Haku

Puheet 2003

08.12.2003 13:30

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen, Iisalmen Luma-keskus Majan vihkiäisjuhlassa

Arvoisat kutsuvieraat Hyvät naiset ja herrat Opetusministeri Maija Rask puhui Lumakeskuksen peruskiven muurauksessa vuosi sitten lämpimällä ja sattuvalla tavalla koulusta.

”Koulu ei ole mikä tahansa rakennus. Se on yhtä olennainen asuinalueen identiteettiä jäsentävä rakennus kuin kirkko. Koulut ovat oman paikkakunnan tärkeimpiä ja myös ihmisten mielissä pisimpään säilyviä julkisia rakennuksia. Oma koulu muistetaan, se on osa myöhempää elämää ja identiteettiä. Koulun sijainti, arkkitehtuuri, kunto ja toiminta ovat myös viesti ajan arvoista ja asenteista. Koulurakennuksen pitää taata terveellinen, turvallinen ja innostava opiskeluympäristö.”

Majakka ympäristöineen on juuri sellaista mieltämme liikuttavaa ja Iisalmea hahmottavaa, kuin mitä Rask kuvauksessaan tavoitteli. Majakka on Iisalmen komeimmalla paikalla. Kirkon mäelle on noussut valtakunnallisestikin merkittävä kulttuuri- ja osaamiskeskittymä: kirkon lisäksi lyseo, Luma-keskus, kulttuurikeskus ja kaksi peruskoulua. Tämä kaupunkikuvallisesti arvokkain alue koulu- ja kulttuurirakennuksineen antaa kotikaupungillemme juurevan ja edistyksellisen imagon.

Iisalmen kaupunki pääsi mukaan Opetushallituksen vuonna 1996 käynnistämään matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen kehittämiseksi rakennettuun Luma-hankkeeseen. 7 vuoden tie tänne Majakkaan saakka kertoo ennakkoluulottomuuden, yhteistyökykyisyyden ja verkottumisen tuloksellisuudesta.

Luma-keskus Majakka syntyi tarpeeseen. Niin lukion kuin ammattiopistonkin kannalta oli aivan välttämätöntä saada uudet tilat luonnontieteiden, elintarviketeknologian ja laboratorioalan opiskeluille. Kansallisestikin merkittävä hanke onnistui sen ansiosta, että paikallinen aloitteellisuus, seudullinen yhteistyökykyisyys, koko Pohjois-Savon tuki ja valtakunnan politiikan panostus koottiin yhteen. Iisalmesta oltiin aikoinaan yhteydessä Maakuntaliittoon ja valtakunnan päättäjiin rahoituksen varmistamiseksi. Tämä toimintamalli olkoon esimerkkinä Iisalmelle ja Savolle tulevissa hankkeissa. Tuloksia syntyy vain, jos paikallinen aloitteellisuus ja luovuus yhdistyy valtakunnan tason vaikutuskanaviin joita on.

Tuloksiakin on jo saavutettu. Opiskelijat ovat menestyneet keskimääräistä paremmin ylioppilaskirjoituksissa kaikissa Luma-aineissa. Kaupungin eri koulujen välinen yhteistyö on huomattavasti lisääntynyt. Seutukunnan elinkeinoelämälle Luma –keskuksella voi olla isokin merkitys. Osaamista kannattaakin kehittää yhteistyössä paikallisen elinkeinoelämän kanssa. Siitä voi tulla myös alueellinen menestystekijä. Aluekeskus-ohjelman elintarvike-, maito-, ympäristö- ja luontoulottuvuudet hyötyvät Majakasta. Näistä voidaan kehittää tuotannollista toimintaa, josta esimerkkinä on käynnistymässä oleva BioLuma-hanke. Samanlainen esimerkki on jo ensi syksynä uudistuva elintarvikealan perustutkinnon opetussuunnitelma, jonka uudistamiseen ovat osallistuneet tiiviisti seudun elintarvikealan yritykset. Majakan toimintaympäristöön on synnytettävissä myös muita tuotannollisia hankkeita.

Majakka on valmis, mutta se ei oikeuta pysähtymiseen tai nukkumiseen. Luma-keskusta täytyy hyödyntää myös seutukunnallisesti ja jopa kansallisesti mahdollisimman väkevästi. Keskus voi toimia keskuspaikkana koko Ylä-Savon lukioiden yliopistoyhteistyölle luonnontieteissä. Kannattaa myös kehittää kansainvälistä toimintaa verkostoitumisen avulla. Majakan laboratoriotilat ja auditorio tarjoavat elinkeinoelämälle monia hyödyntämismahdollisuuksia. Elintarvikeyrittäjien kannattaa hyödyntää keskuksen tuotekehittelytiloja. Opettajien täydennyskoulutukseen täytyy satsata jatkossakin.

Luma–keskus Majakka on Ylä-Savolle selkeä vetovoimatekijä. Mutta pelkkä rakennus ei riitä; tärkeintä on toiminta ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa.

Suomen koululaitos on saanut parin vuoden aikana rutosti julkisuutta. Se johtuu pääosin OECD:n toteuttamasta tutkimuksesta, jossa arvioitiin 32 maan 15-vuotiaiden nuorten osaamista lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden alueilla. Suomalaisten lukutaito osoittautui tutkimuksessa OECD-maiden parhaaksi. Menestystä oli muutoinkin: matematiikassa olimme neljänneksi paras ja luonnontieteissä kolmanneksi paras.

OECD:n tutkimus on kiistaton ja merkittävä luottamuslause Suomen yhtenäiskoululle. Parhaat tulokset tulivat maissa, joissa koko ikäluokkaa koulutetaan yhdessä koulumuodossa. Valikointia toteuttavat rinnakkaiskoulujärjestelmät osoittautuivat heikoiksi, koska huomattava osa ikäluokasta suoriutui lukutaitotehtävästä huonosti tai ei lainkaan. Suomen tuloksen arvoa nostaa myös se, että alueelliset erot olivat pienimmät.

Nyt Suomessa käy ulkomaalaisia asiantuntijoita ottamassa selvää, miten on mahdollista, että samaan aikaan voidaan saavuttaa sekä korkea osaamistulos että hyvä osaamistaso leveällä rintamalla. Koulutusjärjestelmän rakenne on oloihimme sopiva. Suomessa ei ole tilaa eikä tarvetta oletetun eliitin erikoiskohteluun.

Pahin johtopäätös Pisa-tutkimuksesta olisi se, että koululaitos jätettäisiin päätöksenteossa taka-alalle sillä perusteella, että tulokset ovat kansainvälisesti huippuluokkaa. Laiminlyönnit kostautuvat nopeasti. Keskinkertainen kansainvälinen suoritus ei riitä, sillä Suomi tarvitsee todella kovatasoisen koululaitoksen. Kohentamista riittää. Ensimmäiseksi mieleen tulee ikäluokan viimeinen viidennes, jonka tuloksia on kyettävä nostamaan, koska heikolla pohjakoulutuksella on vaikea, lähes mahdotonta saavuttaa sellaista ammatillista osaamista, jota nyky-yhteiskunnassa edellytetään.

Alisuoriutujien määrä on kestämättömän suuri. Alisuoriutumisella tarkoitetaan sitä, että oppilas pystyisi parempiin tuloksiin kuin hänen sen hetkiset suoritukset osoittavat. Ei riitä, että oppilas suoriutuu annetuista tehtävistä tai pystyy toimimaan ulkoa tulevien ohjeiden mukaan, vaan opetuksen tavoitteena tulee olla oppija, joka pystyy ohjaamaan omaa toimintaansa ja luopumaan liiasta ulkoa ohjattavuudesta.

Suuri vaara koulutuksellista tasa-arvoa vastaan tulee siitä, että vähävaraisilla kunnilla on vaikeuksia järjestää laadukasta koulutusta. Kuntien on löydettävä keinoja tuottaa palveluitaan nykyistä tehokkaammin, koska ne ajat ovat lopullisesti ohi, jolloin valtio tuli apuun, jos koulukustannukset uhkasivat nousta yli kuntien kantokyvyn. Valtiolla on tietysti päävastuu huolehtia siitä, että erilaisten kuntien mahdollisuudet tasa-arvoiseen koulutukseen turvataan, mutta pelkästään valtion rahoituksen varassa koululaitos ei voi toimia.

Kansalliset arviot hälyttävät siitä, että oppimistulosten erot ovat kasvussa. Vaaravyöhykkeessä olevat koulut sijaitsevat enimmäkseen kunnissa, joissa on keskimääräisesti alhaisempi tulotaso, keskimääräistä korkeampi työttömyysaste ja keskimääräistä vähemmän korkeanasteen koulutuksen saaneita kuntalaisia. Tämä kierre on katkaistava.

Suomalainen koulu on ollut viime vuosikymmenten aikana ollut merkittävin tekijä kansallisen menestyksen takana. Koululle tulee kovia vaatimuksia. Jatkossa oman maan ja Euroopan yhteiskunta- ja taloushistorian sekä kulttuurin tunteminen on välttämätöntä. Vieraiden kielten osaamisvaatimus tulee ulottaa nykyistä laajemmalle. Yleissivistykseen kuuluu käsitys luonnon lainalaisuudesta, luonnonilmiöistä ja kestävästä kehityksestä. Teknillisen perustietouden hankkiminen kuuluu kansalaisvaatimukseen. Eettiset normit ja arvot on tiedostettava, sillä nykyisen tietotulvan ja tajuntaamme muokkaavien virikkeiden keskellä elävä ihminen joutuu tekemään valintoja itsellisesti. Demokraattisen oikeusvaltion toimintamekanismit on hallittava. Näitä taitoja ja arvoja nuoremme ja kaikki me tarvitsemme omassa elämässämme ja isänmaata palvelessamme.

Oma koulu muistetaan, se on kestävä osa identiteettiä, sanoi ministeri Rask vuosi sitten. Iisalmen lyseo, sen opettajat ja oppilaat 1960-luvulla samoin kuin Ulmalan kansakoulu 1950-luvun loppupuolella, nousevat mieleeni yhä useammin. Kodin ohella koulu antaa merkittävimmät elämämme eväät. Yhäti enemmän tämä lähtökohta on totta. Julkisen vallan tärkein tehtävä on huolehtia hyvin toimivasta, turvallisesta, innostavasta ja kaikista yhtäläisesti huolta pitävästä koululaitoksesta. Tämä on kiistattomasti Suomen tärkein yksittäinen kansallinen menestystekijä.

Palaa otsikoihin