Tänä vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta talvisodan syttymisestä. Sota Suomen
ja Neuvostoliiton välillä alkoi 30.11.1939, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen.

Puolustusministeriön
sanomatoimiston ensimmäinen tiedonanto 1.12.1939

”Eilisaamuna klo 7 venäläiset rajalinnakkeilta sekä mereltä pommittivat Terijokea ja Vammelsuuta. Hyrsylän mutkassa ja Käsnäselällä ovat venäläiset tulleet yli rajan ja katkaisseet puhelin-yhteydet. Täällä on todettu ammutun
50 kranaattia. Neuvosto-venäläiset
joukot ovat miehittäneet koko Kalastaja-saarennon. Tarkistamattomien tietojen mukaan kerrotaan venäläisten valmistelevan maihinnousua Seiskariin.
[…]
Venäläiset ylittivät torstaiaamuna ilman sodanjulistusta useissa kohdin rajan. Monin paikoin maahan tunkeutuneet joukot lyötiin heti rajan taakse. Eräissä kohdin hyökkääjä kuitenkin aluksi sai jalansijaa, mutta iltapäivällä venäläisten eteneminen pysäytettiin kaikkialla. Kannaksella valmistelivat ja tukivat venäläiset hyökkäystään voimakkaalla tykistötulella.
[…]
Joukkojemme mieliala on rohkea ja innostunut ja kansa suhtautuu tapahtumiin tyynesti ja päättäväisesti.”

Ajautuminen sotaan
Vuoden 1938 aikana Neuvostoliitto yritti neuvotella Suomen kanssa salaisen sopimuksen, joka hyödyttäisi Neuvostoliittoa Saksan mahdollisen hyökkäyksen varalta. Saksa ja Neuvostoliitto kuitenkin solmivat elokuussa 1939 ns. Molotov-Ribbentrop-sopimuksen, jonka mukaan Suomi, monien Itä-Euroopan maiden tavoin, kuului Neuvostoliiton etupiiriin. Sopimuksen solmimisen jälkeen Neuvostoliitto kutsui Suomen edustajat Moskovaan neuvotteluihin. Suomen vesitettyä Neuvostoliiton aikeet aluevaihdoksista hallituksen sekä yleisen mielipiteen vastustuksen vuoksi, tilanne kärjistyi diplomaattisuhteiden katkaisuun sekä hyökkäämättömyyssopimuksen purkamiseen.

Talvisota alkoi 30.11.1939 Neuvostoliiton hyökätessä Suomeen. Neljä päivää ennen hyökkäyksen alkua Mainilassa tapahtunut välikohtaus johti 1932 solmitun hyökkäämättömyyssopimuksen yksipuoliseen purkamiseen. Neuvostoliitto väitti Mainilan laukauksien tulleen Suomen puolelta, mutta myöhemmin myös venäläiset ovat myöntäneet lavastaneensa tapahtuman. Välikohtaus Mainilan rajakylässä johti sodan syttymiseen Neuvostoliiton ja Suomen välillä. Sotaa ei ikinä virallisesti julistettu alkaneeksi.

”Talvisodassa olimme määrällisesti ja laadullisesti selkeästi alivoimaisia vastustajaan verrattuna.
Nuori tasavalta oli laiminlyönyt puolustusmateriaalihankinnat luottaen yhtäältä Kansainliiton kykyyn
taata maailman rauha ja toisaalta uskoen, että materiaalia voidaan hankkia kriisin uhatessa.
Molemmat uskomukset osoittautuivat vääriksi. Mistä löytyi se voima, jolla itsenäisyys kyettiin säilyttämään?
Maanpuolustustahto ja ulkoisen vaaran uhatessa syntynyt kansan yhtenäisyys olivat
varmasti keskeisimpiä tekijöitä. Kolmas oli yleiseen asevelvollisuuteen perustuva koulutus…”

- Puolustusministeri Jyri Häkämies 9.11.2009

Neuvostoliiton tuli alkoi klo 6.50 Karjalan kannaksella. Sodan ensimmäisenä päivänä Tasavallan presidentti Kyösti Kallio luovutti ylipäällikkyyden sotamarsalkka Mannerheimille ja julisti maan sotatilaan klo 13.30.
Joulukuussa 1939 puna-armeijan hyökkäykset muuttuivat suurhyökkäyksiksi. Suomen armeija onnistui torjumaan puna-armeijan hyökkäykset kaikilla rintamaosuuksilla. Vuodenvaihteessa 1939–1940 erityisesti Suomussalmen sekä Raatteentien taistelut keräsivät kansainvälistäkin huomiota. Tästä syntyi ns. talvisodan ihme; yksimielisyys ja peräänantamattomuus loivat suuren osan puolustustaistelua. Suomi, jonka armeijan vahvuus oli huomattavasti puna-armeijaa pienempi, onnistui pysäyttämään hyökkäyksen. Koska puna-armeija ei onnistunut saavuttamaan menestystä käyttämällään taktiikalla, Neuvostoliiton ylijohto joutui arvioimaan tilanteen ja sotasuunnitelmansa uudestaan.

Helmikuun 11. päivä 1940 Neuvostoliitto aloitti uuden laajamittaisen hyökkäyksen Suomeen, koska Suomi ei ollut valmis Neuvostoliiton esittämiin rauhanehtoihin. Asemasotavaiheessa puna-armeija oli ennättänyt koota sekä vahvistaa rivejään, vaihtaa komentajia ja kehittää johtosuhteita. Suomen armeija joutui vetäytymään asteittain muun muassa tykistön kranaattien ja panssarintorjuntatykkien puutteen vuoksi.

Puna-armeijan voitokkaat hyökkäykset sekä Suomen armeijan fyysinen väsymys, tappiot ja reservin puute loivat pohjan rauhanneuvottelujen aloittamiselle. Helmikuun viimeisenä päivänä Suomen hallitus äänesti Neuvostoliiton kanssa aloitettavista rauhanneuvotteluista ja 11.3.1940 hallitus oli valmis hyväksymään rauhanehdot. Suomen lippu laskettiin Viipurin linnan tornin salosta klo 15.40 13.3.1940. Talvisota päättyi samana päivänä Moskovan rauhansopimuksen allekirjoittamiseen.

Rauhansopimuksen ehdot
Moskovan rauhansopimuksen ehdot olivat Suomelle raskaat; Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan pohjoispuolisia alueita sekä suurimman osan Sallasta. Viipurin, Sortavalan ja Käkisalmen kaupungit jäivät uuden rajan taakse Neuvostoliiton puolelle. Näiden lisäksi Hanko vuokrattiin 30 vuodeksi laivastotukikohdaksi. Kaiken kaikkiaan luovutettavan alueen kokonaispinta-ala oli 35 000 neliökilometriä – noin kymmenesosa Suomen silloisesta pinta-alasta. Lisäksi lähes 430 000 karjalaista, eli noin 12 prosenttia maan väkiluvusta, menetti kotinsa.

”Talvisodan 105 kunnianpäivää velvoittavat mielestäni avoimesti pohtimaan silloisen menestyksemme
perusteita ja niistä saatavia opetuksia. Mikäli haluamme ensi vuosikymmenen puolivälin jälkeenkin taata uskottava puolustuksen, on haettava uusia ratkaisuja. Näiden ratkaisujen hakeminen kriisin jo ollessa ovella ei onnistu.
Tämä oli keskeinen opetus myös talvisodan kynnyksellä ja sen aikana.”

- Puolustusministeri Jyri Häkämies, 9.11.2009

Naisten rooli talvisodassa
Talvisodan aikana naisten vapaaehtoisella maanpuolustustyöllä oli suuri merkitys. Raskaina sotavuosina nähtiin, että maanpuolustus on koko kansan asia. Miesväkeä oli yksinkertaisesti liian vähän kotirintaman erilaisiin tehtäviin.

