Haku

Puheet 2005

19.11.2005 18:10

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen, Juhlapuhe Savon Kuljetus Oy:n 40-vuotisjuhlassa, Kuopio

Hyvä juhlaväki.

Naiset ja miehet.

Nyt 40-vuotista taivaltaan juhliva Savon Kuljetus syntyi tarpeesta 1960-luvun puolivälissä. Silloiset kuorma-autoyrittäjät totesivat, että Kuopion läänissä tarvitaan oma läänintilauskeskus. Asialle pantiin Iisalmen maalaiskunnasta kotoisin olevan Aake Pietikäisen johtama väliaikainen toimikunta, joka teki pohjatyön vuosien 1964-65 aikana. Pietikäisen työryhmä teki niin hyvää työtä, että valmistelevia kokouksia ei tarvittu. Läänin KTK:n perustava kokous pidettiin suoraan 19.12.1965 Pohjois-Savon ammattioppilaitoksella.

Savon Kuljetus Oy on erinomainen esimerkki yhteistyöstä, jonka tarkoituksena on vahvistaa alan yrittäjien asemaa kilpailussa, jota ei voi pitää helppona. Neljä vuosikymmentä toiminut kuljetusalan yritys on osoitus siitä, että toiminnan perusta on rakennettu vahvaksi. Yritys on kokenut vaikeitakin aikoja, mutta se on selvinnyt niistä kovan työn ja yhteistyön ansiosta. Se, että yritys on tänä päivänä taloudellisesti ja toiminnallisesti vahva, osoittaa puolestaan, että yritystä on johdettu erinomaisella tavalla. Akseli on pyörinyt nopeammin kuin vekseli.



Juhliva yritys tytäryhtiöineen toimii kuljetustoiminnassa sekä kiviaines- ja polttoainekaupassa ja urakoinnissa. Yritys on tehnyt strategisen linjauksen ja laajentanut toimintojaan myös maakunnan ulkopuolelle. Savon Kuljetus on kuitenkin nimensä mukaisesti, savolainen.

Savon Kuljetus toimi päänavaajana, kun se vuonna 2001 käydyn tarjouskilpailun jälkeen sai kolmivuotisen tienhoitourakan Kiuruveden alueella. Sopimuksen myötä Tieliikelaitoksen aliurakoitsijana toiminut yritys tulikin pääurakoitsijaksi. Tämän urakan arvo oli lähes 12 miljoonaa silloista markkaa. Se oli ensimmäisen yksityisen organisaation saama alueurakka Savo-Karjalan tiepiirissä. Asia herätti laajasti huomiota ja ylitti jopa valtakunnallisen uutiskynnyksen kesäkuussa 2001.

Talouspolitiikan kolmiyhteys

Suomi on menestynyt talouspolitiikassaan ilman ylisanoja ilahduttavasti. Työllisyys kohenee, työttömyys laskee. Yrittäjien määrä on noussut, vaikka yrittäjäksi ryhtymisen halut ovat alhaalla. Suomi on maailman kilpailukykyisimpiä maita. Myönteiset tulokset perustuvat talouspolitiikan koeteltuun kolmiyhteyteen: yrittäjyyden kannustamiseen, julkisen talouden tiukkaan tasapainotavoitteeseen ja vakautta tuovaan tulo- ja työmarkkinapolitiikkaan. Tälle vaativalle, mutta palkitsevalle tielle Suomi vääntäytyi syvän laman vuosina 90-luvun alkupuolella. Vain tällä tiellä Suomi jatkossakin menestyy, olipa maassa minkä värinen hallitus tahansa v. 2007 jälkeen. Kilpailukyvystä täytyy huolehtia, tutkimus- ja tuotekehitykseen pitää panostaa ja investointeja on kannustettava.

Lähivuosien kiverimpiä kädenvääntöjä on, miten vahva vastuu julkisella sektorilla on hyvinvointivaltiosta ja mikä on yksityisten työmarkkinoiden mahdollisuus toteuttaa työllistävää politiikkaa. Kuntakeskustelu on hakoteillä, kun se keskittyy kuntien kokoon ja määrään unohtaen kuntapalvelujen tuottamisen tehokkuuden ja alueelliset erot. Tutkimus tutkimuksen jälkeen osoittaa, että palvelujen tuottamisen tehokkuus ei parane yksiniittisellä yksiköiden suurentamisella ja että Suomen julkinen sektori on sittenkin tehokas verrattuna mihin tahansa yhteiskuntaan Euroopassa.

Valtion ja kuntien rakenteen laihduttamisella on rajansa. Sen sijaan julkisten palvelujen tuottamisen tapoihin on haettava uudenlaista tehoa. Suurimmat ongelmat ovat kuitenkin siinä, miten yritysten kannattaisi palkata lisää väkeä töihin. Hyvinvointiyhteiskunta säilyy vain sillä ehdolla, että Suomi on käytännössä täystyöllinen yhteiskunta. Hyvinvointiyhteiskunta ei säily hurskailla toiveilla eikä pikkunäteillä puheilla, vaan parantamalla yritysten mahdollisuuksia työllistää suomalaiset.

Päiväranta – Vuorela –hanke liikkeelle

Kunnossa olevat liikenneväylät ovat yhteiskunnan kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden kannalta perusasioita. Liikenneväylien rakentaminen pitää yllä Suomen perusinfrastruktuuria ja luo edellytyksiä elinkeinoelämälle ja yhteiskunnan turvalliselle toimivuudelle. Tie- ja ratatyömaiden välittömien työllisyysvaikutusten ohella liikenneyhteyksien pysyvä parantaminen heijastuu

työllisyyteen varsinkin pitkällä tähtäyksellä antaen maakuntiin lisääntyviä investointi- ja yritysmahdollisuuksia. Se on myös pitkälti kotimaista toimintaa.

Hallituksen budjettiriihessä vahvistama liikenneväyläohjelma tuo kaivattua pitkäjänteisyyttä liikenneväyläinvestointeihin. Eduskunta vielä korottanee joulun alla liikennemäärärahoja. Liikennehankkeiden toteutumista on tarkasteltava pitkällä aikavälillä, eikä vain yksittäisen hankkeen näkökulmasta. Viime maanantaina 14.11. avattiin Lahti-Heinola -moottoritie. Reippaan 10 vuoden aikana on Pohjois-Savossa toteutettu merkittävä määrä nimenomaan 5-tien kuntoa ja turvallisuutta parantavia ratkaisuja. Luettelematta näitä hankkeita totean, että vast’ikään vietimme Joroinen-Varkaus -hankkeen vihkiäisiä.

Tämän linjan jatkaminen edellyttää 5-tiellä seuraavaksi Päiväranta-Vuorela -osuuden rakentamista. Hanke on ollut Tiehallinnon työlistalla jo jonkun aikaa, mutta tarpeeseen nähden liian monen vuoden takana. Turvallisuusnäkökohdat painavat päälle. Nyt on toimittava nopeammin kuin vain odotettava valtion budjettipäätöksiä. Tämä hanke on toteutettavissa suunnilleen samanlaisella konseptilla kuin mitä Kuusamon tie Oulusta pannaan liikkeelle kiirehdityssä aikataulussa. Nyt onkin neuvoteltava Kuopion kaupungin, paikallisen sekä Helsingin tiehallinnon ja hallituksen yhteistyönä suunnitelma-aikatauluineen ja rahoitusmalleineen - Päiväranta-Vuorela -hankkeen aiottua nopeammasta toteuttamisesta.



Yrittäjyys on enemmän kuin ammatti

Yrittäjyyden asema - samoin kuin luovuuden ja teknologisen satsauksen painoarvo - tunnustetaan niin työllisyyden parantamisessa ja talouspolitiikan veturina kuin yhteiskunnan elinvoimaistamisessakin selkeämmin kuin ehkä koskaan aiemmin. Yrittäjyys on saanut ensimmäistä kertaa virallisessa hallituspolitiikassa erityisen poikkihallinnollisen ohjelmansa. Se on rohkaiseva kokemus. Yrittäjyyttä kohottavaa politiikkaa on toteutettu kannustavalla verotuksella, parantamalla yritysten rahoitusmahdollisuuksia, käynnistämällä yrittäjien sosiaaliturvan kehittäminen ja jatkamalla yritysbyrokratian karsimista. Hyvätkään saavutukset eivät saa johtaa itsetyytyväisyyteen ja pysähdykseen. Suurimpia haasteita on saada yrittäjyys ammattina kiinnostamaan nuoria. Koulutusjärjestelmä voi siinä auttaa, mutta yhteiskunnan yleinen ilmapiiri on sittenkin ratkaisevinta. Sukupolven vaihdokset on saatava luistamaan.

Jotta Suomi kehittyisi aidoksi yrittäjyys- ja osaamisyhteiskunnaksi, joka on uuden hyvinvointiyhteiskunnan pitävä pohja, se edellyttää yrittäjyysasenteiden muutoksia yhä myönteisempään suuntaan. Yhtäältä yrittäjän onnistuminen voittoineen ja toisaalta yrittäjän takaiskut, jopa konkurssit olisi voitava ottaa luonnollisena ja hyväksyttävinä elämään kuuluvina tapahtumina. Yrittäjän menestymistä olisi pidettävä toivottava, sillä sehän merkitsee työtä ja toimeentuloa meille suomalaisille. Niin ikään konkurssin kokeneen yrittäjän asemasta on pidettävä huoli ja annettava heille uusi mahdollisuus yrittämiseen ja elämiseen. Yrittäjän kadehtimisesta on päästävä eroon.

Yrittäjyys enemmän kuin ammatti ja elinkeino. Se on kovaa työtä ja riskinottamista myös yhteisten asioiden puolesta. Yrittäjyyteen kannustaminen vaatii riittävien rahapäätösten lisäksi henkistä tukea merkitseviä tekoja. Yrittäjien ja yrittäjyyden arvostus on vahvassa myötätuulessa, sillä ihmiset tajuavat, että yritysten menestyminen tuo mukanaan enemmän mahdollisuuksia kaikille meille. Niinikään yrittäjien arkiasiat, myös ne varjopuolet, ovat valjenneet yhä laajemmin. Yrittäjän arvostuksen kohoaminen kertoo yhteiskuntamme terveestä henkisestä tilasta.

Katse vielä tulevaisuuteen. Globalisaatiota emme pääse karkuun. Siihen täytyy sopeutua realistisesti ja ottaa siitä riittävä siivu Suomelle. Kun Suomen perusasiat ovat kunnossa, mieluiten huippukunnossa, silloin menestymme parhaiten kansainvälisillä areenoilla ja hyödymme kansainvälistymisestä. Suomen täytyy olla turvallinen ja vetovoimainen maa yrittäjille ja investoijille. Meidän on pidettävä huoli siitä, että Suomeen ja suomalaisiin yrityksiin uskaltaa ja kannattaa sijoittaa. Olojen vakaus ja turvallisuus, yhteiskunta- ja työrauha, yrittäjyysystävällinen ilmapiiri, toimiva infrastruktuuri ja tulevaisuusintoinen poliittinen ote takaavat sen.

***

Kuljetusala on joutunut kovan paikan eteen kuluneen syksyn aikana polttoaineen hinnan dramaattisen nousun seurauksena. Logistiikan kehittäminen on avainkysymys nyt ja tulevaisuudessa. Yhteistyö sekä kuljetusyritysten että niiden asiakkaiden kesken on lisääntynyt viime vuosina. Tämä suunta jatkuu. Tyhjiä lavoja ei kannata kuljettaa pitkin pitkän Suomen teitä. Logistiikka- ja kuljetusala elää voimakasta muutosaikaa. Tämä ei ole uutta 40-vuotiaalle yritykselle, jonka historia on itse asiassa ollut jatkuvassa muutoksessa ponnistelua. Yhtiö on menestynyt vaikeinakin aikoina tekemällä yhteistyötä ja panostamalla rohkeasti tulevaisuuteen.

Onnittelen valtioneuvoston puolesta 40-vuotiasta Savon Kuljetus Oy:tä. Kiitän yrittäjiä maakuntamme hyväksi tekemästänne työstä. Toivotan Savon Kuljetukselle ja yrittäjille menestystä ja vakaita tulevaisuuden näköaloja.

Palaa otsikoihin