Ohjelmajohtaja Puranen: Haastava Hornetin seuraajahanke (HX-hanke) on käynnissä

Strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Purasen artikkeli Maanpuolustus-lehdessä 4.6.2017.

Hallitusohjelman mukaisesti puolustusministeri Jussi Niinistö valtuutti 20.10.2015 Puolustusvoimat käynnistämään Hornet-hävittäjän suorituskyvyn korvaamishankkeen, jonka tavoitteena on korvata vuodesta 2025 alkaen poistuva Hornet-kalusto.

Ennen varsinaiseen aiheeseen siirtymistä palaan ajassa taaksepäin Hornet-hankinnan aikoihin asti. Hankinnalla on ollut suuri merkitys Suomen puolustukselle. 

Valtioneuvosto teki 6. toukokuuta vuonna 1992 päätöksen 64 F-18 Hornet-torjuntahävittäjän hankinnasta keskellä Euroopan turvallisuuspoliittista murrosta. Taloustaantuman kynnyksellä tehdyllä päätöksellä on ollut kauaskantoinen merkitys Suomen uskottavan puolustuskyvyn ylläpidolle ja sen kansainväliselle tunnustamiselle. Hankinta vahvisti myös osaltaan Suomen kuulumista läntisten maiden yhteisöön ja mahdollisti Suomen turvallisuuspoliittisten ja kauppapoliittisten suhteiden syventämisen Yhdysvaltoihin ja Länsi-Euroopan maihin. Lopullisen valintapäätöksen hävittäjätyypistä teki pääministeri Esko Ahon hallitus Puolustusvoimien esityksen mukaisesti.

Hornet-kalusto muodostaa tällä hetkellä ilmapuolustuksemme perustan. Rauhan aikana sillä toteutetaan keskeiset alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen liittyvät tehtävät. Hornet-kaluston suorituskyvyillä on merkittävä rooli, kun muodostetaan ennaltaehkäisevää kynnystä painostusta tai pahimmassa tapauksessa sotilaallista voimankäyttöä tai jopa hyökkäystä vastaan. Sodan aikana Hornet-kalusto suojaa yhteiskunnan elintärkeitä kohteita ja toimintoja sekä muiden puolustushaarojen taistelua ilmoitse tapahtuvilta hyökkäyksiltä. Hornet-kalustolla torjutaan hyökkäyksiä myös ”ilmasta maahan” -vaikuttamisella.

Hornetin suunniteltu elinkaari päättyy vv. 2025–2030, kun koneet saavuttavat 30 vuoden iän. Elinkaaren päättymiseen vaikuttavat lentokoneen rakenteellinen kestävyys, varaosien, vaihtolaitteiden ja huollon tuotetuen päättyminen muiden käyttäjämaiden luopuessa kaluston käytöstä. Hornetin suorituskyky heikkenee vääjäämättä suhteessa turvallisuusympäristössämme tapahtuvaan kehitykseen.

Hornet-hävittäjien korvaaminen on vuosien prosessi

Uuden hävittäjän hankinnan valmistelu, päätöksenteko ja kaluston käyttöönotto on noin kymmenen vuoden mittainen vaativa prosessi. Prosessi sisältää puolustushallinnon eri asiantuntijoiden suunnittelutyötä, vaatimusmäärittelyä ja arviointia sekä myös poliittisia päätöksiä. Aikoinaan Hornetia valitessa tässä prosessissa onnistuttiin erinomaisesti ja niin uskon nytkin tapahtuvan.

Esiselvitys vahvisti hankinnan tarpeellisuuden

Hornet-hävittäjän korvaaminen käynnistettiin virallisesti lokakuussa 2014, kun silloinen puolustusministeri Carl Haglund asetti työryhmän laatimaan esiselvityksen Hornet-hävittäjän suorituskyvyn korvaamisesta. Esiselvityksen tehtävänä oli antaa riittävät perusteet hankkeen mahdolliselle käynnistämiselle. Tämä asiantuntijoiden laatima julkinen raportti luovutettiin kesäkuun 2015 alussa puolustusministeri Jussi Niinistölle ja julkaistiin puolustusministeriön verkkosivuilla.

Esiselvityksen keskeisin suositus oli, että Hornetin suorituskyvyt korvataan monitoimihävittäjällä. Päätöksen hävittäjähankkeen varsinaisesta käynnistämisestä teki puolustusministeri Jussi Niinistö pääesikunnan esityksestä. Poliittisena perustana päätökselle toimi pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelma, johon oli kirjattu hallituksen käynnistävän toimet Hornetin suorituskyvyn korvaamiseksi.

Kuvassa on esitetty suorituskyvyt, joita HX-hankkella tulee korvata ja se, miten eri asejärjestelmät vastaavat näihin suorituskykyihin. Kaikilla yllä esitetyillä järjestelmillä on oma tärkeä roolinsa puolustusjärjestelmässämme.

Hankkeen käynnistäminen ja tietopyynnön lähettäminen

Ministeri Niinistön päätöksen perusteella Puolustusvoimat käynnisti syksyllä 2015 hankkeen Hornetin korvaamiseksi (HX-hanke). Hankkeen omistajaksi on määrätty ilmavoimien komentaja, joka vastaa hankkeen johtamisesta pääesikunnan ja puolustusministeriön ohjauksen mukaisesti. Hankkeen valmisteluun ja suunnitteluun on nimetty asiantuntijoita Ilmavoimien esikunnasta ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksesta sekä myös puolustusministeriöstä ja pääesikunnasta.

Hankkeen ensimmäinen merkittävä tehtävä oli valmistella ja lähettää tietopyynnöt Iso-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltain puolustushallinnoille. Näitä pyydettiin ohjaamaan Suomen esittämä tietopyyntö edelleen oman maansa monitoimihävittäjiä valmistavalle teollisuudelle.

Keväällä 2016 lähetetyssä tietopyynnössä vastaajille esiteltiin Suomen ilmapuolustuksen toimintaympäristöä kuvaavia skenaarioita. Vastaajilta pyydettiin ratkaisumalleja ilmavoimien Hornet-monitoimihävittäjien suorituskyvyn korvaamiseksi skenaarioiden mukaisissa tehtävissä vuoden 2030 jälkeisessä turvallisuusympäristössä. Lisäksi pyydettiin tietoja itse hävittäjistä ja niiden asejärjestelmistä, koulutusvälineistä, koulutuksesta, johtamisjärjestelmästä sekä ylläpidon edellyttämistä järjestelyistä ja kotimaisen teollisuuden roolista.

Vastaajille annettiin myös mahdollisuus esittää ratkaisuja, joissa monitoimihävittäjien suorituskykyjä voi olla täydentämässä esimerkiksi useampia lentokonetyyppejä tai miehittämättömiä ilma-aluksia.

Tietopyyntöön saatiin vastaukset Boeing F/A-18 Super Hornet, Dassault Rafale, Eurofighter Typhoon, Lockheed Martin F-35 sekä Saab Gripen -monitoimihävittäjistä. Valmistajien vastaukset sisälsivät monipuolisia ja laajoja ratkaisuehdotuksia tietopyynnössä esitettyihin skenaarioihin. Kaikissa vastauksissa esitettiin Hornetien suorituskyvyn korvaamista monitoimihävittäjän suorituskykyihin perustuvilla ratkaisuilla. Vastauksissa kuvattiin myös monitoimihävittäjien sekä erityyppisten miehitettyjen ja miehittämättömien ilma-alusten välisiä rajapintoja skenaarioiden mukaisissa tehtävissä.

Tässä kohtaa on hieman kehuttava Suomen hankeorganisaatiota; jokainen tietopyynnön vastaanottanut maa ja hävittäjätoimittaja kertoivat Suomen lähettämän tietopyynnön olleen kattavin ja haastavin, jonka he ovat vastaanottaneet. Pienen maan onkin syytä osoittaa osaamistaan ja ammattitaitoaan jo heti hankkeen alkuvaiheesta alkaen, jotta hanke saadaan kunnialla maaliin saakka.

Puolustusselonteko Hornetin suorituskyvyn korvaamisen ”takuumiehenä”

Valtioneuvoston puolustusselonteko antaa HX-hankkeen osalta hyvät linjaukset toimeenpanon jatkamiselle ja varsinaisen kilpailutuksen käynnistämiselle. Puolustusselonteossa on linjattu:

”Ilmapuolustus koko Suomen alueella ja ennaltaehkäisevän puolustuskyvyn ylläpitäminen edellyttävät ilmavoimien päätorjuntajärjestelmän korvaamista suorituskykyisillä monitoimihävittäjillä vuodesta 2025 alkaen.

Monitoimihävittäjillä toteutetaan aluevalvontatehtäviä, vaikutetaan ilmassa, maalla ja merellä oleviin kohteisiin sekä täydennetään puolustusvoimien tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmää. Monitoimihävittäjän suorituskykyä täydennetään ilmatorjunnan suorituskyvyillä. Hornet-kaluston suorituskykyä ei voida korvata ilmatorjunnalla eikä käytössä tai suunnitteilla olevilla miehittämättömillä ilma-aluksilla, jotka kattavat vain osan Hornet-kaluston suorituskyvystä.

Uuden monitoimihävittäjän suorituskyky on suunniteltu olevan käytössä vähintään 30 vuotta eli 2060-luvulle asti. Hankinnan kustannusarvio on 7–10 Mrd€. Hankintapäätös tehdään 2020-luvun alussa.”

Hyvin ja napakasti ilmaistu.

Tarjouspyynnön valmistelu on käynnistetty

Tietopyynnön analyysin perusteella HX-hanke on käynnistänyt yksityiskohtaisemman tarjouspyynnön valmistelun. Tämä tarjouspyyntö tullaan lähettämään jo mainituille viittä hävittäjää edustaville valtioille ja valmistajille keväällä 2018. Tarjouspyynnön lähettäminen edellyttää puolustushallinnon kaupallisen johtoryhmän ja talouspoliittisen ministerivaliokunnan puoltavia kantoja. Käytännössä tarjouspyynnön lähettäminen merkitsee Suomen sitoutumista hävittäjähankintaan.

Tarjouspyyntöjen vastaukset saadaan vuoden 2018 loppuun mennessä. Tämän jälkeen alkaa suuri ja haasteellinen työ vastausten analysoinnissa ja yhteismitallistamisessa.

Hankkeen kannalta merkittävä asia on vuoden 2019 eduskuntavaalit, uuden hallituksen muodostaminen sekä hallitusohjelman laatiminen. Tarjouspyynnön vastausten analyysin keskeisimmät tulokset tullaan esittelemään uudelle hallitukselle, jolta odotetaan tarvittavia jatkolinjauksia joko hallitusohjelmassa tai muun ohjauksen kautta. Tätä ennen hankkeessa ei tehdä merkittäviä uusia päätöksiä, esimerkiksi hävittäjäkandidaattien karsintaa.

Hankkeen seuraava vaihe on vastausten läpikäynti ja sopimusneuvottelu tarjoajien kanssa tarjousten yksityiskohtaisesta sisällöstä ja hankintaan kuuluvien monien eri sopimusten sisällöstä sekä hankinnan kustannuksista. Samalla käynnistetään erittäin vaativa ja kattava koelento- ja evaluointiohjelma.

Koko tarjouskilpailuprosessin laatu, oikeellisuus ja tasapuolisuus arvioidaan ulkoisella ja riippumattomalla laadunvarmistuksella, joka toimeenpannaan tarjouskilpailuprosessin rinnalla.

Kuinka valinta tapahtuu?

Hävittäjävalinnan päätöksentekoalueiksi on määritetty:

• suorituskyky, eli ”hankittavan järjestelmän kyky voittaa taistelut koko elinkaaren ajan”
• elinkaarikustannukset, eli ”onko varaa hankkia ja operoida järjestelmällä koko elinkaaren ajan ja kehittää sitä ulkoisen uhan kehittyminen huomioiden”
• kotimaisen teollisuuden osallistuminen ja huoltovarmuus, eli ”kyky turvata järjestelmän käytettävyys rauhan ja sodan aikana”
• turvallisuus- ja puolustuspoliittiset vaikutukset, eli ”konevalinnan mahdollinen vaikutus Suomen ja hävittäjäkilpailuun osallistuvien maiden kahdenväliseen turvallisuus- ja puolustusyhteistyöhön”

(Huom: Järjestelmällä tarkoitetaan tässä kokonaisuutta, johon kuuluvat usean koneen verkottunut yhteistoiminta, aseet ja sensorit, huoltokyky sekä koulutus. Lainausmerkeissä olevat asiat on vahvasti yksinkertaistettu.)

Hävittäjävalinnassa aivan keskeinen päätöksentekoalue on suorituskyky, mutta kaikilla muillakin on oma tärkeää merkityksensä. Konekandidaattien evaluointi päätöksentekoalueiden osalta tehdään maamme parhaiden asiantuntijoiden toimesta. Tämän prosessin lopputuotteena syntyy puolustushallinnon esitys hankittavasta hävittäjästä ja niiden määrästä.

Koska kyseessä on turvallisuus- ja puolustuspoliittisesti sekä taloudellisesti merkittävä päätös, on poliittisen päätöksenteon merkitys tässä hankkeessa suuri. Puolustusministeriön suunnitelman mukaan lopullisen päätöksen hävittäjähankinnasta tekee vuonna 2019 aloittava hallitus loppuvuodesta 2021. Rahoituksesta päättää eduskunta budjettivaltansa nojalla.

Lauri Puranen

Strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja, puolustusministeriö, entinen ilmavoimien komentaja, kenrmaj (evp)

Palaa otsikoihin