Naisten Lotta Svärd -järjestö perustettiin jo vuonna 1920, mutta sen toiminta ja merkitys korostui talvisodassa; naiset toimivat rintamalla, rintaman takana sekä omilla paikkakunnillaan. Naiset vahvistivat kotirintamaa levittäen näin maanpuolustuksen kaikkien yhteiskunnan jäsenten tehtäväksi. On arvioitu, että lotat mahdollistivat omalla työllään peräti 100 000 miehen siirtymisen maanpuolustukseen.

Talvisodassa Lotta Svärd -työssä oli mukana 84 000 naista. Suurin osa heistä oli muonituslottia, osa toimi rintamalla. 64 lottaa menetti henkensä työnsä ääressä.

”On siis päivänselvää, että monien raskaiden uhrauksien lisäksi, olivat lotat tasoittamassa tietä nykypäivän
suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle, jossa naisten tasavertainen osallistuminen työelämään ja
yhteiskunnallisten asioiden hoitamiseen nähdään täysin luonnollisena asiana.”

- Puolustusministeri Jyri Häkämies, 7.9.2008

Veteraanityö
Sotiemme veteraanit ovat puolustaneet Suomea, sen itsenäisyyttä ja vapautta vuosina 1939–1945.
Suomessa toimii neljä valtakunnallista veteraanijärjestöä: Sotainvalidien Veljesliitto (10 000 jäsentä),
Suomen Sotaveteraaniliitto (37 000 jäsentä), Rintamaveteraaniliitto (10 000 jäsentä) ja Rintamanaisten
liitto (3 400 jäsentä). Yhteensä viime sotiemme veteraaneja on elossa noin 61 000 (31.10.2009).
Sotiemme veteraanien arvostuksen lisäämiseksi valtioneuvosto päätti vuonna 1986 julistaa kansalliseksi veteraanipäiväksi 27. päivän huhtikuuta. Kyseisenä päivänä vuonna 1945 sekä Lapin sota että Toisen maailmansodan sotatoimet päättyivät Suomessa. Kansallinen veteraanipäivä on yleinen liputuspäivä.

”Veteraanien jättämää perintöä tulee huolella vaalia. Meidän tulee joka päivä huolehtia mahdollisimman hyvin veteraanisukupolvemme hyvinvoinnista ja ylläpitää perinnöksi saamaamme vahvaa maanpuolustustahtoa.
Meidän on varmistettava, että myös tulevat sukupolvet ymmärtävät, millaisin uhrauksin maamme on rakennettu.”

- Puolustusministeri Jyri Häkämies 27.4.2008

Teksti tukeutuu Talvisodan pikkujättiläinen –teokseen ISBN 951-0-23536-9
Kuvat Puolustusvoimien kuvakeskuksesta
Palaute ja kommentit: tiedotus.plm@gov.fi

FAKTAT
-Talvisota käytiin Suomen ja
Neuvostoliiton välillä

-Sota alkoi 30.11.1939, kun Neuvosto-
liitto hyökkäsi Suomeen ja päättyi
Moskovan rauhansopimukseen 13.3.1940

-Sota kesti 105 päivää

-Talvisodan aikana Suomen
presidenttinä toimi Kyösti Kallio

-Rauhansopimuksessa Suomi joutui
luovuttamaan maa-alueita sekä
kaupunkeja Neuvostoliitolle.
Nämä alueet olivat yhteensä noin
kymmenesosa Suomen pinta-alasta.

-Talvisodassa kaatui 21 396, katosi
1 434 ja haavoittui 43 557
suomalaista. Neuvostoliiton
menetykset olivat noin 200 000
kaatunutta sekä 600 000
haavoittunutta.

LINKKILISTA
Veteraanien perintö
Suomen Lottaperinneliitto
Yle – talvisota
Yle – Suomi sodassa

SÄHKEITÄ TALVISODA
JOKAISELTA PÄIVÄLTÄ

Perustuu Markku Onttosen
dokumenttisarjaan Talvisodan henki.

http://www.mil.fi/perustietoa/talvisota/