Tiedotteet

07.10.2019 11:30

Vuoden 2020 budjetti lisää kertausharjoituksia

Vuoden 2020 talousarvioesitys vahvistaa Suomen yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvan mallin uskottavuutta. Kertausharjoituksissa käyvien reserviläisten määrää ollaan nostamassa alkuvaiheessa noin 1200:lla vuoden 2019 tasosta. Kertausharjoitusmäärää pyritään lisäämään myös tulevina vuosina. 

Vuoden 2020 budjetti tuo myös 42 uutta virkaa puolustusvoimiin. Hallitusohjelmassa on sovittu yhteensä sadasta uudesta tehtävästä vuoteen 2023 mennessä. Uudet tehtävät kohdistetaan mm. vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen sekä kriittisiin henkilöstötarpeisiin, joilla tuetaan valmiuden ylläpitoa ja uusien suorituskykyjen rakentamista.

Puolustusvoimien toimintamenomäärärahoihin ehdotetaan ensi vuodelle 5,5 miljoonan euron korotusta henkilö- ja tehtävämäärän lisäämiseen sekä kertausharjoitusten määrän lisäämiseen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen uuteen toimintamalliin. Toimintamäärärahojen korotus nousee vuoteen 2023 mennessä 10 miljoonaan euroon.

Sotilaallisen maanpuolustuksen määrärahoista (ilman arvonlisäveromenoja) käytetään ensi vuonna merkittävä osa eli noin 1,17 miljardia euroa (43 %) materiaaliseen valmiuteen. Tässä luvussa ovat mukana puolustusmateriaalihankinnat ja toimintamenorahoituksella tapahtuvan joukkojen varustamisen ja materiaalin kunnossapidon menot.

Puolustusmateriaalihankintoihin esitetään noin 54 miljoonan euron suuruista tilausvaltuutta, jonka menot ajoittuvat vuosille 2020 - 2022. Tilausvaltuudella muun muassa päivitetään panssaroitua pyöräajoneuvokalustoa, hankitaan pioneerimateriaalia ja päivitetään koulutuksessa käytettävää räjähde- ja tulenkuvausjärjestelmää. Lisäksi Puolustusvoimien toimintamenoihin esitetään noin 132 miljoonan euron tilausvaltuutta vuosina 2020−2024 tehtäviin varaosahankintoihin ja järjestelmien huolto- ja ylläpitosopimuksiin.

Lähivuosina jatketaan myös merkittäviä kalustohankintoja. Merivoimien Laivue2020 -hankkeella sekä ilmavoimien HX-hankkeella  korvataan meri- ja ilmavoimien vanhenevaa kalustoa ja varmistetaan puolustuksen suorituskykyä. Hankintapäätöstä edeltävään monitoimihävittäjien hankinnan valmisteluun esitetään ensi vuodelle erillistä määrärahaa.

Sotilaallisen kriisinhallinnan painopiste on ensi vuonna Libanonissa, Irakissa ja Afganistanissa. Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin esitetään noin 60 miljoonaa euroa. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (53 miljoonaa euroa) sisältyvät ulkoministeriön määrärahoihin. Kriisinhallintajoukkojen yhteisvahvuus tulee olemaan nykyarvion mukaan enintään 500 henkilötyövuotta.

Puolustusministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus vuodelle 2020 on yhteensä 3,16 miljardia euroa, mikä on noin 20 miljoonaa euroa (0,6 %) kuluvan vuoden talousarviota enemmän. Puolustusministeriön hallinnonalan menojen osuus on 1,28 % (v. 2019: 1,31 %) vuodelle 2020 ennustetusta bruttokansantuotteesta.

 

Lisätietoja puolustusministeriössä antavat talousjohtaja Kristiina Olsson p. 0295 140 220  ja puolustusministerin erityisavustaja Terhi Haapaniemi p. 0295 140 018.

 

 


Palaa otsikoihin



Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä