Puheet
Puolustusministeri Jussi Niinistön tervehdys 223. Maanpuolustuskurssin avajaisissa
Hyvät maanpuolustuskurssille kutsutut, kummikurssilaiset, arvoisa Puolustusvoimain komentaja, hyvät naiset ja herrat. Ärade kursdeltagare, mina damer och herrar.
Palaan puolustusvoimain komentajan puheessaan käsittelemään teemaan – palvelusturvallisuuteen. Raaseporin tragedia herätti kysymyksen turvallisuudesta – niin tasoristeysturvallisuudesta kuin asevelvollisten palvelusturvallisuudesta.
Puolustusvoimien toiminnassa asevelvollisten palvelusturvallisuus on etusijalla. Näin ollen on tärkeä selvittää onnettomuustapahtuma ja siihen johtaneet syyt. Puolustushallinto kehittää työ- ja palvelusturvallisuutta, sen osaamista ja ohjeistusta pitkäjänteisesti. On kuitenkin samaan hengenvetoon todettava, että varusmiehiä, reserviläisiä ja kantahenkilökuntaa koulutetaan sodan ajan tehtäviä varten. Sotilaan on harjoiteltava kaikissa olosuhteissa.
Onnettomuus on herättänyt myös kysymyksen siitä, uhkaako henkilökunnan jaksaminen jo palvelusturvallisuutta? Puolustusvoimien nykyinen henkilöstömäärä sopeutettiin 12 000 tehtävään puolustusvoimauudistuksessa. Tuo määrä on myös puolustusselonteon määrittämä minimimäärä tehtävien toteuttamiselle.
Monet tehtävät eivät ole olleet täytettyinä muun muassa virkavapaalla olevien ja kriisinhallintatehtävissä palvelevien vuoksi. Tämän johdosta puolustusvoimat palkkaa vuosittain 200–300 sopimussotilasta, joiden avulla ylläpidetään varusmieskoulutuksen tasoa ja saadaan joustavuutta muun muassa työaikoihin.
Toimenpiteiden johdosta henkilöstön jaksamisessa ei kuluvan vuoden työilmapiirikyselyiden mukaan ole merkittävää muutosta aiempiin vuosiin verrattuna. Tosiasia kuitenkin on, että puolustusvoimat tarvitsee lisää henkilöstöä ja nimenomaan suorittavaan portaaseen. Päälliköiden tueksi on saatava enemmän tekijöitä.
Haluankin herättää keskustelua puolustusmäärärahojen nostosta. Nykyinen taso riitti puolustusvoimauudistuksen tavoitteisiin, mutta ei vastaa nykyistä toimintaympäristöämme. Puolustusbudjettiin on saatava tasokorotus. Tässä evästystä seuraavalle hallitukselle.
Arvoisat kuulijat
Vapaaehtoisuudella ja vapaaehtoisella maanpuolustuksella on Suomessa pitkät perinteet. Ne ulottuvat itsenäisyytemme aamunsarastukseen. Vapaaehtoinen maanpuolustus ulottuu kaikkialle suomalaiseen yhteiskuntaan. Yhtenä esimerkkinä on nyt käynnistyvä valtakunnallinen maanpuolustuskurssi.
Vapaaehtoinen maanpuolustus kanavoituu toiminnaksi useita reittejä. Sen sotilaallinen osuus nivoutuu Maanpuolustuskoulutuskoulutusyhdistyksen toimintaan. Vuonna 1993 perustettu MPK tarjoaa monipuolista koulutusta. Yhdistys, jolla on vuodesta 2008 ollut julkisoikeudellinen asema, on puolustusvoimien strateginen kumppani. MPK on tehnyt hienoa maanpuolustustyötä kouluttamalla kursseillaan kymmeniä tuhansia reserviläisiä.
Nyt olemme uuden edessä. Puolustusselonteonteon mukaisesti MPK:ta kehitetään pohjoismaisten toimintaperiaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on vahvistaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen asemaa paikallispuolustuksessa ja virka-aputehtävissä.
Asetin maaliskuussa tehtäväksi selvittää, miten selonteon tehostamiskirjaukset olisi toteutettavissa. Tämä selvitys valmistui syyskuun lopussa ja sisälsi kolme vaihtoehtoa: MPK:ta kehitetään joko nykymallin pohjalta tehostamalla sen toimintaa, muodostamalla siitä viranomainen tai kolmantena, sitä kehitetään osana puolustusvoimia.
Työnsä tueksi selvitysryhmä tarkasteli myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestelyitä kolmessa pohjoismaassa ja Virossa. Kävin itsekin tutustumassa Ruotsin Hemvärnetiin ja Viron Kaitseliitiin. Vakuutuin käyntieni yhteydessä siitä, että Suomi ansaitsee kansalliset erityispiirteet huomioivan ratkaisun, suomalaisen mallin, jossa vapaaehtoisen maanpuolustustyön vaikuttavuus entisestään tehostuu ja reserviläisten motivaatio kasvaa.
Hyvät kuulijat
MPK:n kehittämisessä on mielestäni pelkistetysti kyse kolmen asian varmistamisesta. Ensinnäkin puolustuksemme lähtökohtana on koko maan puolustaminen. Puolustusvoimat on joutunut supistamaan menneinä kausina rauhan ja sodan ajan kokoonpanojaan suhteettoman paljon. Meillä on maakuntien kokoisia aukkoja varuskuntaverkossamme. Maata ei puolusteta kasarmeilla, mutta paikallispuolustukseen on luotava valmiita elementtejä jo rauhan aikana.
Sodan ajan kokoonpanon kasvattaminen 50 000:lla reserviläisellä, joka muuten on enemmän kuin monen eurooppalaisen valtion täysi sodan ajan vahvuus – lisää merkittävästi paikallispuolustuksen voimaa. Onnistuessaan tämä kohentaa kykyä myös virka-aputehtäviin, jolla voi olla suuri merkitys etenkin haja-asutusalueella.
Toisena seikkana on yksittäisen reserviläisen toiminnan turvaaminen. On helppo puhua koukeroisista järjestelmätason asioista. Ketjun päässä on kuitenkin aina yksilö: suomalainen mies tai nainen, joka joko osaa ja haluaa puolustaa maataan tai sitten ei. Näin ollen on tarkasteltava, miten mahdollistetaan yksittäisen reserviläisen nousujohteinen urapolku. Miten aktiiviset ja osaavat reserviläiset, jotka käyttävät vapaa-aikaansa isänmaan asiassa, sijoitetaan mahdollisimman hyvin sodan ajan joukkoihimme?
Kolmantena on valmius. Nykyaikainen konflikti voi alkaa nopeasti, jolloin siihen on myös reagoitava nopeasti. Meillä on koko maan kattava aktiivisten reserviläisten verkosto aina Hangosta Inariin. Miksi tämän verkoston täysimääräistä hyödyntämistä ei tarkasteltaisi huolellisesti? Onhan hajautettu toimintamalli kriisinkestävämpi kuin tiukan keskusjohtoinen.
Valmiuden lähtökohtana on oltava se, että ylittipä maantunkeutuja rajan missä päin Suomea tahansa tai iskipä se missä kohteessa tahansa, vastarinta alkaa välittömästi ja jatkuu tarvittaessa myös sissisodankäyntinä.
Kaikkien kolmen tekijän kanssa vaakakupissa – mutta ei välttämättä sen toisella puolella – on vapaaehtoisuuden säilyttäminen. Vapaaehtoisuuden henki ja tekemisen ilo on säilytettävä. Tehokkuus ja tekemisen ilo eivät välttämättä ole toistensa vastakohtia.
Esittämäni ajatuksenjuoksun perusteella päädyin kompromissiin. Meillä on hyvä organisaatio – Maanpuolustuskoulutusyhdistys – joka tulee säilyttää. Toisaalta, joidenkin sen toimintojen – erityisesti sotilaallinen koulutus – liittäminen puolustusvoimiin voisi onnistuessaan luoda edellä kuvattuja etuja. Näin ollen asetin jatkoselvityksen, jonka määräaika on vuoden lopussa. On laadittava selvitys, joka tarkastelee ensisijaisesti vaihtoehtoa, jonka mukaan MPK:n antama sotilaallinen koulutus organisoidaan osaksi puolustusvoimia.
Mina damer och herrar
Det finska frivilliga försvaret har en lång och hedersam tradition. Även det frivilliga försvaret måste reagera till ändringar i säkerhetsomgivningen. Av dess – liksom av alla olika delar av militära försvaret – måste utverkas mer operativ förmåga. Således har det bestämts att Försvarsutbildningsföreningen vidareutvecklas samt att en fortsättningsutredning utarbetas där granskas möjligheten av att flytta MPKs militära utbildning över till försvarsmakten. Enligt min åsikt finns det tre ledande principer i utvecklandet: vår reserv som täcker hela landet måste utnyttjas mer effektivt, vår beredskap måste vidareutvecklas och enskilda reservistens karriär, där personens kunnande och krigstidsplacering bindas ihop bättre än förut. Vårt mål är att göra allt det här utan att kväva frivillighets glädje!
Arvoisat maanpuolustuskurssille valitut
Teillä on edessänne neljä tiivistä viikkoa. Te edustatte yhteiskuntamme eri toimialoja ja tunnistatte suomalaisen vapaaehtoiskentän. Kannustan teitä pohtimaan kurssiohjelman lomassa suomalaisen vapaaehtoisen maanpuolustuksen olemusta ja tulevaisuutta. Myös maanpuolustuskurssit ovat vapaaehtoista maanpuolustusta. Toivotan teille hyvää ja antoisaa kurssia. Jag önskar er en angenäm försvarskurs.