KANSAINVÄLINEN SOTILAALLINEN KRIISINHALLINTAYHTEISTYÖ

w1

Osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan on osa Suomen aktiivista ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Suomi osallistuu kansainväliseen YK:n, EU:n, Naton ja Etyjin johtamaan kriisinhallintatoimintaan.

Kansainvälisten kriisien ratkaiseminen parantaa Suomen turvallisuusympäristöä ja osallistuminen kriisinhallintayhteistyöhön tukee myös maamme kansallista turvallisuutta. Suomi pyrkii vahvistamaan osallistumistaan kansainväliseen toimintaan kokonaisvaltaisella tavalla, jossa sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan keinoja käytetään kriisien ja kansainvälisten operaatioiden erityistarpeiden mukaisesti.

Kriisinhallinnan vaikuttavuuteen kiinnitetään tulevaisuudessa yhä suurempaa huomiota ja sen arviointia kehitetään.

Suomen toiminnassa korostuu myös kriisialueiden omien turvallisuusrakenteiden ja oikeusvaltiokehityksen tukeminen ja turvallisuustoimijoiden kouluttaminen. Operaatio-osallistumisen ohella pyritään panostamaan lisääntyvästi sotilaallisen kriisinhallinnan koulutusosaamisen viemiseen. Tavoitteena on vahvistaa kohdemaiden omaa kriisinhallintakykyä.

Kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan ja rauhanturvaamiseen osallistuminen on muodostunut tärkeäksi osaksi Suomen turvallisuuspolitiikkaa. Suomi on vuoden 1956 jälkeen osallistunut yli neljäänkymmeneen rauhanturva- tai kriisinhallintaoperaatioon. Suomelle on myös uskottu merkittäviä operaatioiden johtotehtäviä.

Puolustusministeriö vastaa sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistumisen poliittisesta valmistelusta, ohjauksesta ja valvonnasta sekä voimavarojen hankkimisesta siltä osin kuin tehtävät eivät kuulu ulkoasiainministeriön toimialaan. Puolustusvoimat vastaa kriisinhallintatoiminnan käytännön valmistelu- ja toimeenpanotehtävistä. Kriisinhallintaoperaatioihin osallistuminen rahoitetaan erikseen ulkoasiain- ja puolustusministeriöiden pääluokkiin myönnettävistä, hallinnonalojen muusta toiminnasta erillisistä määrärahoista. Osallistuminen kriisinhallintaan edellyttää monipuolisia suorituskykyjä. Suomi kehittää kansainvälisesti yhteensopivia, monipuolisia ja korkeat laadulliset kriteerit täyttäviä sotilaallisia suorituskykyjä sekä osallistuu aktiivisesti kansainväliseen kriisinhallintaan ja monikansalliseen harjoitustoimintaan. Sotilaallisessa kriisinhallinnassa käytetään pääosin samoja voimavaroja, joita on varattu kansalliseen puolustukseen.

Suomen valmius osallistua kriisinhallintatoimintaan perustuu useamman erilaisen joukkotyypin ylläpitoon sekä tähän liittyviin alustaviin henkilösijoituksiin ja materiaalivarauksiin. Suomen kansainväliset valmiusjoukot on ilmoitettu YK:n, EU:n ja Naton joukkorekistereihin. Ylläpidettävien joukkotyyppien pohjalta perustetaan, varustetaan ja koulutetaan tehtävään lähetettävä suomalainen kriisinhallintajoukko kunkin operaation vaatimusten mukaisesti.
Kansainvälisessä toimintaympäristössä on nähtävissä, että tarve entistä monimuotoisemmalle ja vaativammalle sotilaalliselle kriisinhallintatoiminnalle lisääntyy. Kriisinhallinta edellyttää entistä suurempaa joustavuutta, reagointinopeutta ja jatkuvaa sopeutumista muuttuvaan turvallisuustilanteeseen. Tämä edellyttää myös Suomelta uusien toimintamuotojen omaksumista. Jo olemassa olevien kykyjen lisäksi Suomi panostaa erikoistumista edellyttävien kykyjen ja yksiköiden kehittämiseen. Erikoistumisen ohella kansainvälisen kriisinhallintakyvyn edelleen kehittäminen edellyttää entistä tiiviimpää monikansallista yhteistyötä ja nopeaa toimintakykyä.

Kriisinhallintalain mukaan Suomi voi osallistua YK:n turvallisuusneuvoston valtuuttamana , tai poikkeuksellisesti muuhun kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Lisäksi Suomi voi osallistua sotilaallisin resurssein humanitaariseen avustustoimintaan tai sen suojaamiseen. Kriisinhallintalakia ei YK:n peruskirjan 51 artiklan nojalla toteutettaviin sotilaallisiin toimiin.

Osallistuminen uuteen operaatioon edellyttää aina kansallisesti tehtävää erillistä päätöstä. Päätöksen osallistumisesta tekee yleensä tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä. Ennen esityksen tekemistä valtioneuvoston on kuultava eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa. Puolustusministeriö voi ulkoasiainministeriötä kuultuaan päättää myös yksittäisten sotilaiden lähettämisestä rajattuihin sotilastehtäviin sotilaalliseen kriisinhallintaan tai tällaisiin tehtäviin muuhun kansainväliseen kriisinhallintaan. Mikäli Kriisinhallintaoperaatio on sotilaallisesti erityisen vaativaa tai se ei perustu YK:n turvallisuusneuvoston valtuutukseen , valtioneuvoston on kuultava koko eduskuntaa antamalla sille selonteko.

Lisätietoa Suomen osallistumisesta rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioihin:

http://puolustusvoimat.fi/web/kansainvalinen-kriisinhallinta/etusivu

http://formin.fi/Public/default.aspx?nodeid=49302&culture=fi-FI&contentlan=1


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä