Puolustusministeri Seppo Kääriäisen juhlapuhe Kuopion läänin Maanpuolustusyhdistys Ry:n 40-vuotisjuhlaseminaarissa

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Kuopion läänin Maanpuolustus Ry:n herra puheenjohtaja, arvoisat jäsenet, hyvät naiset ja miehet! Suomen puolustuspoliittinen toiminta-ajatus on selkeä.

Se perustuu toisiinsa nivoutuviin jatkuvuuteen, uudistuksiin ja kansan tukeen. Jatkuvuutta edustavat yleinen asevelvollisuus ja puolustusvoimien läsnäolo koko maassa. Merkittävimmät muutokset liittyvät yhteistyön laajentumiseen niin kansallisesti kuin kansainväliselläkin tasolla. Olipa kyse jatkuvuudesta tai muutoksesta, ratkaisujen on perustuttava kansalaisten luottamukseen. Tällä yhdistelmällä on turvattu puolustusvoimien ajantasainen suorituskyky.

Eduskunta on sitoutunut joulukuussa 2004 siihen, että puolustusratkaisumme peruselementit säilytetään nykyisellään: yleinen asevelvollisuus, koko maan puolustaminen, sotilaallinen liittoutumattomuus ja tiivis kansainvälinen yhteistyö. Perusratkaisumme nauttii laajaa kansalaisten antamaa hyväksyntää ja erilaisten mittausten mukaan se on säilynyt korkeana koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan. Edes kansainvälisen järjestelmän ja siihen liittyen Suomeen kohdistuvien turvallisuusuhkien uudelleenarviointi ei ole muuttanut tilannetta.



Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että kieltäydytään muutoksista eikä sitä, että muutoksen mahdollisuuskin suljetaan pois. Mahdollisuus muuttamiseen tulee säilyttää, jos se syystä tai toisesta kävisi ajankohtaiseksi.

Kenttä tarvitsee työrauhan

Puolustushallinnon on oltava valmis vastaamaan muuttuneisiin olosuhteisiin. Toteutammekin parhaillaan sodanjälkeisen ajan ehkä isointa muutosprosessia puolustusjärjestelmässämme. Jo tehdyillä päätöksillä toteutuva kehitystyö, säästäminen ja alueellistaminen yhdessä muodostavat sellaisen muutosvoiman, joka pitää puolustusvoimat päätehtäväänsä nähden suorituskykyisinä 2010-luvun vaatimusten valossa.

Uudistuksilla haetaan tehokkuutta keventämällä ja uudelleen järjestämällä johtamis- ja hallintorakennetta, purkamalla koulutusorganisaation ylikapasiteettia, järkeistämällä varikko- ja varastotoimintoja, lisäämällä tuottavuutta sekä puuttumalla vuosien 2006 ja 2007 toimintamenoihin. Tämä vaativa urakka hoidetaan kireällä aikataululla. Deadline, vuoden 2008 tammikuu, on nurkan takana. Täsmällisen toteutuksen lisäksi tärkeää on se, että nyt päätetyt muutokset voidaan viedä rauhassa loppuun. Kentällä käynnissä olevaa muutostyötä ei pidä nyt hämmentää uusilla ja päällekkäisillä muutospäätöksillä tai -ehdotuksilla. Kenttä tarvitsee työrauhan.

Itä-Suomen asema on turvattu

Tiedämme hyvin, että muutos vaikuttaa myös täällä, Itä-Suomessa. Muutoksista huolimatta ja niistä johtuen puolustusvoimien läsnäolo alueellamme jatkuu, vieläpä laajalla ja runsaalla tavalla.

Itä-Suomessa on jatkossakin joukkoja kaikista kolmesta puolustushaarasta; maa-, ilma- ja merivoimista. Valmiusyhtymiä on alueellamme kolme; Kainuun prikaati Kajaanissa, Karjalan Lennosto Rissalassa ja Karjalan prikaati Vekaranjärvellä. Avainalueiden erityisosaamista ja -tietämystä kouluttavia joukkoja on useita; Pohjois-Karjalan prikaati, Maasotakoulu ja Reserviupseerikoulu. Ja merkittävää uuttakin on tulossa; Maavoimien esikunta Mikkeliin, operatiivinen Itä-Suomen läänin esikunta Kouvolaan ja alueellinen läänin esikunta tänne Kuopioon. Mikkeli vahvistuu muutenkin. Kaiken tämän lisäksi säilytetään ja perustetaan uusia joukkojen tukitoiminnoille välttämättömiä puolustusvoimien toimipisteitä, kuten esimerkiksi puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskuksen esikunta Kuopioon - unohtamatta Kuopion Asevarikkoa. Kuopion Pelastusopiston yhteyteen kehkeytyy merkittävä kriisinhallinnan koulutuskeskus, jonka kehittämisessä sisä- ja puolustusministeriön tiivis yhteistyö on liikkeellepaneva akseli. Lista on vaikuttava. Onko niin, kuten on kuultu väitettävän, että Itä-Suomi tyhjennetään puolustusvoimista? Tosiasioiden valossa tuollaiset puheet kolisevat tyhjyyttään ja ovat silkkaa propagandaa. Puolustusvoimat on myös jatkossakin mittavasti läsnä koko Itä-Suomessa.

Kolme koria

Puolustushallinnon tehtävät voidaan jakaa kolmeen koriin. Ensimmäisessä, tulevaisuudessakin kaikkein suurimmassa korissa ovat kaikki maamme sotilaalliseen puolustamiseen tähtäävät tehtävät. Puolustusvoimiemme ylivoimaisesti tärkein velvollisuus on huolehtia tulevaisuudessakin siitä, että meillä on riittävät välineet torjua meihin mahdollisesti kohdistuvat sotilaalliset uhkat, jotka ovat nykyhetkellä epätodennäköisiä, mutta joita ei voi sulkea pois.

Toisessa korissa ovat puolustushallinnon kansainväliset tehtävät, joiden määrä on kasvanut merkittävästi Suomen liityttyä vuoden 1995 alussa Euroopan Unionin jäseneksi. Ensi vuosi on suomalaisen rauhanturvatoiminnan juhlavuosi, sillä joulukuussa 1956 Suomi lähetti ensimmäiset sotilaansa YK:n operaatioon Suezille. Lähes 50.000 suomalaista on palvellut operaatioissa eri puolilla maapalloa - nyt niin YK:n, EU:n kuin Natonkin johtamissa operaatioissa Balkanilla, Aasiassa ja Afrikassa.

Huolimatta siitä, että panostuksemme kansalliseen puolustukseen on selvästi eurooppalaisen keskiarvon yläpuolella, olemme aina hoitaneet kansainväliset velvollisuutemme eturivin eurooppalaisena. Meitä pidetään rauhanturvaamisen suurvaltana. Kansainväliset velvollisuudet on mahdollista hoitaa esimerkillisellä tavalla tinkimättä kansallisesta puolustuksesta. Osallistumalla esimerkiksi kahteen Euroopan unionin taisteluosastoon, Saksan ja Alankomaiden kanssa vuonna 2007 ja Ruotsin, Norjan ja Viron kanssa vuonna 2008 tuemme sekä kansainvälistä vakautta ja rauhaa että omaa kansallista puolustustamme.

Kolmannessa korissa ovat puolustushallinnon viranomaisyhteistyötä vahvistavat tehtävät yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi. Valtioneuvosto hyväksyi tätä koskevan strategian marraskuussa 2003. Sen päivitys on meneillään. Puolustusvoimat toteuttaa sen vastuulla suoraan olevia strategisia tehtäviä ja lisäksi se tukee muita turvallisuusviranomaisia antamalla niille pyynnöstä virka-apua. Kolmannen korin painoarvo nousee varmuudella.

Kolme painavaa koria. Korostan, että näiden korien kantaminen onnistuu, koska meillä on perusasiat kunnossa. Tarkoitan tällä nimenomaan sitä, että kunnossa oleva kansallinen puolustus antaa puolustusvoimillemme mahdollisuuksia toimia myös muilla rintamilla, niin kansainvälisillä ja kansallisilla. Kansallinen puolustus on todellinen perusasia.

Vapaaehtoisuus on voimavara

Maanpuolustustyö ja vapaaehtoisuus ovat perinteisesti olleet erottamaton osa maamme puolustusjärjestelyjä. Vapaaehtoistoiminta tukee turvallisuutta, se mahdollista tarvittavien tietojen ja taitojen nopean välittämisen laajoille kansalaisryhmille sekä vahvistaa viranomaisten

toimintaa. Tämäkin tilaisuus osaltaan osoittaa sen, että puolustusasiat ovat kansaa lähellä. Se on hyvä asia ja samalla meidän kaikkien etu.

Nyt käynnissä olevaan puolustusvoimien uudistumiseen liittyy kiinteästi myös vapaaehtoisen maanpuolustustyön ja sen puitteiden perusremontointi. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämisen lähtökohtina ovat yhteiskunnan, puolustusvoimien sekä vapaaehtoisen järjestökentän tarpeet.

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehitystyön tavoite on selvä: Suomen puolustusvalmius saa uuden ja tehokkaan välineen. Toiminta yhdistää eri kansalaisryhmiä ja kohottaa maanpuolustustahtoa. Suomea ei puolusteta vain asein, vaan yhteistyössä käyttäen koko yhteiskuntamme voimavaroja. Muillakin kuin sotilaallisilla vapaaehtoisorganisaatioilla on omat tärkeät tehtävänsä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa eri asteisissa kriiseissä. Vapaaehtoisjärjestöjen paikallistasolla tekemällä yhteistyöllä voimme saavuttaa tulevaisuudessa suurta turvallisuushyötyä sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Maakuntajoukot ja vapaaehtoistyön toimintakeskukset ovat uusinta uutta vapaaehtoistyön nykyaikaistamisessa ja kytkemisessä kansalliseen turvallisuuteemme.

***

Kuopion läänin Maanpuolustus Ry on jo 40 vuoden ajan koonnut yhteen maanpuolustushenkisiä pohjoissavolaisia. Onnittelen yhdistystä sen juhlavuotena ja samalla kiitän tästä isänmaan hyväksi tehdystä pyyteettömästä työstä. Toivotan yhdistykselle ja sen jäsenkunnalle parhainta menestystä yhteisissä maanpuolustushaasteissamme sekä hyvää vointia. Kiitos!

Palaa otsikoihin