PUOLUSTUSPOLITIIKKA

Puolustuspolitiikka ohjaa puolustuskyvyn ylläpitoa, kehittämistä ja käyttöä. Puolustuspolitiikalla edistetään valtion ja väestön turvallisuutta, tuetaan valtionjohdon päätöksentekoa sekä osallistutaan kansainväliseen päätöksentekoon ja yhteistoimintaan. Puolustuspolitiikka tukee ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääriä.

w4

Puolustuspolitiikan tavoitetilassa Suomen puolustuskyky ja puolustusratkaisu perustuvat syvään ja monipuoliseen verkottumiseen, jossa verkoston jäsenet osoittavat tarvittaessa suorituskykyjään toistensa käyttöön. Tavoitetilan saavuttamiseksi puolustuspolitiikassa tiivistetään kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä.

Suomen puolustusratkaisu on verkottunut puolustus, josta voidaan siirtyä yhteiseen puolustukseen, mikäli valtionjohto niin päättää. Verkottunut puolustus on kansallista ja kansainvälistä puolustuspoliittista ja sotilaallista yhteistyötä, jossa verkoston jäsenet kehittävät suorituskykyjä yhdessä ja tarjoavat omia suorituskykyjään tarvittaessa toistensa käyttöön. Verkottumisen tavoitteena on turvata puolustuskyky 2010-luvun toimintaympäristössä, jossa toimijoiden keskinäisriippuvuus kasvaa samalla kun puolustukseen käytettävissä olevat voimavarat säilyvät rajallisina tai mahdollisesti jopa supistuvat.

Kansallisen verkottumisen päämääränä on turvata puolustuskyvyn ylläpito, kehittäminen ja käyttö sekä maanpuolustustahto. Puolustuskyvyn osalta tämä tarkoittaa erityisesti tehtävien ja voimavarojen tasapainon varmistamista. Kansallisella verkottumisella kehitetään erityisesti yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, osaamista, huoltovarmuutta ja infrastruktuuria. Yhteistoiminta muiden viranomaisten, elinkeinoelämän, kansalaisjärjestöjen ja yksittäisten kansalaisten kanssa lujittaa tahtoa puolustaa yhteiskuntaamme. Strateginen kumppanuus elinkeinoelämän kanssa on keskeinen osa puolustuskyvyn kustannustehokkuutta. Yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa on tärkeää kokonaisvaltaisen kansainvälisen kriisinhallinnan valmistelussa ja toimeenpanossa sekä viranomaisten tukemistehtävissä. Yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa lujittaa samalla kansalaisten maanpuolustustahtoa.

Kansainvälisen puolustuspoliittisen verkottumisen päämääränä on turvata puolustuskyky osapuolien kanssa, jotka ovat valmiita kehittämään ja käyttämään yhdessä suorituskykyjään. Verkottuminen Euroopan unionissa, pohjoismaisessa puolustusalan yhteistyössä, Naton rauhankumppanuusyhteistyössä ja kahdenvälisesti mahdollistaa sekä kansainvälisen poliittisen tuen että avun antamiseen ja vastaanottamiseen tarvittavan sotilaallisen yhteensopivuuden. Kansainvälinen verkottuminen kehittää myös materiaalihankintojen kustannustehokkuutta ja huoltovarmuutta sekä mahdollisuuksia teolliseen sekä tutkimus- ja teknologiayhteistyöhön. Syvimmillään kansainvälinen verkottuminen johtaa yhteisten suorituskykyjen kehittämiseen ja käyttämiseen.

Kriisinhallinta on Suomen turvallisuuspolitiikan keskeinen keino, jolla Suomi osaltaan pyrkii edistämään maailman konfliktialueiden vakautta. Puolustuspolitiikka tukee osallistumista kokonaisvaltaiseen kansainväliseen kriisinhallintaan. Osallistuminen kriisinhallintaan on osa puolustuskyvyn ja sen käytettävyyden kehittämistä. Kriisinhallinnassa on kyse myös Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan päämäärien ja puolustuskyvyn osoittamisesta sekä ennakoivasta vaikuttamisesta Suomen turvallisuustilanteeseen.

 


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä