Kansainvälinen koulutus- ja harjoitustoiminta

Puolustusministeriö julkaisee tiedotteen aina sen jälkeen kun tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta on linjannut Suomen osallistumisesta kansainväliseen koulutus- ja harjoitusyhteistyöhön ja kun puolustusministeri on tehnyt päätöksen puolustusvoimien harjoitussuunnitelman hyväksymisestä ja kun Eduskuntaa on informoitu.


Yleistä Suomen osallistumisesta kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan

Kansainvälinen koulutus- ja harjoitusyhteistyö on osa Suomen puolustuskyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä sekä puolustuskyvyn osoittamista. Se tukee myös Suomen osallistumista kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen sekä kansainväliseen kriisinhallintaan.

Kansainvälinen koulutus- ja harjoitusyhteistyö on osa puolustusyhteistyötä, jota tehdään toisiaan täydentävillä foorumeilla Pohjoismaiden kesken, EU:ssa ja Natossa sekä muun monenvälisen ja kahdenvälisen yhteistyön kautta. Puolustusyhteistyö vahvistaa normaali- ja poikkeusolojen puolustuskykyä sekä parantaa uhkien ennaltaehkäisykykyä. Normaaliolojen yhteistyö on perusta poikkeusoloissa tapahtuvalle yhteistyölle. Tämän yhteistyön edellyttämä luottamus ja kyky rakennetaan normaaliolojen vakaalla ja pitkäjänteisellä toiminnalla.

Osallistuminen kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaa suunnitellaan pitkäjänteisesti ja siten, että se tuottaa lisäarvoa Suomen puolustukselle. Osallistumista harkittaessa painotetaan harjoituksia, jotka parhaiten kehittävät puolustusvoimien joukkojen suorituskykyä, yhteistoimintakykyä ja valmiutta. Osallistumisen painopiste on vaativissa kansainvälisissä harjoituksissa. Lisäksi hyödynnetään harjoituksia, joita ei voida tai joita ei ole tarkoituksenmukaista järjestää itse sekä harjoituksia, jotka sisältävät Suomesta puuttuvia erityissuorituskykyjä. Muita harkintaan vaikuttavia tekijöitä ovat osallistuminen nopean toiminnan joukkoihin sekä kahden- ja monenvälisen puolustusyhteistyön tavoitteet.

Suomen kansallisten harjoitusten suunnitelmallista avaamista puolustusvoimien kannalta tärkeille maille on jatkettu. Kaikki avatut koulutus- ja harjoitustapahtumat ovat kutsuihin perustuvia. Suomen järjestämien tai isännöimien kansainvälisten harjoitusten avulla pystytään harjoittelemaan kustannustehokkaasti maa-, meri- ja ilmapuolustusta sekä avun vastaanoton ml. isäntämaatuen järjestelyjä ja johtamisjärjestelmän käyttöä. Rajat ylittävää koulutus- ja harjoitusyhteistyötä (Cross Border Training, CBT) kehitetään Pohjoismaiden ja lähialueella
toimivien joukkojen kanssa. Jatkossa yhteistyötä toteutetaan ilmavoimien lisäksi enenevässä määrin myös maa- ja merivoimien sekä erikoisjoukkojen kanssa.

Osa Naton järjestämistä harjoituksista sisältää artikla 5 -elementin. Naton painopisteen
muutoksen vuoksi tämä ulottuvuus vahvistuu edelleen Naton ja jäsenmaiden
harjoitustoiminnassa. Nato kutsuu näihin harjoituksiin myös kumppanimaita. Suomi osallistuu Naton harjoituksiin aina kumppanimaan roolissa ja kansallisista lähtökohdista.

Suomen osallistuminen kansainväliseen koulutus- ja harjoitusyhteistyöhön harkitaan aina tapauskohtaisesti. Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (TP-UTVA) linjaa vuosittain puolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan painopisteet samalla kun käsittelevät seuraavan vuoden harjoitustoimintaan osallistumista. Tämän perusteella puolustusministeri hyväksyy puolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan suunnitelman ja informoi eduskuntaa.

TP-UTVA linjasi 1.12.2017 Suomen osallistumisesta kansainväliseen koulutus- ja
harjoitusyhteistyöhön vuonna 2018. Tämän perusteella puolustusministeri päätti 8.12.2017 puolustusvoimien kansainvälisen koululutus- ja harjoitussuunnitelman hyväksymisestä vuodelle 2018.


Suomen osallistuminen kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan vuonna 2018

Suomen osallistuminen vuoden 2018 kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan on jatkumoa edellisten vuosien pitkäjänteiselle osallistumiselle ja yhteistyön kehittämiselle. Päämääränä on puolustuksen valmiuden, suorituskyvyn sekä henkilöstön osaamisen ja toimintakyvyn kehittäminen.

Kehittyvä puolustusyhteistyö Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Naton kanssa vaikuttaa myös näiden tahojen kanssa tehtävässä koulutus- ja harjoitusyhteistyössä sekä sisällön että määrän osalta. Painopiste on vaativissa kansainvälissä harjoituksissa.

Puolustusvoimien vuoden 2018 kansainvälisen koulutus- ja harjoitustoiminnan suunnitelmassa on 81 kansainvälistä koulutustapahtumaa ja harjoitusta Suomessa ja ulkomailla. Tapahtumien määrä on viime vuosien tasolla (84 suunnitelman mukaista tapahtumaa vuonna 2017). Naton järjestämä Trident Juncture on puolustusvoimien tärkein kansainvälinen harjoitus vuonna 2018.

Kansainvälisen koulutus- ja harjoitustoiminnan kustannukset katetaan puolustusvoimien toimintamenoista. Vuoden 2018 suunnitelman kustannukset ovat noin 8,8 milj. euroa (vuonna 2017 noin 5,0 milj. euroa). Kustannusten nousu johtuu kolmesta harjoituksesta: Trident Juncture, Northern Coasts ja Red Flag, joiden kustannukset ovat yhteensä noin 5,0 milj. euroa.

Maavoimien kansainvälisistä harjoituksista merkittävimmät ovat mekanisoitujen joukkojen ARROW-harjoitus ja maavoimien joukkojen ja tulenkäytön harjoitus (NORTHER), jotka ovat Suomessa järjestettäviä kansallisia harjoituksia ja jotka on avattu kumppanimaille. Muita merkittäviä harjoituksia ovat Viron puolustusvoimien SIIL-pääsotaharjoitus ja Baltiassa järjestettävä Saber Strike -harjoitus. Erikoisjoukkojen harjoitustoiminnan osalta jatketaan Northern Griffin -harjoituksen järjestämistä Lapissa.

Merivoimien tärkein kansainvälinen harjoitus ensi vuonna on monenvälinen Northern Coasts (NOCO) -merisotaharjoitus, jonka Suomi johtaa ja isännöi jo kolmannen kerran sekä Baltic Operations (BALTOPS) -harjoitus Itämerellä. Syvenevä kahdenvälinen yhteistyö Suomen ja Ruotsin kesken näkyy merivoimien toiminnassa. Tähän liittyy useita uusia harjoituksia. Lisäksi merivoimat pyrkii käynnistämään rajat ylittävän koulutus- ja harjoitusyhteistyön Ruotsin kanssa vastaavalla tavalla kuin ilmavoimissa.

Ilmavoimien tärkein harjoituskokonaisuus ensi vuonna on edelleen pohjoismainen rajat ylittävä koulutus- ja harjoituslentotoiminta. Toinen tärkeä harjoituskokonaisuus on Itämeren ja Baltian alueella toimivien Nato-maiden lento-osastojen sekä yhdysvaltalaislento-osastojen kanssa tehtävä koulutus- ja harjoitusyhteistyö. Suomen ja Ruotsin ilmavoimien harjoitusyhteistyötä jatketaan ensi vuonna tiiviinä ilmavoimien osallistuessa Ruotsin ilmavoimien pääsotaharjoitukseen Ruotsissa. Ilmavoimien yksittäisistä harjoituksista merkittävin on Red Flag -harjoitus Yhdysvalloissa. Lisäksi ensi vuonna on tarkoitus toteuttaa kahdenvälinen yhdysvaltalainen laivuevierailu Suomeen. Ilmavoimat jatkaa myös aiempien vuosien tapaan osallistumista Ramstein Alloy -harjoituksiin.

Puolustusvoimat tiedottaa kaikista hyväksytyn harjoitussuunnitelman mukaisista
kansainvälisistä harjoituksista ja koulutustapahtumista ennakkoon puolustusvoimien www-sivuilla.

Esimerkkejä vuoden 2018 kansainvälisistä koulutus- ja harjoitustapahtumista joihin Suomi osallistuu tai jotka Suomi järjestää voi katsoa tästä listasta: Suomen osallistuminen kansainvälisiin harjoituksiin ja koulutuksiin 2018 (pdf) (366.7 KB) 



Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä