Ajankohtaista HX-hankkeesta

21.08.2019 15:00

Kansliapäällikkö Juustin blogi: Hävittäjiä ei noin vain ”ostella”

Blogi on julkaistu puolustusministeriön verkkosivuilla 21.8.2019

Puolustushallinto on HX-hävittäjähankkeen perustamisesta lähtien pitänyt tärkeänä kertoa ja keskustella hankkeen perusteista ja merkityksestä.  Keskustelun ja päätöksenteon tueksi olemme julkaisseet poikkeuksellisen paljon tietoa jo hankkeen esiselvitysvaiheessa ja jatkaneet samaa avointa viestintälinjaa myös hankkeen edetessä. Poliittista johtoa ja eduskuntaa on informoitu usein ja säännöllisesti, pelkästään eduskunnan eri valiokuntia jo yli 20 kertaa.

On tärkeää, että näin merkittävästä hankkeesta keskustellaan julkisuudessa. Ymmärrettävästi tämän mittaluokan hankinnasta voi myös olla eri mieltä. Viranomaisen eli puolustushallinnon velvollisuus on käydä keskustelua vastuullisesti ja tosiasioihin perustuen. Kiitän professori Heikki Hiilamoa mielenkiinnosta HX-hanketta kohtaan, mutta katson samalla velvollisuudekseni oikaista hänen esittämiään väitteitä Ylellä tänään (21.8.) julkaistussa kolumnissa ”Hävittäjiä ostellaan, mutta valvooko jättihankinnan kuluja kukaan?”

Ensinnäkään hävittäjiä ei noin vain ostella. Puolustuksen suunnittelu on pitkäjänteistä, kymmenien vuosien päähän ulottuvaa suunnittelutyötä. Totta kai myös HX-hankkeen kohdalla on arvioitu vaihtoehtoisia ratkaisuja, eli lähtökohtaisesti lentokonetta ei aina korvata lentokoneella.  Aikanaan tehdyissä tutkimuksissa päädyttiin siihen, että monitoimihävittäjien monipuolista suorituskykyä ei voi korvata muilla järjestelmillä. Esimerkiksi ilmatorjuntaa kehitetään osana ilmapuolustusta ja sillä voidaan suojata tärkeitä kohteita, mutta se ei pysty luomaan valtakunnallista suojaa ilmauhkaa vastaan eikä myöskään kykene toteuttamaan muita monitoimihävittäjien tehtäviä.

Myös Hornetin käyttöiän jatkaminen tutkittiin huolellisesti ja osoittautui, ettei käytön jatkaminen vuoden 2030 jälkeen ole enää realistinen vaihtoehto. Ensinnäkin vain suorituskykyisellä hävittäjällä on käyttöä ja nykyhävittäjien sotilaallinen suorituskyky vanhenee vääjäämättä ensi vuosikymmenen aikana. Lisäksi Hornetien rakenteet väsyvät, mikä vaikuttaa sekä lentoturvallisuuteen että käytettävyyteen. Käyttöiän pidentäminen vaatisi koneen rungon vaihtamisen. Se taas ei ole mahdollista, koska koneen runkoja ei ole enää saatavilla. Myöskään tarkoitukseemme sopivia käytettyjä hävittäjiä ei ole kaupan.

Suomi on pyytänyt tarjousta 64 monitoimihävittäjästä, sillä suorituskyvyn täysimääräinen korvaaminen eduskunnan hyväksymän puolustusselonteon mukaisesti edellyttää saman suuruista hankintaa kuin Hornet-hankinta oli aikanaan. Toisin kuin Hiilamo argumentoi, ei turvallisuustilanteen muutos tue hävittäjämäärän vähentämistä, pikemminkin päinvastoin. Sotilaallinen toiminta ja sotilaalliset jännitteet Itämeren alueella ovat lisääntyneet, sotateknologia kehittyy ympärillämme, eivätkä puolustusvoimien tehtävät ole muuttuneet. Koko Suomea puolustetaan ja Suomi vastaa itse omasta puolustuksestaan.

Tällä yhtälöllä maamme tarvitsee noin nykyistä vastaavan määrän suorituskykyisiä hävittäjiä.

Kyse on Suomen puolustuskyvyn kannalta erittäin merkittävästä hankinnasta. On itsestään selvää, että se valmistellaan maan parhaiden asiantuntijoiden toimesta: laaja-alaisin ja syvällisin osaaminen tämän päivän ilmasodasta on Suomessa puolustusvoimissa. Mutta toisin kuin Hiilamo antaa ymmärtää, on asiantuntijatukea saatu myös puolustushallinnon ulkopuolelta. Hankkeen rahoitusvaikutuksia on alusta lähtien valmisteltu yhdessä valtiovarainministeriön kanssa. Työ- ja elinkeinoministeriön on ollut mukana valmistelemassa teollisen yhteistyön ratkaisuja. Hankkeen ulkopuolinen laadunvarmistus valvoo päätösten jäljitettävyyttä, prosessin läpinäkyvyyttä ja kilpailun tasapuolisuutta. Laadunvarmistustyön tekee luotettava kansainvälinen konsulttiyritys. Laadunvarmistuksessa, kuten muussakin hankevalmistelussa, on haettu oppia myös muista hävittäjähankinnoista.

Lopuksi hinnasta. Poliittiselta johdolta saatu ohjaus hintaan liittyen on selvä ja siten ymmärretty. Hornetin suorituskyvyn täysimääräinen korvaaminen on toteutettava 7-10 mrd. euron hintahaarukassa eikä käyttö- ja ylläpitokustannuksiin ole tulossa lisärahoitusta. Suomi ei voi ostaa järjestelmää, joka on liian kallis tai sitä ei ole varaa käyttää. Hinta tulee tarkentumaan hallituksen ohjauksen mukaisesti ja hankintapäätöksen tekee lopulta myös Suomen hallitus. Puolustushallinto tulee tarjoamaan kaiken tarvittavan tiedon poliittisen päätöksenteon perustaksi.

Jukka Juusti,

Kansliapäällikkö, Puolustusministeriö



Palaa otsikoihin