PUOLUSTUSPOLITIIKKA

Puolustuspolitiikka ohjaa puolustuskyvyn ylläpitoa, kehittämistä ja käyttöä. Silllä edistetään valtion ja väestön turvallisuutta, tuetaan valtionjohdon päätöksentekoa sekä osallistutaan kansainväliseen päätöksentekoon ja yhteistoimintaan. Puolustuspolitiikka tukee ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääriä.  

 

Suomen puolustuspolitiikan tavoitteena on:

  • Suomen turvallisuusympäristöön ja voimavaroihin suhteutetun puolustuskyvyn ylläpitäminen
  • puolustuksen kehittäminen osana kokonaisturvallisuutta
  • kansainvälisen puolustusyhteistyön syventäminen

 

Suomen puolustusratkaisu

 

Suomen puolustusratkaisu on alueellisen puolustuksen periaate, joka toteutetaan yleisen asevelvollisuuden avulla tähdäten koko maan puolustamiseen sotilaallisesti liittoutumattomana. Koko maata puolustetaan, ja puolustusvoimat suojaa suorituskyvyillään yhteiskunnan ja puolustusvoimien kannalta kriittiset toiminnot, kohteet ja alueet. Joukkojen rajallisesta määrästä johtuen puolustusvoimien suorituskykyjen käytössä korostuu kyky suunnata ja keskittää avainsuorituskykyjä koko valtakunnan alueelle.

Suomen puolustuskyvyn ylläpidon ensisijaisena päämääränä on muodostaa ennaltaehkäisevä kynnys sotilaallisen voiman käytölle ja sillä uhkaamiselle sekä kyky torjua maahamme kohdistuvat hyökkäykset. Ennaltaehkäisykyvyn ylläpitäminen säilyy puolustuksen prioriteettina myös tulevaisuudessa. Tämä edellyttää puolustusvoimilta kykyä ennakoivaan puolustusvalmiuden kohottamiseen ja tehtävää vastaavia todellisia suorituskykyjä.

Turvallisuusuhkia pyritään ennaltaehkäisemään ja niihin varaudutaan kokonaisturvallisuuden periaatteiden mukaisesti. Puolustuskyvyn ylläpidossa ja kehittämisessä hyödynnetään kansainvälisen yhteistyön mahdollisuudet.

Kansalliset päämäärät

Kansallisen verkottumisen päämääränä on turvata puolustuskyvyn ylläpito, kehittäminen ja käyttö sekä maanpuolustustahto. Puolustuskyvyn osalta tämä tarkoittaa erityisesti tehtävien ja voimavarojen tasapainon varmistamista. Kansallisella verkottumisella kehitetään erityisesti yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, osaamista, huoltovarmuutta ja infrastruktuuria. Yhteistoiminta muiden viranomaisten, elinkeinoelämän, kansalaisjärjestöjen ja yksittäisten kansalaisten kanssa lujittaa tahtoa puolustaa yhteiskuntaamme. Strateginen kumppanuus elinkeinoelämän kanssa on keskeinen osa puolustuskyvyn kustannustehokkuutta. Yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa on tärkeää kokonaisvaltaisen kansainvälisen kriisinhallinnan valmistelussa ja toimeenpanossa sekä viranomaisten tukemistehtävissä. Yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa lujittaa samalla kansalaisten maanpuolustustahtoa.

Kansainväliset päämäärät

Kansainvälisen puolustuspoliittisen verkottumisen päämääränä on turvata puolustuskyky osapuolien kanssa, jotka ovat valmiita kehittämään ja käyttämään yhdessä suorituskykyjään. Verkottuminen Euroopan unionissa, pohjoismaisessa puolustusalan yhteistyössä, Naton rauhankumppanuusyhteistyössä ja kahdenvälisesti mahdollistaa sekä kansainvälisen poliittisen tuen että avun antamiseen ja vastaanottamiseen tarvittavan sotilaallisen yhteensopivuuden. Kansainvälinen verkottuminen kehittää myös materiaalihankintojen kustannustehokkuutta ja huoltovarmuutta sekä mahdollisuuksia teolliseen sekä tutkimus- ja teknologiayhteistyöhön. Syvimmillään kansainvälinen verkottuminen johtaa yhteisten suorituskykyjen kehittämiseen ja käyttämiseen.

Kriisinhallinta on Suomen turvallisuuspolitiikan keskeinen keino, jolla Suomi osaltaan pyrkii edistämään maailman konfliktialueiden vakautta. Puolustuspolitiikka tukee osallistumista kokonaisvaltaiseen kansainväliseen kriisinhallintaan. Osallistuminen kriisinhallintaan on osa puolustuskyvyn ja sen käytettävyyden kehittämistä. Kriisinhallinnassa on kyse myös Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan päämäärien ja puolustuskyvyn osoittamisesta sekä ennakoivasta vaikuttamisesta Suomen turvallisuustilanteeseen.

 


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä