Tiedotteet

14.06.2019 12:30

Puolustusministeriö viettää 101-vuotissyntymäpäivää 14.kesäkuuta

101 sotilas

Puolustusministeriön vuosijuhlapäivän kunniaksi poimimme esiteltäväksi muutamia mielenkiintoisia faktoja ministeriön rikkaasta ja pitkästä historiasta.

Puolustusministeriön historia sai alkunsa siitä, kun ministeriön edeltäjä Senaatin sota-asiain toimituskunta  perustettiin 14.6.1918. Itsenäisyyden ajoilta aina tähän päivään asti puolustusministeriön päätehtävät ovat pysyneet samankaltaisina: ministeriön ydintoimintana on säilynyt puolustuspolitiikasta ja turvallisuudesta vastaaminen. Tehtävät ovat kuitenkin tulleet laaja-alaisemmiksi ja monipuolisemmiksi ajan kuluessa. Esimerkiksi myös sotilaallinen kriisinhallinta- ja rauhanturvaamistoiminta kuuluu ministeriön toimialaan. Lisätietoa tehtävistä voit lukea täältä.

Thesleff ja Walden

Suomen ensimmäinen puolustusministeri oli Wilhelm Thesleff. Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi 1918 sekä nimitettiin senaattoriksi Paasikiven senaattiin. Myöhemmin P.E Svinhufvud määräsi Thesleffin Suomen armeijan ylipäälliköksi.

1940-luvulla Thesleffin seuraajaksi päätyi Rudolf Walden. Waldenin johdolla suunnitelma uudesta johtamisjärjestelmästä sai alkunsa. Ydinajatus oli, että komentajalla on vastuu sotamateriaalin hankinnoista ja sotavoimien koulutuksesta. Suunnitelma hyväksyttiin ja sen johdosta päämajan toiminta lakkautettiin ja siitä syntyi puolustusministeriön alainen keskusvirasto: pääesikunta.

Ryhtiä virkapuvuista

Palataan vielä vuoteen 1918. Silloin nimittäin Suomen sotajoukot saivat virallisen virkapuvun. Sotilaiden kauluslaatat, olkalappujen pohjat, housujen kaistaleet ja hihantaitteet säihkyivät sotaministeriön tunnusvärissä – kirkkaansinisissä. Nykyään puolustusministeriössä työskentelevät upseerit käyttävät aikaisemman palveluspaikkansa mukaisia tunnusvärejä. Väri voi määräytyä myös peruskoulutuksen mukaisesti. Tämä koskee luonnollisesti vain sotilashenkilöitä, siviilivirkamiehet pukeutuvat luonnollisesti kuten kollegansa muissakin ministeriöissä.

Mikä ihmeen erikoismerkki?

Kevyt puku m/27 otettiin käyttöön 1920-luvun lopulla, mutta jotain puuttui. Se oli pukuun lisättävä erikoismerkki, joka vahvistettiin puolustusministeriölle vuonna 1939. Merkki toimi samalla myös yleisesikunnan merkkinä, ja sen oli suunnitellut Akseli Gallen-Kallela. Kyseessä on vapaudenristi, jonka päällä komeilee kultainen Suomen vaakunaleijona. Leijona seisoo kaarevan sapelin päällä ja pitää toisessa käpälässään terävää miekkaa. Merkkiin lisättiin lopuksi M-kirjain, joka viittaa Mannerheimiin.

PLM_julkisivu

Kaartin kasarmin erikoisuudet

Arkkitehti C.L. Engel suunnitteli kaartin kasarmin julkisivut. Poikkeavaa rakennuksessa on sen eroavaisuudet verrattuna muihin kasarmirakennuksiin. Julkisivua ei nimittäin ole tehty klassisen pylväsjärjestelmän mukaisesti, vaan sotilasrakentamiseen tyypillisesti kuuluva pylväsrakentaminen, puolipylväät ja pilarit puuttuivat. Huomio oli sen sijaan kiinnitetty rakennuksen koristeellisiin sotilasornamentteihin. Koristeaiheet olivat syntyneet antiikin Kreikan ja Rooman sotahistorian ja kirjallisuuden inspiroimina. Kasarmin julkisivun kuvioista voi löytää erilaisia voitonmerkkejä aina kypäristä miekkoihin ja seipäistä suojakilpiin. Ikkunanpieliä koristavat lisäksi seppeleet ja lukuisat muut pienet yksityiskohdat, mitkä tarkkasilmäinen voi katseellaan löytää.

Lippumme sininen

Nykyään puolustusministerin lippu on Suomen lipun näköinen mutta kielekkeinen. Lipun vasemmassa yläkulmassa on lisäksi kaksi ristikkäistä keltaista tykinputkea, joiden päällä on ruskeat kiväärit. Kuvio symboloi päällikkyyttä.  Lipun keskellä ristin päällä komeilee Suomen vaakuna. 

Jos innostuit puolustusministeriön historiasta, kannattaa tutustua teokseen ”Puolustusministeriö 100 vuotta”, joka kokoaa yhteen puolustusministeriön satavuotisen ja monipolvisen tarinan.


Palaa otsikoihin



Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä