Tekstin koko: Pienennä tekstin kokoa Normaali tekstikoko Suurenna tekstin kokoa

Kansainvälinen koulutus- ja harjoitustoiminta

Puolustusministeriö julkaisee tiedotteen aina sen jälkeen kun tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta on linjannut Suomen osallistumisesta kansainväliseen koulutus- ja harjoitusyhteistyöhön ja kun puolustusministeri on tehnyt päätöksen puolustusvoimien harjoitussuunnitelman hyväksymisestä ja kun Eduskuntaa on informoitu.

 

Yleistä Suomen osallistumisesta kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan

Osallistuminen kansainväliseen koulutus- ja harjoitusyhteistyöhön on Suomen puolustuskyvyn ja yhteistoimintakyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä sekä puolustuskyvyn osoittamista. Osallistuminen tukee Suomen osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan.

Osallistuminen kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaa suunnitellaan pitkäjänteisesti ja siten, että se tuottaa lisäarvoa Suomen puolustukselle. Osallistumista harkittaessa painotetaan harjoituksia, jotka parhaiten kehittävät puolustusvoimien joukkojen suorituskykyä, yhteistoimintakykyä ja valmiutta. Osallistumisen painopiste on vaativissa kansainvälisissä harjoituksissa. Lisäksi hyödynnetään harjoituksia, joita ei voida tai joita ei ole tarkoituksenmukaista järjestää itse sekä harjoituksia, jotka sisältävät Suomesta puuttuvia erityissuorituskykyjä. Muita harkintaan vaikuttavia tekijöitä ovat osallistuminen nopean toiminnan joukkoihin sekä kahden- ja monenvälisen puolustusyhteistyön tavoitteet.

Osa Naton järjestämistä harjoituksista sisältää artikla 5 -elementin ja Naton toiminnan painopisteen muutoksen vuoksi on todennäköistä, että yhteisen puolustuksen ulottuvuus Naton harjoitustoiminnassa korostuu jatkossa. Vaikka tämä artikla 5 -puolustusvelvoite koskee ainoastaan Naton jäsenmaita, Nato voi kutsua artikla 5-elementit sisältäviin harjoituksiinsa myös Naton ulkopuolisia maita. Suomi on osallistunut ja osallistuu tällaisiin Naton harjoituksiin aina kumppanimaan roolissa ja omista lähtökohdistaan valtiojohdon linjausten mukaisesti. Saavutetun edistyneen kumppanuusaseman myötä Suomi ja Ruotsi pääsevät osallistumaan harjoitusten suunnitteluun jo alkuvaiheessa. Tämä mahdollistaa vaikuttamisen siten, että harjoitukset palvelisivat parhaalla mahdollisella tavalla Suomen puolustuskyvyn kehittämistä.

Kansainvälinen koulutus- ja harjoitusyhteistyö on osa puolustusyhteistyötä, jota tehdään toisiaan täydentävillä foorumeilla Pohjoismaiden kesken, EU:ssa ja Natossa sekä muun monenvälisen ja kahdenvälisen yhteistyön kautta. Tiivis puolustusyhteistyö vahvistaa Suomen puolustusta ja turvallisuutta sekä normaali- että poikkeusoloissa. Se on osa ennaltaehkäisykykyä, joka muodostuu kansallisesta puolustuksesta ja puolustusyhteistyöstä.

Suomen osallistuminen kansainväliseen koulutus- ja harjoitusyhteistyöhön harkitaan aina tapauskohtaisesti. Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (TP-UTVA) linjaa vuosittain puolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan painopisteet samalla kun käsittelevät seuraavan vuoden harjoitustoimintaan osallistumista. Tämän perusteella puolustusministeri hyväksyy puolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan suunnitelman ja informoi eduskuntaa. 

TP-UTVA linjasi 18.11.2016 Suomen osallistumisesta kansainväliseen koulutus- ja harjoitusyhteistyöhön vuonna 2017. Tämän perusteella puolustusministeri päätti 25.11.2016 puolustusvoimien kansainvälisen koululutus- ja harjoitussuunnitelman hyväksymisestä vuodelle 2017.


Suomen osallistuminen kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan vuonna 2017

Puolustusvoimien vuoden 2017 kansainvälisen koulutus- ja harjoitustoiminnan suunnitelma sisältää 84 kansainvälistä koulutustapahtumaa ja harjoitusta Suomessa ja ulkomailla. Tapahtumien määrä vastaa vuoden 2016 tasoa (87 tapahtumaa vuonna 2016).

Kansainvälisen koulutus- ja harjoitustoiminnan kustannukset vuonna 2017 ovat noin 5,032 milj. euroa (vuonna 2016 noin 5,8 milj. euroa). Kustannukset katetaan puolustusvoimien toimintamenoista.

Suomen suunniteltu osallistuminen kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan vuonna 2017 on jatkumoa edellisten vuosien pitkäjänteiselle osallistumiselle ja yhteistyön kehittämiselle. Kansainvälisen koulutus- ja harjoitustoiminnan päämääränä on valmiuden, suorituskyvyn, yhteistoimintakyvyn sekä henkilöstön osaamisen ja toimintakyvyn kehittäminen. Samalla se tukee Suomen osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan.

Kansainvälisessä harjoitustoiminnassa korostuu vuosina 2017 – 2019 puolustusvoimien keskeisten suorituskykyjen ja kansainvälisen sotilaallisen yhteistyön kehittäminen vaativissa harjoituksissa. Syvenevä yhteistyö Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Naton kanssa näkyy myös näiden tahojen kanssa kehittyvässä koulutus- ja harjoitusyhteistyössä.

Kansainvälisen koulutus- ja harjoitustoiminnan toteuttaminen on kustannustehokkainta harjoiteltaessa Suomessa ja lähialueilla. Tästä syystä myös kansallisia harjoituksia on avattu kumppaneille ja Suomen harjoitusalueiden käyttöä yhteistyössä on lisätty. Suomessa järjestettävien kansainvälisten harjoitusten avulla pystytään kustannustehokkaasti kehittämään maa-, meri- ja ilmavoimien suorituskykyä, yhteistoimintakykyä, avun vastaanoton järjestelyjä ja johtamisjärjestelmien käyttöä.

Koulutus- ja harjoitusyhteistyössä kehitetään myös rajat ylittävää koulutus- ja harjoitusyhteistyötä (Cross Border Training, CBT) Pohjoismaiden ja lähialueella toimivien joukkojen kanssa. Säännöllinen ja toteutukseltaan jo vakiintunut ilmavoimien CBT-harjoitusyhteistyö on osoittautunut kustannustehokkaaksi ja hyödylliseksi harjoitusmuodoksi. Jatkossa tätä yhteistyötä toteutetaan ilmavoimien lisäksi enenevissä määrin myös maa- ja merivoimien sekä erikoisjoukkojen osalta.  

Puolustusvoimien yhteisten toimintojen (joint) ja suorituskykyjen kehittämisen kannalta keskeisiä harjoituksia ovat Naton nopean toiminnan joukkojen (NRF) harjoitustoimintaan liittyvät esikunta- ja joukkojen harjoitukset. Keskeisiä harjoiteltavia osa-alueita ovat suunnitteluun, johtamiseen, johtamisjärjestelmiin, logistiikkaan sekä erityissuorituskykyihin liittyvä harjoitustoiminta, joihin osallistutaan NRF-kehyksen lisäksi myös kahden- ja monenvälisissä harjoitus-kehyksissä.

Suomi osallistuu ensi vuonna Ruotsin puolustusvoimien pääsotaharjoitukseen. Aurora 2017 -harjoitus on suurin Ruotsissa järjestetty harjoitus yli 20 vuoteen. Harjoitus järjestetään syyskuussa. 

Maavoimien kansainvälisistä harjoituksista merkittävimmät ovat maavoimien mekanisoitujen joukkojen ARROW-harjoitus, maavoimien ARMY NORTH -harjoitus sekä maavoimien tulenkäytön ja johtamisen harjoitus (Army Fires Exercise), jotka ovat Suomessa järjestettäviä, kumppanimaille avattuja kansallisia harjoituksia. Maavoimat osallistuu ensi vuonna Viron pääsotaharjoitukseen (Kevadtorm) sekä jatkaa osallistumista Baltiassa järjestettävään Saber Strike -harjoitukseen. Suomi jatkaa Northern Griffin -erikoisjoukkoharjoituksen järjestämissä Lapissa.

Merivoimien keskeisiä harjoituksia ovat monenväliset Northern Coasts (NOCO)- ja Baltic Operations (BALTOPS) -harjoitukset Itämeren alueella. NOCO on merivoimien merkittävin kansainvälinen harjoitus ensi vuonna. Molemmat harjoitukset ovat kiertävällä isännöinti-vastuulla vuosittain järjestettäviä laajoja harjoituksia Itämeren alueella.

Ilmavoimien tärkein harjoituskokonaisuus on Pohjoismaiden toteuttama rajat ylittävä koulutus- ja harjoituslentotoiminta. Tähän lentotoimintaan osallistuu ajoittain myös Yhdysvallat sekä mahdollisesti muiden Euroopan maiden ilmavoimien lento-osastoja. Toinen tärkeä harjoituskokonaisuus on Itämeren sekä Suomen ja Ruotsin alueella tehtävä Nato-maiden lento-osastojen kanssa tehtävä koulutus- ja harjoitusyhteistyö (Finnish Swedish Training Event, FSTE). Tästä harjoituskokonaisuudessa on tarkoitus muodostaa samanlainen joustava harjoituskehys kuin Pohjoismaiden kesken.

Ilmavoimat jatkaa myös kahdenvälistä koulutus- ja harjoitusyhteistyötä Yhdysvaltojen Baltiassa toimivien lento-osastojen kanssa. Ensi vuonna toteutetaan kahdenvälinen laivuevierailu yhdysvaltalaisten kanssa, joka on jatkoa vuonna 2016 toteutetulle vastaavalle tapahtumalle, sekä jatketaan kahdenvälistä ilmatankkausharjoitusyhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa. Ilmavoimat jatkaa osallistumista Ramstein Alloy-harjoituksiin aiempien vuosien tapaan Baltian, Itämeren ja Suomen alueella. Suomen ja Ruotsin ilma-voimien välinen yhteistyö syvenee edelleen molempien maiden osallistuessa ensi vuonna toistensa laajoihin kansallisiin harjoituksiin hävittäjäkalustolla.

Ilmavoimien merkittävin harjoitus ensi vuonna on Arctic Challenge Exercise (ACE) -harjoitus, jonka Suomi isännöi. ACE-harjoitukset ovat Suomen, Ruotsin ja Norjan ilma-voimien vuorollaan joka toinen vuosi järjestettäviä laajoja ilmasotaharjoituksia. Vuoden 2017 harjoitukseen osallistuu todennäköisesti yli 100 ilma-alusta Pohjois-Euroopan ja Pohjois-Amerikan maista. Harjoituksessa käytetään Suomen, Ruotsin ja Norjan ilmatilaa, tukikohtia sekä harjoitus- ja ampuma-alueita.

Puolustusvoimat tiedottaa kaikista hyväksytyn harjoitussuunnitelman mukaisista kansainvälisistä harjoituksista ja koulutustapahtumista ennakkoon puolustusvoimien www-sivuilla.

2017_kv_harjoitustapahtumat_Page_12017_kv_harjoitustapahtumat_Page_2

Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä