Puheet
Puolustusministeri Jussi Niinistön tervehdys Arkistolaitoksen 200-vuotisjuhlassa Helsingissä 12.12.2016
Arvoisa ministeri, herra pääjohtaja, hyvät arkistolaitoksen edustajat, entiset työtoverit,
Kansallisarkisto alias Valtionarkisto - Riksarkivet kantaa oman kaksisataavuotisen perinteensä lisäksi vuonna 1918 perustetun Sota-arkiston perinnettä. Sen vuoksi minulla on ilo tuoda juhlivalle organisaatiolle puolustusministeriön tervehdys.
Sota-arkisto liitettiin Kansallisarkistoon vuoden 2008 alusta lukien. Se saavutti siis vain muutamaa kuukautta vaille 90 vuoden iän. Sekin on pitkä rupeama itsenäisen Suomen historiassa, jossa monet organisaatiot ovat kadonneet, sulautuneet toisiin tai muuttaneet nimeään. On selvää, ettei mitään organisaatiota voida säilyttää pelkän perinteen tähden, vaan julkisia varoja käytettäessä on löydettävä kuhunkin aikaan sopivat, kustannustehokkaat ja asiakkaiden tarpeita parhaiten toteuttavat toimintatavat. Tämä oli perusteena myös sille muutokselle, jonka seurauksena sekä Sota-arkisto että valtioneuvoston arkisto liitettiin osaksi laajempaa arkistokokonaisuutta.
Olen iloinen siitä, että minulla on henkilökohtaisesti ollut mahdollisuus toimia sekä Kansallisarkiston virkamiehenä että Maanpuolustuskorkeakoulun dosenttina – sen alaisuuteenhan Sota-arkistokin kuului. Tämä on antanut kohtuullisen ymmärryksen niistä tärkeistä tehtävistä, joita Suomen arkistolaitos toteuttaa yhteiskunnassamme.
Hyvät kuulijat
Sota-arkisto syntyi Suomen itsenäistyttyä, kun sisällissodaksikin muuttunut vapaussota oli päättynyt keväällä 1918 ja puolustusvoimia ryhdyttiin rakentamaan pysyvälle kannalle. Yksi ensimmäisistä tehtävistä oli dokumentoida tapahtumat. Suomen armeijan ylipäällikkö, kenraali Gustaf Mannerheim asetti niin sanotun Vapaussodan Historiakomitean, jonka tehtävänä oli koota yksityiskohtaisesti aineistoja päättyneen sodan tapahtumista historiankirjoitusta varten. Kertyneet aineistot tuli luovuttaa Sota-arkistoon, joka perustettiin samaan aikaan, kesällä 1918. Todettakoon, että Valtionarkisto teki tuolloin vastaavaa työtä itsenäisyyteen johtamien poliittisten ja hallinnollisten tapahtumien ja itsenäistymispäätöksen jälkeisen kehityksen dokumentoinniksi. Vapaussodan Historiakomitean arkistot muodostavat edelleen perusaineiston, jota käytetään poikkeuksellisen paljon, kun vietämme ensi vuonna itsenäisyyden satavuotisjuhlaa ja vuonna 2018 puolustusministeriön sekä puolustusvoimien vastaavaa juhlaa.
Sota-arkiston uudemmatkin aineistot ovat olleet ahkerassa käytössä. Viime sotien kattavasti digitoidut sotapäiväkirjat ovat sodan sukupolvien yksi tärkeimmistä lähdesarjoista. On hienoa, että ne ovat kaikkien kansalaisten vapaasti saatavissa. Ne kertovat meille vanhempiemme ja isovanhempiemme teoista ja kansakunnan arvopohjasta ja kestokyvystä talvi- ja jatkosodan vaikeina vuosina. Olen antanut itselleni kertoa, että nämä aineistot on liitetty myös osaksi Aalto-yliopistossa kehitettyä Sotasampoa, joka semanttisen verkon keinoin tuo aivan uudenlaisella tavalla sota-ajan erilaiset tietokokonaisuudet kansalaisten saataville.
Päätöksen Sota-arkiston liittämisestä Kansallisarkistoon liittyi puolustusministeriön sitoumus kunnostaa kattavasti sota-ajalta jäljellä olleet järjestämättömät aineistot. Tämän sitoumuksen täyttäminen edellytti yli seitsemän vuoden työn ja vaati satojen henkilövuosien panostuksen puolustusministeriöltä. Tämä työ saatiin kunnialla loppuun ja aineistot asiakkaiden käyttöön. Asiakkaiden kannalta hyväksi on osoittautunut myös se, että entisen Sota-arkiston ja entisen valtionarkiston, nykyisen Kansallisarkiston usein päällekkäiset yksityisarkistot ovat tänä päivänä saatavissa yhden hakupalvelun kautta.
Maanpuolustuskorkeakoulun silloinen rehtori, kenraalimajuri Pentti Salminen antoi viimeisessä Sota-arkiston henkilökunnalle järjestämässään tilaisuudessa sotilaallisen toimintatavan mukaisesti käskyn: ”Siviiliin poistu!” Nyt voidaan todeta, että aikanaan paljon keskustelua herättänyt päätös liittää Sota-arkisto Kansallisarkistoon on osoittautunut kohtuullisen toimivaksi.
Hyvät entiset sota-arkistolaiset
Te olette yhdessä uusien työtovereidenne kanssa tehneet sen, mitä teiltä on odotettukin – olette korkeaa ammatillista osaamistanne ja työmoraalia osoittaen rakentaneet uuden toimintamallin, joka hyödyttää niin tutkijoita kuin suurempaa yleisöä. Puolustusministeriön puolesta haluan onnitella lämpimästi Suomen juhlivaa arkistolaitosta.