Tiedotteet 2012

10.09.2012 09:00

Puolustusministeri Carl Haglund korostaa selontekoprosessin tärkeyttä

Puolustusministeri Carl Haglund käsitteli ajankohtaisia puolustushallinnon kysymyksiä puhuessaan 202. Maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä 10.9.2012. Puhe kokonaisuudessaan on luettavissa puolustusministeriön verkkosivulta osoitteesta www.defmin.fi.

Hän totesi puolustusvoimauudistuksen edenneen suunnitellusti koko hallinnonalan yhteistyönä. Sitä koskevat päätökset on tehty puolustusvoimain komentajan esittämän ratkaisumallin pohjalta. Myös uudistuksen toteutuksessa tehdään tiivistä ja hyvää yhteistyötä hallinnonalan sisällä.

Ministeri Haglund muistutti, että uudistuksen lähtökohtana on ollut "tarve sopeuttaa organisaatiota vastaamaan tulevien ikäluokkien kokoa sekä virtaviivaistaa vanhentunutta johtamisrakennetta." Kiristynyt taloudellinen tilanne on vain nopeuttanut uudistuksen täytäntöönpanoa. Periaatteena kuitenkin on, että henkilöstöstä ja rakenneuudistuksen kohteeksi joutuneista alueista pidetään huolta.

Eurooppalaisessa puolustuksessa on tällä hetkellä voimakas murroskausi. Monissa maissa puolustusmenoja leikataan merkittävästi ja turvallisuusratkaisujen perusta haetaan tiivistyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä. Suomen naapurimaissa puolustusmenojen lasku on kuitenkin pysähtynyt ja Venäjä ja Kiina sijoittavat kasvavia summia asevoimiensa kehittämiseen.

Suomen asema on ministeri Haglundin mukaan selvä: "Sotilaallisesti liittoutumattomalle EU:n reunavaltiolle en näe muuta vaihtoehtoa kuin ylläpitää turvallisuusympäristöön nähden oikein mitoitettua, uskottavaa, omaa puolustuskykyä." Sen peruspilarit ovat yleinen asevelvollisuus, alueellinen puolustus ja sotilaallinen liittoutumattomuus. Näihin valintoihin ei ole tulossa muutoksia.

Liittoutumattomuus ei tarkoita pidättäytymistä kansainvälisestä yhteistyöstä. Ministerin mukaan on päinvastoin tärkeää, että "Suomi osoittaa toiminnallaan olevansa auttamisen arvoinen maa." Erityisen tärkeää on osallistua pohjoismaiseen yhteistyöhön. Suomi toimiikin ensi vuonna pohjoismaisen NORDEFCO-puolustusyhteistyön puheenjohtajana. Silti on selvää, että sotilaallisesti liittoutumattomana maana Suomi joutuu torjumaan sotilaalliset uhkat ilman ulkopuolista tukea.

Sotilaallisesti liittoutumattomana maana Suomen on siksi säilytettävä keskeisimmät suorituskyvyt omassa hallussaan. Niiden avulla ennaltaehkäistään sotilaallisen voiman käyttöä Suomea kohtaan. Se puolestaan edellyttää riittävän suuren reservin ylläpitämistä, reservin joka saadaan luoduksi vain yleisen asevelvollisuuden avulla. Siksi on tärkeää panostaa varusmiespalveluksen kehittämiseen.

Ministeri Haglund näki erityisen tärkeänä kytkeä uudistus ja parhaillaan käynnissä oleva turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelu toisiinsa. ?Parhaillaan valmisteltavassa selonteossa katse tulisi suunnata eteenpäin, vuoden 2015 jälkeiseen aikaan.? Tässä työssä on tärkeää muistaa myös parlamentaarinen ulottuvuus.

Puolustusvoimien suorituskyky joutuu ministeri Haglundin mukaan huomattavien haasteiden eteen jo tämän vuosikymmen lopussa: "Kustannuspaineet tulevat jatkamaan nousuaan, joten tasainen puolustusbudjetti indeksikorjattunakin merkitsee käytännössä jokseenkin supistuvaa rauhan ja sodan ajan rakennetta."

Sekä merivoimien että ilmavoimien kehittäminen edellyttää keskustelua ja ratkaisuja jo seuraavalla vaalikaudella. On täysin selvää, että ilman riittävää panostusta puolustuksemme fundamentit joutuvat uuteen tarkasteluun ensi vuosikymmenellä. Osallistuminen monikansalliseen yhteistyöhön on tärkeää, mutta se ei riitä maanpuolustuksen kaikkien tulevien tarpeiden kattamiseen.

Lisätietoja asiasta antaa viestintäjohtaja Jyrki Iivonen (puh. 0295 140120).


Palaa otsikoihin



Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä