Puolustusministeri Seppo Kääriäisen tervehdys, YK:n päivänä 24.10.2003

Hyvät suomalaiset rauhanturvaajat! Tänään vietetään jo perinteeksi muodostunutta YK:n päivää.

Lähetän sen vuoksi lämpimän tervehdykseni kaikille suomalaisille rauhanturvaajille eri puolilla maailmaa. Rauhanturvaamistoiminta on koko YK:n historian ajan ollut sen näkyvimpiä ja arvostetuimpia toimintamuotoja. Rauhanturvaajat ovat toiminnallaan vuosikymmenten ajan vaikuttaneet siihen, että rauhalle on annettu mahdollisuus ja että sodista kärsineet kansat ovat voineet aloittaa jälleenrakennustyön ilman pelkoa väkivallasta.

Rauhanturvaamistoimintaan osallistuminen on aina ollut Suomen YK-politiikan keskeisiä prioriteetteja. Ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat lähtivät Suezin kanavalle joulukuussa 1956, lähes 47 vuotta sitten. Sen jälkeen suomalaisia on palvellut lukuisissa operaatioissa Euroopassa, Lähi-idässä, Aasiassa ja Afrikassa. Suomalaisten rauhanturvaajien määrä on jo ylittänyt 40.000 rajan.

Kylmän sodan päättyminen runsas kymmenen vuotta sitten poisti vuosikymmeniä vallinneen suurvaltasodan uhkan. Sotia se ei kuitenkaan poistanut ja vielä vähemmän tarpeen rauhanturvaamistoiminnalle. Päinvastoin, rauhanturvaajia on edelleen tarvittu niin valtioiden välisissä kuin valtioiden sisäisissäkin konflikteissa ja niiden jälkihoidossa. Viimeisten kymmenen vuoden aikana vastuuta operaatioiden käytännön toteuttamisesta on siirretty laajemmalle pohjalle. YK:n lisäksi operaatioiden toteuttamiseen osallistuvat tänään NATO, Euroopan Unioni ja eräät muut alueelliset järjestöt. Yhdistyneet Kansakunnat on foorumi, jossa rauhanturvaamistoimintaan liittyvät periaatteelliset ratkaisut ja linjanvedot tehdään. YK on myös ainoa järjestö, jonka toimivaltuudet ulottuvat kaikkialle maailmaan. Siksi Suomikin on asettanut oman osallistumisensa ehdoksi sen, että toteutettavien operaatioiden on perustuttava YK:n päätökseen.

Suomella on runsaasti rauhanturvaamiseen liittyvää tietotaitoa. Pyrimmekin yhdistämään vuosikymmenten aikana saamamme kokemuksen entistä tiiviimmin kansallisiin vahvuuksiimme. Yksi hyvä esimerkki tästä on suomalaisen tietoyhteiskunnan eräiden saavutusten muokkaaminen rauhanturvaoperaatioiden käyttöön. Meillä on parhaillaan Kosovon KFOR-operaatiossa monikansallisessa käytössä suomalaiseen teknologiaan perustuva prikaatin johtamisjärjestelmä, josta saadut kokemukset ovat erittäin myönteisiä. Sotilaallista rauhanturvaamista kehitetäänkin jatkossa enemmän erikoisosaamisen suuntaan. Johtamisjärjestelmän ohella kehitetään myös kansallista kykyä suojata rauhanturvajoukkomme joukkotuhoaseiden vaikutuksia vastaan. Rauhanturvaamistoimintaan osallistuminen ei ole milloinkaan vailla riskejä ja meidän on aina varauduttava vastaamaan turvallisuusuhkiin, olivat ne sitten perinteisiä tai uusia.

Suomalaiset voivat olla perustellusti ylpeitä siitä työstä, mitä te suomalaiset rauhanturvaajat olette vuosien saatossa tehneet eri puolilla maailmaa. Suomen tällä alueella nauttima luottamus on poikkeuksellisen korkea. Suomen hallitus onkin omalta osaltaan jatkossakin valmis panostamaan rauhanturvaajiemme toimintaedellytyksiin.

Arvoisat rauhanturvaajat, kiitän Teitä lämpimästi isänmaan sinivalkoisissa väreissä tekemästänne tärkeästä rauhanturvaamistyöstä. Toivon, että palveluksenne sujuu turvallisesti. Toivotan teille ja läheisillenne kaikkea hyvää.

Palaa otsikoihin