USEIN KYSYTTYÄ
Mitä Puolustusministeriön hallinnonalaan liittyviä asioita painotettiin Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella?
EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ESDP = European Security and Defence Policy) piiriin suunniteltujen hankkeiden (esimerkiksi EU:n kriisinhallintaoperaatiot) valvonta ja edistäminen kuuluivat tärkeimpiin painopistealueisiin. Tavoitteena oli myös saattaa päätökseen EU:n taisteluosastojen valmistelut ja taisteluosastojärjestelmän toimintavalmius sekä kehittää siviili-sotilaskoordinaatiota.Puheenjohtajuuteen kuului myös EU:n puolustusministereiden epävirallisen kokouksen järjestäminen. Kokous järjestettiin Levillä 2.-3. lokakuuta.
Lisätietoa:
Suomen EU-puheenjohtajakauden virallinen verkkosivusto
EU-puheenjohtajuuden lähtökohtia puolustushallinnossa
Mitä rauhanturvaaminen tarkoittaa? Missä, ja kuinka paljon, suomalaisia on eri operaatioissa?
Rauhanturvaamisen tarkoituksena on huolehtia siitä, etteivät väkivaltaiset konfliktit aiheuta ihmishenkien menetyksiä tai uhkaa kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta. Käytännössä rauhanturvaajien perinteisenä tehtävänä on tulitaukojen luominen ja ylläpitäminen sekä puskurivyöhykkeiden muodostaminen taistelevien osapuolten välille. Operaatioilla on oltava asianomaisten osapuolten hyväksyntä.
Joukot koostuvat aseistamattomista sotilastarkkailijoista, kevyesti aseistetuista rauhanturvajoukoista, siviilipoliiseista tai näistä kaikista. Koska rauhanturvatoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, tarkkailijoita ja joukkoja saadaan valtioilta, jotka ovat niitä asettaneet.
Perinteisten sotilaallisten tehtävien rinnalle ovat nousseet erilaiset siviilitehtävät. Rauhanturvajoukot valvovat tulitaukojen tarkkailun ohella mm. aseidenriisuntaa, poliisivoimien kehittämistä, oikeudellisten ja poliittisten järjestelmien uudistamista ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Rauhanturvaoperaatioissa tarvitaan politiikan ja vaalikäytäntöjen asiantuntijoita, ihmisoikeustarkkailijoita ja pakolaisviranomaisia.
Suomalaisten rauhanturvaajien vuosittainen luku on vaihdellut 1000 molemmin puolin. Tällä hetkellä suomalaisia toimii seitsemässä eri rauhanturvaoperaatiossa. Eniten suomalaisia rauhanturvaajia on Kosovossa. YK:n sotilastarkkailutehtävissä työskentelee noin 25 suomalaista. Lisätietoa operaatioista Puolustusvoimien sivuilta.
Lisää rauhanturvaamisesta:
Rauhanturvaajat (puolustusvoimien www-sivut)
Suomalainen rauhanturvaaminen 50 vuotta (rauhanturvaamisen juhlavuoden www-sivut)
Mikä on rauhanturvaajan ja sotilastarkkailijan ero?
Rauhanturvaajat ovat aseistettuja sotilasjoukkoja, jotka on lähetetty tietyllä mandaatilla tietylle alueelle erottamaan taistelevat osapuolet toisistaan. YK:n sotilastarkkailijat, puolestaan, ovat aseistamattomia, erityiskoulutettuja upseereita, jotka ovat tehtävässään YK:n edustajia. He tarkkailevat tilannetta paikan päällä ja raportoivat YK:n turvallisuusneuvostolle eli he toimivat konfliktissa turvallisuusneuvoston korvina ja silminä. Tarkkailijoiden tarkasti määritelty tehtävä voi liittyä esimerkiksi tulitauon tai rauhansopimuksen täytäntöönpanon valvomiseen. Toisin kuin rauhanturvaajilla, sotilastarkkailijoilla ei ole lupaa ottaa osaa konfliktiin missään tilanteessa.
Mitä tarkoittaa EU:n nopean toiminnan joukot?
EU:n taisteluosastot eli nopean toiminnan joukot ovat osa EU:n nopean toiminnan kyvyn kehittämistä. Ne ovat sotilaallisesti omavaraisia taisteluosastoja, joissa kussakin on noin 1500 henkilöä. Nimestään huolimatta niitä ei ole tarkoitettu laajaa sotilaallista voimankäyttöä edellyttäviin tehtäviin vaan ehkäisemään kriisien syntymistä ja laajenemista. Osastot voivat toimia joko erillisinä joukkoina tai osana isoa operaatiota. Tehtäviin voi kuulua esimerkiksi kriisialueen evakuoinnit ja kansanmurhien estäminen. Jos valmiudessa oleville joukoille tulee hälytys tehtävään, osallistumispäätös tehdään aina sekä EU:ssa että kansallisesti.
Nopea toiminta tarkoittaa, että taistelujoukkojen tulisi olla operaatioalueella 10 päivää sen jälkeen kun EU on tehnyt päätöksen niiden käyttämisestä. Siksi joukot ovat viiden vuorokauden valmiudessa kotimaassaan. Operaatioiden tulisi kestää enintään neljä kuukautta.
Osallistuminen on jäsenmaille vapaaehtoista. Suomi on osallistunut kahteen taisteluosastoon, joista Suomen, Saksan ja Hollannin muodostaman taisteluosaston (noin 160 suomalaista) valmiusvuoro alkoi vuoden 2007 alusta ja kesti kuusi kuukautta. Ruotsin, Suomen, Norjan ja Viron muodostama taisteluosasto (221 suomalaista) oli valmiudessa vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla.
Lisätietoa:
EU:n taisteluosastot (puolustusministeriön www-sivut)
EU:n nopean toiminnan joukot (puolustusvoimien www-sivut)
Suomen kansainväliset valmiusjoukot (Porin Prikaati)
Kansainvälisiin tehtäviin (puolustusvoimien www-sivut)
Miten rauhanturvaajaksi hakeudutaan?
Rauhanturvatehtäviin on mahdollisuus päästä joko hakeutumalla varusmiespalvelukseen Suomen kansainväliseen valmiusjoukkoon tai lähettämällä hakemus rauhanturvatehtäviin varusmiespalveluksen jälkeen. Hakijalta edellytetään 20 vuoden ikää, ammatillista koulutusta, hyvää fyysistä kuntoa ja riittävää englannin kielen taitoa. Naiset rekrytoidaan samoin perustein kuin miehet. EU:n nopean toiminnan joukkoihin on pääpiirteissään samat kriteerit. Sotilastarkkailijoiksi hakeutuvilta vaaditaan edellä mainittujen lisäksi aikaisempaa, hyvin suoritettua rauhanturvaamispalvelua, vähintään luutnantin sotilasarvoa sekä reservin upseerin kriisinhallintaelinkaaresta johtuen 27-45 vuoden ikää.
Tarkempaa tietoa sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin hakeutuville sekä yleiset kelpoisuusehdot löytyvät Maavoimien kriisinhallintaoperaatiot-sivustolta. Hakemukset jätetään ensisijaisesti Porin Prikaatiin. Hakemuksen voi myös jättää omaan tai lähimpään aluetoimistoon.
Hakemuslomakkeet:
hakemuksia ja lomakkeita (puolustusvoimien sivut)
Kuinka paljon rahaa puolustukseen menee?
Vuonna 2008 Suomen puolustusmenot olivat 2,468 miljardia euroa. Summa on 5,5 prosenttia valtion menoista ja 1,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Leijonan osuus määrärahoista menee palkkoihin sekä materiaalihankintoihin. Esimerkiksi asevelvollisten koulutukseen ja ylläpitoon vuonna 2008 kului 132,6 miljoonaa euroa mikä vastaa 5,4 prosenttia koko puolustusbudjetista.Keskimäärin Natoon kuuluvien EU-maiden puolustusbudjetti vuonna 2004 oli 1,87 prosenttia BKT:sta ja ei-Natoon kuuluvien 1,48 prosenttia BKT:sta (Lähde: Military Balance 2006).
Tarkempaa tietoa:
Talous (puolustusministeriön www-sivut)
NETRA (valtionhallinnon internetpohjainen raporttitietokanta)
Mitä tarkoittaa puolustusvoimien rakennemuutos?
Puolustusvoimien rakennemuutos perustuu eduskunnan hyväksymän vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjauksiin. Toimeenpano aiheuttaa suuria muutoksia puolustusvoimien organisaation. Näihin kuuluu mm. nykyisten maanpuolustusalueiden ja sotilasläänien lakkauttaminen, joiden tilalle perustetaan seitsemän uutta sotilaslääniä. Muita muutoksia ovat Maavoimien esikunnan perustaminen ja sijoittaminen Mikkeliin, Merivoimien esikunnan siirtäminen Helsingistä Turkuun sekä kahden joukko-osaston lakkauttaminen. Samassa yhteydessä vähennetään puolustusvoimien henkilöstöä 1200 henkilötyövuodella. Muutosten tavoitteena on irrottaa varoja kohdennettavaksi puolustusvoimien ydintoimintaan ja henkilöstöä kehittämisohjelmiin.Mitä tarkoittaa kumppanuushanke?
Kumppanoittaminen tarkoittaa sitä, että puolustusvoimat ulkoistaa tiettyjä toimintojaan yrityksille. Lähtökohtana on, että tehtävissä nykyisin toimiva henkilöstö siirtyy uuden työnantajan palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Neuvotteluvaiheessa on paraikaa puolustusvoimien materiaalin kunnossapidon ja huollon kumppanoittaminen, josta lopulliset ratkaisut tullaan tekemään keväällä 2007. Varsinaisiin toimiin päästään vuoden 2008 alussa. Puolustusvoimien vaatetushuollon kumppanoittaminen on jo käynnissä - ensimmäisenä kumppanuuteen siirtyi Sodankylän Vaatetuskorjaamo vuoden 2007 alussa.
Kehittämishankkeisiin kuuluu myös erilaisten palvelukeskusten muodostaminen. Näitä ovat esimerkiksi puolustusvoimien Palkka- ja taloushallinnon Palvelukeskus sekä Ruokahuollon Palvelukeskus.
Lisätietoa:
Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 2009
Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 2004 (pdf) (1.3 MB)
Selonteon toimeenpano (puolustusvoimien www-sivut)
Selonteko selväksi (pdf) (747.1 KB)
Haluaisin tietää missä sukulaiseni (esimerkiksi isoisä) palveli sodan aikana.
Sota-ajan palvelukseen liittyvistä asioista ja asiakirjoista saa kaikkein helpoimmin tietoa Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteestä (ent. Sota-arkisto). Siellä säilytetään vuoden 1896 jälkeen syntyneistä asevelvollisista laaditut kantakortit, nimikirjat sekä puolustusvoimien terveyden- ja sairaanhoidon piirissä olleiden potilasasiakirjat. Maksua vastaan sieltä voi myös tilata sukututkijan tietopaketin tai isoisäpaketin. Tarkempaa tietoa kannattaa kysyä suoraan arkistosta.Tarvittavat yhteystiedot: Arkistolaitoksen kotisivut
Tietoja veteraanien tunnuksista, todistuksista ja päätöksistä on ohessa:
Haluaisin infoa siviilipalvelukseen liittyen.
Uskonnolliseen tai eettiseen vakaumukseen liittyvistä syistä asevelvollinen voidaan vapauttaa suorittamasta asepalvelusta ja määrätä suorittamaan siviilipalvelusta työministeriön määräämänä aikana siviilipalveluskeskuksessa ja siviilipalveluslaitoksissa. Siviilipalvelusaika on 395 päivää. Siviilipalvelusta johtaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö.
Tarkempaa tietoa: Työ- ja elinkeinoministeriön kotisivujen siviilipalvelus-osio
Miten kaksoiskansalaisuus vaikuttaa palvelukseen? Entä onko se esteenä rauhanturvaajaksi hakeutuessa?
Jos olet toisessa kotimaassasi suorittanut asepalveluksen, tai osan siitä, ei asepalveluksen suorittaminen Suomessa ole välttämätöntä. Rauhanturvaajaksi hakeutumiselle kaksoiskansalaisuus ei ole este, kunhan toinen kansalaisuus on Suomi ja on suorittanut varusmiespalveluksen Suomessa.
Lisätietoa:
Varusmies (puolustusvoimien www-sivut)
Sotilasläänien esikunnat (puolustusvoimien yhteystiedot)
Olisin kiinnostunut työskentelemään ministeriössä. Millaista koulutusta ym. työntekijöiltä edellytetään? Missä ministeriön avoimista työpaikoista ilmoitetaan?
Puolustusministeriössä on töissä noin 140 henkilöä, joista sotilasvirka on noin kymmenellä. Ministeriön asiantuntijatehtävissä on ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita eri alojen osaajia, kuten juristeja ja yhteiskuntatieteilijöitä. Avustavissa tehtävissä työskentelevät ministeriöläiset ovat yleensä alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita, kuten tradenomeja. Harjoittelijoita ministeriöllä on noin kymmenen per vuosi. Sukupuolijakauma on suurin piirtein 50-50. Sisäinen johtamistapa puolustusministeriössä on samanlainen kuin siviilivirastoissakin.
Puolustusministeriön avoimista työpaikoista ilmoitetaan ministeriön nettisivuilla kohdassa "Avoimet työpaikat", osoitteessa www.defmin.fi/rekrytointi. Ilmoitukset julkaistaan myös Helsingin Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa.
Vapaana olevat harjoittelupaikat ilmoitetaan ministeriön nettisivujen lisäksi rekrytointipalvelu Aarresaaressa.
Mistä tiedän missä puolustusvoimat harjoittelee ja missä ei sen vuoksi ole turvallista liikkua?
Varo-ilmoitukset löytyvät kätevästi internetistä osoitteesta: Puolustusvoimien varoilmoitukset.
Käynnissä olevilla suuremmilla sotaharjoituksilla on omat sivustonsa internetissä: Puolustusvoimien harjoitus- ja teemasivustot.
Lisäksi netistä löytyy Merivoimien Suoja-alueet Suomen rannikolla sekä Merivoimien ammunnat.