ASEVALVONTA: TAVANOMAISET ASEET SEKÄ CBRNE -UHAT

Asevalvonta on yleisnimitys toimille, joilla pyritään rajoittamaan kahdenvälisin tai monenkeskisin sopimuksen tai järjestelyin aseiden/sotilaallisten resurssien määrää ja niiden hallintaa.

Asevalvonnan toimiala on erittäin laaja sisältäen muun muassa toimet a) aseidenriisunnan eli aseiden määrän vähentämiseksi tai asekategorioiden kieltämiseksi, b) joukkojen, kaluston sijoittelun ja sotilaallisten toimien rajoittamiseksi, c) aseiden, sotilaallisen infrastruktuurin ja teknologian siirtojen valvomiseksi d) avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi sotilaallisissa toiminnassa erilaisten tiedonvaihtojen ja seurantatoimien avulla, e) tiettyjen aseiden ja toimintatapojen käytön rajoittamiseksi tai kieltämiseksi (sodan oikeussäännöt).

Turvallisuusympäristön muutokset ovat muokanneet asevalvontatoimialan sisältöä ja painopistealueita kylmästä sodan ajoista lähtien. Viime vuosina Euroopan yleinen turvallisuusympäristö on jälleen muuttunut merkittävästi.  Venäjän toimet ja Ukrainan kriisi, Syyrian sisällissota, terrorismi ja laiton maahantulo ovat olleet merkittäviä tekijöitä turvallisuustilanteen heikentymisessä. Sodan kuva ja sodankäynnin keinot ovat muuttuneet mm. teknologian kehittymisen, uusien asejärjestelmien, sotilaallisten suorituskykyjen ja strategioiden myötä.

Ydinaseet ja niiden rooli voimankäytössä ovat palanneet turvallisuuspoliittiseen keskusteluun. Uhkana on myös joukkotuhoaseiden ja niihin liittyvän vaarallisenmateriaalin sekä tietotaidon leviäminen (CBRNE -uhat) myös ei-valtiollisille toimijoille. Uudet aseteknologiat, erityisesti ohjuspuolustusjärjestelmät ja tavanomaiset täsmäaseet, ja niiden merkitys valtioidenvälisissä suhteissa saavat kasvavaa huomiota. Myös globaalin terveysturvallisuuden parantaminen on noussut merkittäväksi kansainväliseksi tavoitteeksi.

Eri asevalvontatoimet ja prosessit ovat korostuneessa roolissa erilaisiin uhkiin vastaamisessa. Asevalvonta on osa globaalia ja alueellista vakautta ylläpitävää sääntöpohjaista järjestelmää ja sen merkitys korostuu erityisesti vaikeina aikoina. Asevalvonnalla on merkitystä ennustettavuuden ja vakauden vahvistamisessa ja se tarjoaa mahdollisuuden konkreettiselle yhteistyölle. . Asevalvonnan keinoin kyetään lisäämään sotilaallista läpinäkyvyyttä sekä rakentamaan luottamusta eri toimijoiden kesken.

Puolustusministeriön tehtävät asevalvontatoimialalla

Kansainvälisiin neuvotteluprosesseihin osallistuminen, niiden seuranta ja niihin vaikuttaminen; Puolustushallinto osallistuu kansainvälisiin asevalvontaneuvotteluihin yhdessä muiden viranomaisten kanssa silloin, kun käsiteltävät asiat koskettavat olennaisesti puolustusjärjestelmää, puolustusyhteistyötä tai puolustusvoimien suorituskykyä. Esimerkiksi CBRNE -uhkia sekä joukkotuhoaseita ja niiden leviämisen estämistä koskevat kansainväliset prosessit ja neuvottelut ovat puolustushallinnolle tärkeitä. Lisäksi monilla tavanomaisia aseita koskevilla asevalvonta-alotteilla ja sopimuksilla voi olla vaikutuksia puolustusjärjestelmäämme ja sen kehittämiseen ja siksi niidenseuraaminen ja niihin vaikuttaminen on välttämätöntä.
Toimialan kokonaisohjaus ja koordinointi puolustushallinnossa: Puolustusministeriö ohjaa hallinnonalan asevalvontatoimia kansainvälisten asevalvontasopimusten velvoitteiden toimeenpanemiseksi. Velvoitteisiin kuuluu mm. lukuisten vuosittaisten tiedonvaihtoilmoitusten laadinta, vientivalvontakysymykset sekä erilaisten velvoitteiden toimeenpano puolustusvoimien koulutuksessa ja käytännöissä. Lisäksi PLM ohjaa suorituskykyjen kehittämistä asevalvontatoimialaan liittyvissä kysymyksissä.

Tuki muille viranomaisille; Puolustushallinto tukee muita viranomaisia asiantuntijatuella, materiaalilla, sekä antaa tarvittaessa virka-apua asevalvontasopimuksiin ja yhteistyöjärjestelyihin liittyvien tehtävien täyttämiseksi.
Puolustusministeriö vastaa puolustustarvikkeiden vientivalvonnasta ja on lupaviranomainen puolustustarvikkeiden maastaviennissä. Maastavientiä sääntelee kansallinen lainsäädäntö ja lisäksi Suomi on aktiivisesti mukana kansainvälisessä vientivalvontayhteistyössä. EU:n sisäisiä puolustustarvikesiirtoja sääntelee EU:n direktiivi yhteisön sisällä tapahtuvien puolustustarvikkeiden siirroista. Euroopan unionin jäsenvaltioissa puolustustarvikkeiden vientiä on harmonisoitu myös neuvoston yhteisen kannan muodossa hyväksytyillä yhteisillä säännöillä. Lisäksi Suomi osallistuu useiden kansainvälisten vientivalvontaregiimien yhteistyöhön, kuten Wassenaarin järjestelyn toimintaan.


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä