EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisten ostajien lupa kiinteistökauppoihin

Vuoden 2020 alusta EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tulevat ostajat tarvitsevat luvan kiinteistökauppoihin Suomessa. Tähän on koottu keskeisimmät asiat kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta 1.1.2020 alkaen. 

Millä alueilla luvanvaraisuus on voimassa?

Luvanvaraisuus on voimassa koko Suomessa Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta. Ahvenanmaalla sovelletaan Ahvenanmaan omaa maanhankintalainsäädäntöä.

Kuka tarvitsee luvan kiinteistönhankintaan?

Lupa on hankittava, kun kiinteistön hankkii joku seuraavista tahoista:

1. Yksityishenkilö, jolla ei ole EU:n jäsenvaltion tai Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvan valtion kansalaisuutta. Huom! Kaksoiskansalaisen ei tarvitse hankkia lupaa, jos toinen hänen kansalaisuuksistaan on EU- tai ETA-valtion kansalaisuus.

2. Yritys tai muun yhteisö, jonka kotipaikka on EU- ja ETA-alueen ulkopuolella.

3. Yritys tai muu yhteisö, jonka kotipaikka on EU- tai ETA-alueella, mutta jossa 1 tai 2 -kohdassa mainitulla yksityishenkilöllä tai yhteisöllä on vähintään 10 % omistus tai vastaava tosiasiallinen vaikutusvalta yhteisössä.

Omistusta tai vaikutusvaltaa laskettaessa ei lasketa toisistaan erillisiä omistajia yhteen. Se seikka, että yhteisön omistuksesta yhteensä vähintään 10 % on EU- ja ETA-alueen ulkopuolella, ei siten välttämättä johda luvanhakuvelvollisuuteen. Ratkaisevaa on se, onko jollain yksittäisellä taholla mainittu omistusosuus tai vastaava tosiasiallinen vaikutusvalta.

Yksityiskohtaisemmat säännökset vaikutusvallan laskemisesta ovat lain 1 §:ssä.

Huom! Kiinteistön myyjän tai muun luovuttajan kansalaisuus tai kotipaikka ei vaikuta luvantarpeeseen.

Esimerkkejä:

1. Ostajana on suomalainen yksityishenkilö. Lupaa ei tarvita

2. Ostajana on norjalainen yksityishenkilö. Lupaa ei tarvita.

3. Ostajan on intialainen yksityishenkilö. Lupa tarvitaan.

4. Ostajana on suomalainen osakeyhtiö, jonka omistus on kokonaan ETA-alueella. Lupaa ei tarvita.

5. Ostajana on saksalainen osakeyhtiö, jonka osakkeista 15% on yhden kanadalaisen osakeyhtiön hallinnassa ja 85% saksalaisomistuksessa. Lupa tarvitaan.

6. Ostajana on saksalainen osakeyhtiö, jonka osakkeista 8% on yhden kanadalaisen osakeyhtiön hallinnassa, 7% kiinalaisen osakeyhtiön hallinnassa ja loput 85% saksalaisomistuksessa. Ulkomaisia omistuksia ei lasketa yhteen, eikä millään yksittäisellä EU- ja ETA-alueen ulkopuolisessa taholla ole laissa tarkoitettua vähintään 10% omistusta yhtiössä. Lupaa ei tarvita.

Huom! Konsernirakenteet ja keinotekoiset järjestelyt otetaan kuitenkin huomioon, eikä luvanhakuvelvollisuutta voi siten kiertää keinotekoisesti pilkkomalla omistusta usealle muodollisesti erilliselle omistajalle tai ketjuttamalla omistusta. Lupa tarvitaan aina, jos yksittäisellä EU- ja ETA-alueen ulkopuolisella taholla on tosiasiallinen 10% omistusta vastaava vaikutusvalta kiinteistön hankkivassa yhteisössä.

Puolustusministeriö voi lisäksi edellyttää luvan hakemista, jos on ilmeistä, että kiinteistö on luvanhakuvelvollisuuden kiertämiseksi hankittu toisen lukuun.


Milloin luvanvaraisuus tulee voimaan?

Luvanvaraisuus koskee kiinteistökauppoja, jotka vahvistetaan 1.1.2020 tai sen jälkeen.


Tarvitaanko lupa asunto-osakkeen hankintaan tai kiinteistön vuokraamiseen?

Ei. Lupa tarvitaan ainoastaan kiinteistön hankintaan. Kiinteistön hankinnalla tarkoitetaan sellaista oikeustointa, jolla kiinteistön taikka sen määräosan tai määräalan omistusoikeus luovutetaan toiselle.


Missä vaiheessa lupa on haettava?

Lupa haetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, kun kiinteistökaupan kohde on selvillä.


Peruuntuuko kiinteistökauppa, jos lupaa ei myönnetä?

Ei automaattisesti. Luvan myöntäminen tai epääminen ei itsessään vaikuta kiinteistökaupan syntymiseen tai lainhuudon myöntämiseen.

Mikäli kiinteistökauppa on vahvistettu luvan epäämisestä huolimatta tai ennen kielteistä lupahakemusta, ostajan on myytävä tai muuten luovutettava kiinteistö edelleen vuoden kuluessa. Määräaika lasketaan siitä, kun päätös luvan epäämisestä on saanut lainvoiman. Jos ostaja ei itse luovuta kiinteistöä edelleen vuoden määräajassa, viranomaiset myyvät kiinteistön pakkohuutokaupalla tai muulla vastaavalla menetelmällä. (+ linkki TEM:n sivulle)


Tarvitaanko jokaiseen kiinteistöön erillinen lupa?

Lupa on kiinteistökohtainen, eli jokaiseen hankittavaan kiinteistöön on haettava erillinen lupa.

Myös kielteinen lupapäätös on kiinteistökohtainen, eikä välttämättä estä samaa henkilöä tai yhteisöä hankkimasta Suomesta jotain muuta kiinteistöä. 


Kenelle lupahakemukset toimitetaan?

Lupahakemukset toimitetaan puolustusministeriölle sähköisesti.


Mitä tietoja lupahakemuksessa on kerrottava?

Lupahakemuksessa on ilmoitettava muun muassa kaupan osapuolet ja kiinteistön aiottu käyttötarkoitus. Puolustusministeriöllä on lisäksi oikeus tarvittaessa pyytää luvanhakijalta lisätietoja.

Puolustusministeriö antaa tarkempia ohjeita luvan hakemiseen lähempänä lain voimaantuloa.


Millä kielillä lupahakemuksen voi tehdä?

Lupahakemuksen voi toimittaa suomen- tai ruotsinkielisenä. Päätös annetaan virallisilla kielillä suomeksi tai ruotsiksi.


Kuinka kauan lupahakemusten käsittely kestää?

Hakemukset pyritään käsittelemään 3 kuukaudessa.

Kuinka paljon luvan hakeminen maksaa?

Lupahakemuksesta peritään käsittelymaksu, joka on suoritettava ennen hakemuksen käsittelyä. Maksun määrä vahvistetaan loppuvuodesta 2019. Maksu peritään lupa-asian lopputuloksesta riippumatta, eikä sitä palauteta, vaikka lupa evättäisiin.


Voiko kielteisestä lupapäätöksestä valittaa?

Lupapäätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.


Lisätietoa ja linkit lakeihin

Lait kansallisen turvallisuuden varmistamisesta alueidenkäytössä ja kiinteistönomistuksissa tulevat voimaan 1.1.2020. Lait mahdollistavat nykyistä paremmin kansallisen turvallisuuden huomioimisen kiinteistökaupoissa ja alueidenkäytön suunnittelussa.

Lainsäädäntökokonaisuus sisältää yhteensä kahdeksan lakia:

1. Laki eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta

2. Laki valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla

3. Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi

4. Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta

5. Laki maakaaren 12 luvun 2 §:n muuttamisesta

6. Laki kaupanvahvistajista annetun lain 6 §:n muuttamisesta

7. Laki kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain 6 §:n muuttamisesta

8. Laki kiinteistöjen kauppahintarekisteristä annetun lain muuttamisesta

 

Valtion etuosto-oikeus

Uusi laki valtion etuosto-oikeudesta tulee voimaan 1.1.2020. Valtiolla on lain mukaan etuosto-oikeus strategisten kohteiden välittömässä läheisyydessä tapahtuvissa kiinteistökaupoissa. Jos valtio käyttää etuosto-oikeuttaan, se tulee ostajan sijaan kiinteistön saajaksi kauppakirjassa sovituilla ehdoilla.

Koska valtion etuosto-oikeus on voimassa vain tiukasti rajatuilla alueilla, se vaikuttaa erittäin pieneen osaan Suomessa tapahtuvista kiinteistökaupoista. Jos kaupan kohteena oleva kiinteistö sijaitsee etuosto-oikeuden voimassaolo alueella, kiinteistön saannolle myönnetään lainhuuto vasta, kun etuosto-oikeuden käyttämiselle säädetty kolmen kuukauden määräaika on päättynyt tai valtio on ilmoittanut, että se ei käytä etuosto-oikeuttaan. Oikeusvaikutuksiltaan ja menettelyiltään valtion etuosto-oikeus toimii muiltakin osin samalla tavalla kuin 1970-luvulta asti voimassa ollut kunnan etuosto-oikeus.

Kiinteistönomistaja voi halutessaan ennen kiinteistön luovutusta pyytää puolustusministeriöltä ennakkotiedon siitä, aikooko valtio käyttää etuosto-oikeutta. Ennakkotiedon pyytämisestä peritään maksu, eikä valtiolla ole velvollisuutta antaa pyydettyä ennakkotietoa.

 

Valtion etuosto-oikeuden soveltamisala

Valtiolla on etuosto-oikeus kiinteistöihin, jotka sijaitsevat tai joiden osa sijaitsee:

1) maakuntakaavassa, yleiskaavassa tai asemakaavassa Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen tarpeisiin osoitetuilla alueilla tai enintään 500 metrin etäisyydellä niistä;

2) enintään 1 000 metrin etäisyydellä viestiasemista, tutka-asemista, lentopaikoista tai satamista tai näitä vähäisemmistä kohteista, jotka palvelevat Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen vesiliikennettä tai ilmailua normaalioloissa, normaaliolojen häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa; 

3) enintään 500 metrin etäisyydellä Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen käytössä olevista muista kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista kiinteistöistä, joilla harjoitettavan toiminnan turvaaminen edellyttää suoja-aluetta.

Valtion etuosto-oikeus ei ole voimassa Ahvenanmaan maakunnassa.

Laki valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä