen heitä ilmoittamaan koska tämä väkivalta alkaisi”, kuten hän tilannetta vuonna 1920 Vapaussodan historian komitealle muisteli. Taiteilijan pojan Jorman astuttua huoneeseen ”molemmat kädet takin taskuissaan”, niin kuin tarina jatkui, punaiset kohottivat kätensä ylös ja poistuivat. Seuraavana päivänä Akseli Gallen-Kallela poikansa kanssa hakeutui Haapamäelle, joka oli valkoisten hallussa.

Haapamäelle saavuttuaan Gallen-Kallela majoittui paikallisen asemapäällikön Solmu Jokipaltion vieraaksi. Herrat istuivat sikarin – ehkä jonkun muunkin – ääressä aamukuuteen asti, ja tuolloin Gallen-Kallela hahmotteli tämänkin tilaisuuden kutsussa olevan kunniamerkkiluonnoksen Fennia-savukerasian pohjaan. Taiteilija – jonka käsialaa kahden ritarikuntamme, Vapaudenristin ja Suomen Valkoisen Ruusun, kunniamerkit ovat – kykeni ilmiömäisen nopeasti tuottamaan ensi luonnoksen kunniamerkistä, joilla vapaussankareita palkittaisiin.

Gallen-Kallela oli ensimmäistä kertaa rintamalla Vilppulassa heti helmikuun alussa. Myöhemmin hän kuvasi tätä vaihetta elämänsä suurimpana aikana seuraavin sanoin: ”Vapaussodassa näin kansani kasvot niiden korkeimmassa kauneudessa.” Maasta polkaistu Sarkatakkien armeija teki vaikutuksen kansallistaiteilijaamme.


Arvoisat kuulijat

Gallen-Kallela viimeisteli Mannerheimin ohjauksessa vapaudenristin ja vapaudenmitalin parin seuraavan kuukauden aikana – ei tarvittu vuosikausia istuvia komiteoita. Improvisointi ja nopea toiminta olivatkin leimaa-antavia vapaussodan alulle. Vaikka suojeluskunnat oli perustettu jo syksyn 1917 aikana, käynnistyi venäläisten miehitysjoukkojen aseistariisuminen varsin lyhyen suunnittelun ja valmistelun jälkeen Tammisunnuntaina 1918. Yllätysiskulla luotiin varteenotettava vastavoima Helsingissä alkaneelle vallankumoukselle.

Mannerheimin päättäväinen toiminta Pohjanmaalla loi edellytykset tuleville sotatoimille. Pohjanmaasta muodostui vahva ja yhtenäinen tukialue hallituksen joukoille.

Se mahdollisti talonpoikaisarmeijan muodostamisen ja kouluttamisen. Lopputuloksen me kaikki tiedämme: kapina kukistettiin ja vieraan vallan miehitysjoukot häädettiin.

Hyvät kuulijat

Valtamedia kuin myös enemmistö poliitikoista on päättänyt kutsua vuoden 1918 tapahtumia yksinomaan sisällissodaksi. Totta onkin, että sodassa kaksi saman maan ryhmittymää soti toisiaan vastaan, mutta sisällissota-termi kertoo meille ainoastaan osatotuuden. Sen käyttäminen mitätöi sodan historiallisen merkityksen.

Vapaussota-nimitys oli käytössä laillisen hallituksen puolella alusta alkaen, ja siihenhän juuri valkoisen ydinjoukon muodostaneet aktivistit ja jääkärit olivat vuosia valmistautuneet. Kansalais- tai sisällissotaa he eivät halunneet, vaan venäläiset pois maasta.

Sen sijaan vapaussota-sana kertoo meille myös sodan historiallisen merkityksen ja valtio-opillisen lopputuloksen. Eduskunnan nimittämä ja P.E. Svinhufvudin johtama maan laillinen hallitus – Suomen senaatti – kykeni kukistamaan vallankumouksen sekä ajamaan maasta venäläisen sotaväen. Samalla on hyvä muistaa, että vasta Tarton rauha vuonna 1920 päätti sotatilan Neuvosto-Venäjän kanssa.
Myös Akseli Gallen-Kallelalle asia oli täysin yksiselitteinen. Häntä elähdytti ajatus vapaudesta. Hän piirsi ja suunnitteli vapaudenristin ja vapaudenmitalin, ei sisällissotaristiä, saati kansalaissotamitalia. Kuten Mannerheim kansallistaiteilijan arkun äärellä vuonna 1931 muisteli: ”Muisto Suomen suuresta pojasta rivimiehenä harmaassa talonpoikaisarmeijassa tulee kulkeutumaan jälkimaailmalle yhtenä vapaustaistelumme kauneimmista sankaritarinoista.”

Arvoisa juhlaväki
Mikä tärkeintä, vapaussota varmisti itsenäisyyden lisäksi kansanvallan. Kyse on perusarvoista, joiden varaan satavuotiasta Suomea rakennetaan tänäkin päivänä ja tulevaisuudessa.
Kiitos!


Palaa otsikoihin



Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä
Kysely
«

Auta meitä kehittämään sivustoamme

Kyselyyn vastaaminen vie vain muutaman minuutin.

VastaaMyöhemminEi kiitos