Puolustusministeri Seppo Kääriäisen puhe varuskuntien uudelleenkäyttöseminaarissa, Ylämylly

Arvoisat kuulijat, hyvät naiset ja miehet, Elämme muutoksen aikaa.

Toimintaympäristömme, niin kansallinen kuin kansainvälinenkin, muuttuu kovalla vauhdilla. Suurta muutosta ei voi juurikaan ohjata, mutta siihen voi sopeutua hallitusti, jos ei jää tuleen makaamaan.

Valtioneuvosto antoi viime syksynä eduskunnalle Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevan selonteon, jossa muutosta arvioidaan ja Suomen politiikkaa sovitetaan jatkuvuuden ja uudistumisen yhteissummana. Eduskunnan hyväksymä selonteko asettaa Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toimintalinjan periaatteet ja tavoitteet sekä määrittää kehyksen sen toimeenpanolle. Oli arvokasta, että linjauksista vallitsi laaja poliittinen yhteisymmärrys.

Puolustuksen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Tämän päivän ratkaisujen vaikutukset puolustuskykyyn ulottuvat vuosikymmenten päähän. Uudistusprosessi on sodanjälkeisen ajan suurimpia, mutta se on hallittu - mm. siinä mielessä, että eläköitymistä hyödynnetään ja irtisanomisia vältetään. Selonteon toimeenpano on parhaillaan käynnissä ulottuen aina vuoteen 2012 saakka.

Samaan aikaan koko valtionhallintoon kohdistuu paineita tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Kaikissa ministeriöissä hiotaan parhaillaan hallinnonalojen tuottavuusohjelmia, joihin valtiovarainministeriön virkamiestyöryhmän näkemyksen mukaan tulee sisällyttää merkittäviä henkilöstösäästöjä.

Eduskunnan vahvistamat suorituskykyvaatimukset ja kehittämistavoitteet puolustusvoimille rahoitetaan valtiontalouden vähäisestä liikkumavarasta johtuen puolustusvoimien sisäisillä rakenteellisilla muutoksilla ja säästötoimilla. Tämä on puolustusministeriölle tuttua toimintaa viimeisten 20 vuoden ajalta.

Lipposen toinen hallitus otti selkeän kannan, että valtion toimintoja tulee sijoittaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, erityisesti alue- ja maakuntakeskuksiin. Vanhasen hallitus on jatkanut tätä linjaa. Alueellistamisessa noudatetaan hallitusohjelman ja hallituksen strategia-asiakirjan linjauksia, joiden mukaan hallitus jatkaa keskushallinnon yksikköjen ja toimintojen alueellistamista käyttäen hyväksi valtion keskushallinnon uudistamisen ja henkilöstön poistuman.

Jo tehdyillä päätöksillä toteutuva kehitystyö, säästäminen ja alueellistaminen yhdessä muodostavat sellaisen muutosvoiman, joka pitää puolustusvoimat päätehtäväänsä nähden uskottavan suorituskykyisinä 2010-luvun vaatimusten valossa. Uudistuksilla haetaan tehokkuutta keventämällä ja uudelleen järjestämällä johtamis- ja hallintorakennetta, purkamalla koulutusorganisaation ylikapasiteettia, järkeistämällä varikko- ja varastotoimintoja, lisäämällä tuottavuutta sekä puuttumalla vuosien 2006 ja 2007 toimintamenoihin.

Alueellistamisen haasteeseen vastaavia toimenpiteitä on puolustushallinnossa ollut meneillään jo vuosien ajan. Puolustushallinto on tässä edelläkävijöitä ja suunnannäyttäjiä. Ilmavoimien esikunta sijoitettiin jo 1970-luvulla Tikkakoskelle Jyväskylän maalaiskuntaan. Puolustusvoimien materiaalilaitoksen esikunta taas on toiminut jo jonkin aikaa Tampereella. Maavoimien esikunnan perustamisesta Mikkeliin ja merivoimien esikunnan siirtämisestä Turkuun on jo päätetty ja valmistelut paikan päällä ovat täydessä käynnissä. Viimeaikaisista päätöksistä mainittakoon, että Puolustusvoimien Palkkahallinnon Palvelukeskus vietti avajaisjuhlaansa Hämeenlinnassa ja Puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskus on puolestaan käynnistänyt toimintansa Kuopiossa. Tällainen linja jatkuu. Puolustusvoimien toimintaa löytyy jokaisesta maakunnasta.

Hyvät kuulijat,

Puolustusministeriössä on pyritty aktiivisesti selvittämään puolustusvoimien rakennemuutoksesta syntyvien alueellisten vaikutusten suuruutta ja merkitystä. Ministeriö oli osallisena vuonna 2001 valmistuneessa tutkimuksessa "Säkylän varuskunnan taloudelliset vaikutukset". Tutkimuksessa tarkasteltiin yksittäisen varuskunnan taloudellista merkitystä sijaintialueellaan ja koko kansantaloudessa.

Tutkimuksessa käytettiin panos-tuotosanalyysia, jonka avulla arvioitiin varuskunnan tuotanto- ja työllisyysvaikutuksia. Tutkimus osoitti, kuinka merkittävä rooli varuskunnalla tai vastaavalla puolustusvoimien yksiköllä on pienten ja miksei suurempienkin kuntien ja alueiden talouteen. Esimerkkinä mainittakoon, että vuonna 2001 lähes 10% Säkylän kunnan verotuloista saatiin varuskunnassa työskenteleviltä. Puolustushallinnon toiminnalla on merkittävää vaikutusta alueiden henkilöstö- ja elinkeinokysymyksiin joko suoraan tai välillisesti, alueiden koosta ja elinkeinorakenteesta riippuen. Esimerkkejä riittää.

Puolustusministeriössä on tarkasteltu alueellista vaikuttavuutta myös ennakoiden vuoden 2004 alussa valmistuneessa puolustushallinnon toimintojen alueellistamismallissa. Mallin avulla hahmotetaan erilaisia alueellistamiseen liittyviä asioita jo sijaintipaikkaan liittyvien pohdintojen selvitysvaiheessa. Mallin avulla on mahdollista jäsentää valmistelu- ja päätöksentekoprosessi sekä ottaa huomioon mahdollisimman kattavasti alueellistamiseen vaikuttavat tekijät. Haasteena mallissa on alueellistamiseen liittyvät toisistaan riippumattomat, ajassa muuttuvat sekä organisaation tavoitteisiin ja strategiaan, henkilöstön näkemyksiin, alueiden kehitykseen sekä moniulotteisesti talouteen liittyvät tekijät, joita ei voida varmuudella ennakoida. Alueellistaminen perustuu sekä tieteelliseen selvitykseen että terveeseen järkeen.

Puolustusministeriössä suhtaudutaan vakavasti siihen uhkaan, jonka puolustusvoimien toiminnan supistukset aiheuttavat eri alueille. Muutosten kielteisten vaikutusten karsimiseksi toimenpiteisiin ryhdytään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ministeriössä on jo perinne rakentaa näille "menettäville alueille" yhteistyöverkostoja, tukiryhmiä, joiden avulla suunnitellaan vapautuvien alueiden käyttöä, henkilöstön tukemista ja erilaisia kompensaatiotoimenpiteitä. Tällaisesta yhteistyöstä on saatu pelkästään myönteisiä kokemuksia.

Muutos on pysyvä haaste. Proaktiivisuudesta, ennakoivasta tarttumisesta haasteisiin, jatkuvasta uudistumisesta ja edelläkävijyydestä on aina loppupeleissä enemmän hyötyä kuin haittaa. Useimmiten muutoksia epäillään ja kyseenalaistetaan etukäteen ja hyödyt osataan nähdä vasta jälkeenpäin. Muutos on mahdollisuus, kun sitä tekee itse eikä jää jurnuttamaan. Puolustushallinto on määrätietoisesti pyrkinyt omalla toiminnallaan mahdollistamaan sen, että alueet ovat varuskuntien toiminnan päätyttyä muun yhteiskunnan hyödynnettävissä. Hyödynnettävyys taataan alueiden ja rakennusten hyvällä kunnossapidolla - tästä kiitos Puolustushallinnon Rakennuslaitokselle - ja vastuullisella ympäristön huomioonottamisella.

Lakkauttaminen on merkinnyt varsinkin pienille kunnille kuntataloudessa dramaattista muutosta ja aiheuttanut monia ongelmia. Sellaisena on koettu varuskunnan tilojen uuskäyttö joko valtion, kunnan tai yksityiseen tarpeeseen. Tilat on suunniteltu puolustusvoimien erityiskäyttöön, jolloin niiden jatkokäyttö on erityisen haasteellista. Tilojen käyttötarkoituksen muuntaminen siviilitarkoitusta varten vaatii jatkokäyttäjältä luovuutta ja yrittäjähenkeä.

Esiin ovat nousseet myös ympäristövastuukysymykset esim. ampumaratojen osalta. Yleensä näistä asioista on sisällytetty luovutusasiakirjoihin vastuulauseke, jolloin ympäristövastuu on alueen luovuttajalla. Ympäristöongelmat, jotka ovat syntyneet puolustusvoimien toiminnasta, pyritään korjaamaan tehokkaasti, kokonaistaloudellisesti edullisimmalla tavalla sekä noudattamalla voimassa olevia ympäristölainsäädännön säännöksiä. Puolustushallinnon tarkoitukseen varatut määrärahat ovat kuitenkin rajalliset. Rakennemuutoksen eettiseen, moraaliseen ja sosiaaliseen puoleen kiinnitetään puolustusministeriössä vahvaa huomiota. Muutokset organisaatioissa koetaan henkilöstössä useiden raskaina, koska niiden pelätään ennakoivan irtisanomisia.

Mainitsen tässä yhteydessä muutaman myönteisen esimerkin tapauksista, joissa muutos on toteutettu hallitusti ja eri osapuolten edut huomioon ottaen. Vaasassa ja Oulussa on saatu myönteisiä kokemuksia vanhojen varuskunta-alueiden muuttamisesta kaupunkilaisten asumis- ja virkistyskäyttöön. Helsingin Taivallahdessa puolustushallinnon tiloja tullaan muuttamaan mm. akateemisen opetuksen tarpeisiin. Myös monia puolustushallinnon käyttämiä saaria on avattu paikallisten asukkaiden virkistyskäyttöön. Ja jos olen ymmärtänyt oikein, täällä Pohjois-Karjalassa on Kontiorannan varuskunnan tiloja tulossa suomalaisen elokuvatuotannon käyttöön. Orivedellä taas on toimittu siten, että lakkautetun varikon henkilöstö on jatkanut toimintaa vanhoissa tiloissa omistajana yhteistyössä Oriveden kaupungin kanssa. Kun Savon Prikaatin toiminta Mikkelissä päätettiin aikaisemmin tänä vuonna lakkauttaa, ratkaisu kompensoitiin siirtämällä kaupunkiin Maavoimien Esikunta ja eräitä muita puolustusvoimien toimintoja. Kompensaatiokysymyksissä toimitaan tiiviissä yhteistyössä koko valtioneuvoston puitteissa.

Hyvät kuulijat!

Puolustusvoimien läsnäolo lisää maanpuolustustahtoa ja on turvallisuuden tunnetta ylläpitävä tekijä. Haasteena on positiivisen maanpuolustusvireen ylläpitäminen niillä alueilla, joissa perinteikkäästä varuskunnasta tai joukko-osastosta joudutaan luopumaan. Nämäkin ovat aina raskaita, mutta välttämättömiä päätöksiä. Varuskunnan lakkauttamisen yhteydessä keskeisenä tavoitteena on huolehtia kestävästä maanpuolustustahdosta. Puolustushallinnon rakennemuutos on epäonnistunut silloin, jos se aiheuttaa korvaamattomia kielteisiä asenteita alueellista maanpuolustusta kohtaan. Tämänkaltaisia kokemuksia meillä ei onneksi ole ollut.

Toistaiseksi ei ole kokemusta puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen vaikutuksesta lakkautusten jälkihoidon toteuttamiseen. Tämä vastuu kiinteistöjen osalta on siirtynyt uusille omistajahaltijoille, kuten Senaatti-kiinteistöille ja Metsähallitukselle, joiden toiminnalle syntyneissä tilanteissa voidaan asettaa korkeat yhteiskuntavastuulliset velvoitteet.

Seminar participants!

As you very well know, Finland is not the only country that has to cope with the problem of former garrisons, depos, etc. Conversion, the transformation of areas from military to civilian use is under way all around Europe. Here in Finland it is one part of our national transformation process. Because our national defence solution bases on the wide support of the population, it is essential that our defence forces are present in various parts of the country. But at the same time, we are trusted only if we show that we are able to adapt in a constructive way to all changes in our security environment. That is why we must pay attention to the reuse of former garrisons and depos and be a constructive and responsible partner in the process where decisions on this are made.

Ei ole mikään sattuma, että tämä seminaari päätettiin aikoinaan järjestää täällä Liperissä. Ylämyllyn varuskunnan toiminnan päättyminen on oiva esimerkki hallitusta varuskunnan lakkauttamisesta. Valtio ja kunta suorittivat mittavan keskinäiseen työnjakoon perustuneen selvitystyön yhteiskuntavastuulliseen ratkaisuun tähtäävän sopimuksen aikaansaamiseksi. Kunnan osuus prosessissa oli esimerkillinen ja rohkea sen luovuttaessa valtion kanssa tehdyssä aluevaihdossa valtiolle vastikkeena kaiken noin 860 hehtaarin suuruisen metsäomaisuutensa. Kunnan aktiivisen ja ripeän toiminnan ansiosta entisen varuskunnan alueelle on ennätysajassa kehitetty viihtyisä ja vetovoimainen asuntoalue, johon tämän seminaarin puitteissa on varattu mahdollisuus tutustua. Aloitteellisuus ja luovuus sekä yhteistyöhalu ja -kyky auttoivat, ja se myös palkitaan.

Kiitän Liperin kuntaa seminaarin isännöimisestä ja kaikesta siihen liittyvistä järjestelyistä. Vaikka Ylämyllyn varuskunnan toiminta on päättynyt ja vaikka äksiisin äänet eivät enää sieltä kantaudukaan, tullaan se aina tuntemaan Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan Paloaukean sijaintipaikkana.

Palaa otsikoihin