Tiedotteet 2013

06.05.2013 14:00

Puolustusministeriö selvitti suomalaisten suhtautumista maanpuolustukseen

Puolustusministeriö on tilannut Taloustutkimus Oy:ltä kyselytutkimuksen, jossa on selvitelty kansalaisten suhtautumista Suomen sotilaallisen puolustuksen keskeisiin kysymyksiin. Tutkimukseen liittyvät haastattelut, otos 1010 henkeä, suoritettiin joulukuussa 2012 ja sen alustavat tulokset saatiin ministeriön käyttöön tammi-helmikuun vaihteessa 2013. Ministeriö on sen jälkeen arvioinut yksityiskohtaisemmin tutkimuksen tuloksia ja harkitsee sen toistamista myöhemmin.

Tutkimuksessa haettiin vastausta yli kymmeneen erilaiseen kysymykseen. Yleisen asevelvollisuuden säilyttäminen nykyisessä laajuudessa sai edelleen suuren enemmistön kannatuksen, sillä 83 % vastanneista piti sitä erittäin tai melko tärkeänä. Yleisen asevelvollisuuden kannatus aleni hieman alempiin ikäluokkiin siirryttäessä.

Mielipiteet puolustusuudistuksesta jakautuivat lähes kahtia: sitä kannatti 48 % ja vastusti 45 %. Uudistusta sekä kannatettiin että vastustettiin samoilla syillä kuten turvallisuusuhkien muuttumisella, taloudellisilla syillä ja Venäjän uhkalla.

Suomeen kohdistuvista sotilaallisista uhkista tehtiin useampia kysymyksiä. Peräti 82 % vastanneista uskoi, että Suomeen ei lyhyellä aikavälillä kohdistu sotilaallisia uhkia. Pidemmän aikavälin uhkia pidettiin mahdollisempina: niihin ei uskonut 52 % vastanneista ja 37 % piti niitä mahdollisina. Vastaajilta kysyttiin erikseen Venäjän mahdollisesta uhkasta Suomelle. Sen mahdollisuutta piti todennäköisenä tai melko todennäköisenä 24 % vastanneista ja melko tai olemattoman epätodennäköisenä 74 % vastanneista. Peräti 60 % vastanneista uskoi, että Venäjän kehitys jatkuu nykyisellään seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Suomen kansallisen puolustuksen kehittämisestä esitettiin useampia kysymyksiä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan keskeisimpiä puolustuskykyyn tulevaisuudessa vaikuttavia tekijöitä asteikolla 1-5. Vastaukset jakautuivat tärkeysjärjestyksessä seuraavasti:

Maanpuolustustahdon ylläpitäminen 3.40
Asevelvollisuusjärjestelmän säilyttäminen 3.33
Taloudellisten resurssien riittävyys 3.28
Panostaminen korkeaan teknologiaan 2.85
Sotilaallinen liittoutumattomuus 2.73
Sotilaallinen liittoutuminen 2.28
Ammattiarmeijaan siirtyminen 1.87

Enemmistö (58 %) vastanneista suhtautui epäillen Suomen kykyyn selviytyä sotilaallisista kriiseistä ilman ulkopuolista apua. Syynä kyvyttömyyteen nähtiin ennen muuta riittämättömät resurssit. Vastauksien perusteella suomalaiset näkevät erityisen tärkeänä pohjoismaisen puolustusyhteistyön, sillä 71 % katsoi, että sillä on suuri tai erittäin suuri käytännön merkitys. Kansalaiset kannattivat erityisesti yhteisiä harjoituksia (55 %), yhteistä koulutusta (50 %) ja yhteisiä materiaalihankintoja (48 %). Sekä yhteiseen puolustukseen että yhteisiin turvatakuisiin uskoi vain 36 % vastanneista.

Kyselyssä haluttiin selvittää myös näkemykset siitä, miten ilma- ja merivoimien hankintoihin liittyvät kustannuspaineet voitaisiin hoitaa. Vastaajille annettiin neljä eri vaihtoehtoa:

Kykyjen hankkiminen liittoutumalla 32 %
Puolustuskyvyn alentaminen 25 %
Verotuksen kiristäminen 16 %
Säästäminen muista menoista 15 %

Vastaajilta ei tiedusteltu tarkemmin liittoutumisen kannattamista tai vastustamista, mutta on ilmeistä, että suhtautuminen tiiviimpään puolustusalan yhteistyöhön on muuttumassa aikaisempaa myönteisemmäksi. Siksi nähtiin tärkeäksi selvittää, mitä etuja ja riskejä liittoutumisessa nähtiin. Avun saaminen kriisitilanteessa (89 % erittäin suuri tai suuri etu), puolustuskyvyn vahvistuminen (81 %) ja ennaltaehkäisykyvyn vahvistuminen (79 %) nähtiin erityisen tärkeinä. Riskeinä taas nähtiin puolustusmenojen kasvaminen (77 %), Venäjän suhtautuminen (74 %) ja lisääntyvä osallistuminen kansainvälisiin operaatioihin (72 %).

Suomalaiset ovat perinteisesti suhtautuneet myönteisesti osallistumiseen rauhanturvatoimintaan. Nykyisen operaation päätyttyä vuonna 2014 Afganistania halutaan tukea lähinnä jatkamalla turvallisuusviranomaisten ja asevoimien kouluttamista (54 %) sekä kehitysyhteistyön kautta (37 %) mutta vähemmän sotilaallista kriisinhallintaa jatkamalla (12 %). Vain 16 % vastanneista oli sitä mieltä, että Afganistania ei pidä jatkossa tukea mitenkään.

Vastaajilta selvitettiin, mitkä sanat parhaiten kuvaisivat puolustusvoimia. Vastaukset jakautuivat seuraavasti:

Perinteisiin ja historiaan nojautuva 79 %
Kehittyvä ja eteenpäin katsova 69 %
Avoin 53 %
Läheinen 42 %
Etäinen 42 %
Sulkeutunut 36 %

Kyselyn tulokset paljastivat, että suomalaiset sitoutuvat edelleen vuosikymmenten saatossa hyväksi havaittuihin ratkaisumalleihin. Uusien haasteiden ja uhkien olemassaolo tunnustetaan, mutta ratkaisua niihin haetaan edelleen vanhoilla keinoilla, erityisesti yleisellä asevelvollisuudella. Kansainvälinen yhteistyö hyväksytään, mutta varsinainen sotilaallinen liittoutuminen rajataan edelleen sen ulkopuolelle. Venäjän kehitykseen suomalaiset suhtautuvat edelleen maltillisesti ja jopa optimistisesti.

Tarkat haastattelukysymykset ja vastausten jakaumat löytyvät tästä.

Lisätietoja tutkimuksesta antaa viestintäjohtaja Jyrki Iivonen (p. 0295 140 120).


Palaa otsikoihin



Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä