Taustaa

Euroopan unioni on kehittänyt viime vuosina merkittävästi turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaansa (ETPP). Huomio on ollut kriisinhallintakykyjen kehittämisessä, kriisinhallintaoperaatioissa, kokonaisvaltaisen lähestymistavan ja kumppanuuksien edistämisessä.  

Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan voidaan katsoa saaneen alkunsa niin sanotusta St Malon julistuksesta, jossa Ranska ja Britannia ilmaisivat yhteisymmärryksensä EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puolustusulottuvuuden kehittämisen tarpeellisuudesta.

Vuonna 1999 Helsingin Eurooppa-neuvosto päätti, että unionille tulee "kehittää itsenäiset valmiudet tehdä päätöksiä, ja siinä tapauksessa, ettei Nato kokonaisuutena ole mukana, käynnistää ja toteuttaa EU-johtoisia sotilaallisia operaatioita vastauksena kansainvälisiin kriiseihin".

Helsingin yleistavoitteen (Helsinki Headline Goal, 2003) mukaan jäsenvaltioiden tuli vuoteen 2003 mennessä kyetä saattamaan 60 päivässä toimintavalmiuteen enintään 50 000 - 60 000 sotilasta käsittävä, kaikkiin Petersbergin tehtäviin (humanitaariset ja pelastustehtävät, rauhanturvaaminen sekä taistelujoukkojen tehtävät kriisinhallinnassa rauhanpalauttaminen mukaan lukien) kykenevä kriisinhallintajoukko ja ylläpitämään näitä joukkoja vähintään vuoden ajan. Samanaikaisesti Helsingin Eurooppa-neuvostossa päätettiin myös siviilikriisinhallintavoimavarojen kehittämisestä ja tarvittavien poliittis-sotilaallisten rakenteiden luomisesta neuvoston alaisuuteen.

Unioni toteutti ensimmäiset sotilaalliset ja siviilikriisinhallintatehtävänsä vuonna 2003. Ensimmäiset sotilaalliset operaatiot suuntautuivat entiseen Jugoslavian tasavaltaan Makedoniaan ja Kongon demokraattiseen tasavaltaan. EU:n siviilikriisinhallintatoiminta puolestaan käynnistyi Bosnia-Hertsegovinassa.

Unionin poliittis-sotilaallisista rakenteista tärkein on poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea (Political and Security Committee, PSC), joka seuraa kansainvälistä tilannetta kaikilla yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kuuluvilla aloilla ja osallistuu politiikan määrittelemiseen antamalla lausuntoja neuvostolle. Komitea seuraa myös sovitun politiikan toteuttamista ja vastaa kriisinhallintaoperaatioiden poliittisesta valvonnasta ja strategisesta johdosta.

Sotilaallisissa kysymyksissä poliittisten ja turvallisuusasioiden komitealle antaa neuvoja ja suosituksia EU:n korkein sotilaallinen elin sotilaskomitea (EU Military Committee, EUMC). Se muodostuu jäsenvaltioiden puolustusvoimien komentajista, joita edustavat heidän sotilasedustajansa. Puolustusvoimien komentajat kokoontuvat sotilaskomiteaan tarvittaessa, yleensä kaksi kertaa vuodessa. Sotilaskomitea ohjeistaa EU:n sotilasesikuntaa (EU Military Staff, EUMS), jonka tehtäviä ovat muun muassa varhaisvaroitus, tilanteen seuranta ja strateginen suunnittelu.

Vuonna 2004 perustetun Euroopan puolustusviraston (EDA) tavoitteena on Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistaminen sekä EU:n neuvoston ja jäsenmaiden tukeminen sotilaallisten voimavarojen kehittämisessä.