Puolustusministeri Antti Kaikkosen puhe HX-hankkeen mediainfossa 22.1.2021

Puhe muutosvarauksin.

Arvoisat kuulijat,

HX-hävittäjien merkitys Suomen puolustusjärjestelmälle tulee olemaan erittäin suuri. Ei ole liioittelua sanoa, että hävittäjien lukumäärällä ja niiden kyvykkyydellä on molemmilla erittäin merkittävä vaikutus kriisien ennaltaehkäisykykyyn ja Suomen puolustusjärjestelmän uskottavuuteen ja suorituskykyyn. Tästä syystä on tärkeää, että HX-hanke onnistuu. Uskon, että juuri hankkeen merkityksestä johtuen sillä on ollut varsin laaja tuki.

Eduskunnan joulukuussa tekemä budjettipäätös varmisti sen, että hyvin palvellut Hornet-kalusto ja sen suorituskyky tullaan korvaamaan täysimääräisesti ja hankintapäätös tullaan tekemään vielä vuonna 2021. Näin ollen pysymme hallitusohjelman viitoittamalla tiellä.

Termi täysimääräinen korvaaminen on ohjannut hankkeen toimeenpanoa jo pitkään - vuoden 2017 puolustusselonteosta lähtien. Sana täysimääräinen on myös keskusteluttanut pitkään. Hävittäjäkaluston lukumäärän ja sen suorituskyvyn osalta sana täysimääräinen tarkoittaa riittävää – noin nykyisen Hornet-laivastomme suuruista määrää – kyvykkäitä monitoimihävittäjiä. On selvää, että mikään lukumäärä ei riitä, jos kalustomme laatu eli sotilaallinen suorituskyky ei ole ajan tasalla.

Puhtaasti sotilaallisen suorituskyvyn eli hävittäjien tehtävien näkökulmasta monitoimihävittäjää ei voi korvata muilla järjestelmillä. Hävittäjien repertuaari kattaa aluevalvontatehtävät, ilmapuolustustehtävät, taistelun tukemisen maalla ja merellä, kauas ulottuvan tulenkäytön sekä tilannekuvan keräämisen ja jakamisen. Voimaa on kyettävä tuottamaan riittävästi ja joustavasti koko maan alueelle ja tässä tehtävässä monitoimihävittäjä on korvaamaton.

Suomen puolustuskyvyn näkökulmasta täysimääräisellä on vielä laajempi merkitys. Puolustusvoimilla on tehtävä ylläpitää uskottavaa ja kriisejä ennalta ehkäisevää puolustuskykyä sekä kykyä puolustaa koko maata. Uskottavuuden näkökulmasta on aivan selvää, että Suomi tarvitsee ajantasaiset ilmavoimat nyt ja tulevaisuudessa. Tästä näkökulmasta katsoen täysimääräinen tarkoittaa, että HX-kaluston on kyettävä toteuttamaan sille asetetut tehtävät aina 2060-luvulle saakka turvallisuusympäristöön ja sen muutoksiin suhteutettuna.

Juuri johtuen HX-hankkeen ja hävittäjäkaluston merkityksestä maamme puolustuskyvylle, on hankkeen tärkein päätöksentekoperuste suorituskyky ja sen ylläpito koko HX-kaluston elinkaaren ajan eli aina 2060-luvun alkuun asti.  Uskomme vakaasti, että suorituskykyä painottava päätösmalli ja sitä tukeva kattava analyysityö löytää Suomelle parhaan järjestelmän viiden tarjoajan joukosta. Puolustushallinnossa on osaamista laskea kustannuksia ja pohtia teollisen yhteistyön ja huoltovarmuuden asioita, mutta ennen kaikkea meillä on osaamista valita Suomelle paras hävittäjäratkaisu.

Hyvät kuulijat

Viime keskiviikkona hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli HX-hävittäjähankkeen lopullisen tarjouspyynnön lähettämistä. Lopputulema oli, että Puolustusvoimat saa lähettää HX-hankkeen lopullisen tarjouspyynnön Ranskan, Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen Kuningaskunnan puolustushallinnoille eduskunnan myöntämän tilausvaltuuden puitteissa. HX-hankkeen lopullinen tarjouspyyntö toimitetaan tarjoajamaiden hallintojen kautta hävittäjävalmistajille vielä tammikuun aikana.  

Lopullinen tarjouspyyntö vastaa vaatimuksiltaan ja sisällöltään marraskuussa 2019 lähetettyä tarkennettua tarjouspyyntöä. Myös tarkennettu tarjouspyyntö hyväksyttiin talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa ennen sen lähettämistä ja tuossa käsittelyssä HX-hanke sai ohjausta muun muassa kustannuksiin, huoltovarmuuteen ja teollisen yhteistyön järjestelyihin liittyen. Nämä linjaukset ovat voimassa edelleen.

HX-hankkeelle asetetun enimmäishinnan - 10 miljardia euroa -  puitteissa hankitaan käyttövalmis HX-järjestelmä, joka sisältää lentokoneet, aseet, sensorit, huoltokyvyn ja käytön aloittamisen vaatiman koulutuksen.

Käyttö- ja ylläpitokustannukset tulee kattaa normaalin puolustusbudjetin sisältä eivätkä ne saa olla enempää kuin 10% puolustusbudjetista. Tämän hetken rahanarvolla laskettuna käyttö- ja ylläpitokustannusten arvioidaan asettuvan korkeintaan 250 miljoonaan euroon vuodessa aina 2060-luvun alkuun saakka. Toki kustannusten laskentaan liittyy epävarmuutta, mutta uskallan sanoa, että tässä julkisessa hankinnassa elinkaaren aikaiset kustannukset lasketaan ja tunnetaan montaa muuta hankintaa paremmin. Elinkaarikustannusvaatimus on tarjoajille erittäin vaativa optimointitehtävä.

Edelleen ministerivaliokunta linjasi, että HX-hankintaprosessin teollisen yhteistyön minimiosuus on 30% hankinnan kokonaisarvosta. On hyvä muistaa, että vastakauppojen aika on ohi ja teollista yhteistyötä rakennetaan aina sotilaallinen huoltovarmuus edellä. Teollisella yhteistyöllä varmistetaan HX-järjestelmän käytettävyys kaikissa turvallisuustilanteissa. Meillä on paljon puolustusalan osaamista ja uskon, että suomalaiset yritykset löytävät HX-hankkeen teollisen yhteistyön puitteissa hyviä liiketoiminta- ja kehitysalueita. Virallisen teollisen yhteistyön lisäksi uusi teknologia ja osaamisen siirto kotimaiseen teollisuuteen tuovat Suomeen muitakin liiketoimintamahdollisuuksia ja sitä myötä hyötyjä. Nämä hyödyt jakautuvat varmasti myös puolustusteollisuuden ulkopuolelle.

Huoltovarmuusvaatimuksena on ylläpito- ja joukkotuotantojärjestelmä, joka tuottaa vaaditun normaali- ja poikkeusolojen operointitason ja vaaditun itsenäisen toimintakyvyn. Tähänkään vaatimukseen ei ole tullut muutoksia.

Ministeriövaliokunnan ohjauksen lisäksi lopullisessa tarjouspyynnössä on huomioitu viimeisen HX-neuvottelukierroksen, ulkopuolisen laadunvarmennuksen ja Valtiontalouden tarkastusviraston huomiot ja tarkennukset sekä eduskunnan myöntämä monitoimihävittäjien hankinnan tilausvaltuus.

Hyvät ystävät

Lopullisen tarjouspyynnön myötä tarjouskilpailu on kääntymässä loppusuoralle lähes aikataulussa ja hyvässä myötätuulessa. Tarjouspyynnön eteen on tehty töitä suunnitelmallisesti jo vuosia, joten on aivan erinomainen asia, että olemme nyt näin pitkällä ja viimeisen kerran potkaisemme pallon tarjoajien kenttäpuoliskolle.

Pahimmillaan, jos niin voi sanoa, neuvotteluaikataulu laahasi puolisen vuotta suunniteltua aikataulua perässä. Onni koronaonnettomuudessa oli, että kesällä ja syksyllä tilanne oli kevättä ja tämänhetkistä tilannetta parempi, jolloin kriittiset puuttuvat neuvottelut voitiin käydä. Toivottavasti rokotteen myötä koronan aiheuttamat menetykset ja haitat alkavat väistyä.

Tarjouspyynnön lähettämisen suhteen viive ei ole merkittävä. Joka tapauksessa ennen lopullisen tarjouspyynnön lähettämistä tarvittiin tieto rahoituksen varmistumisesta. HX-kaluston käyttöönoton näkökulmasta ollaan alkuperäisessä aikataulussa; eli nykyisen suunnitelman mukaan HX-kaluston alustava operatiivinen suorituskyky saavutetaan 2027.

Suomen näkökulmasta toivomme, että saamme viisi laadukasta ja vaatimukset täyttävää tarjousta ja kilpailu pysyy kovana loppuun saakka. Kilpailun tulee pysyä myös reiluna, ja tulemme puolustushallinnossa - ja laajemminkin - valvomaan ja vaalimaan kilpailun tasapuolisuutta ja läpinäkyvyyttä loppuun saakka. Kiitokset omalle väelle ja tarjoajille hyvin tehdystä työstä tähän saakka, tästä on hyvä jatkaa kohti valintapäätöstä.

Palaa otsikoihin