18.06.2019 13:00

Haasteena kustannustehokkaan ylläpitoratkaisun luominen

Lauri Puranen

Suomen on kyettävä käyttämään HX-järjestelmää normaali- ja poikkeusoloissa.  Normaaliolojen toimintamalli huoltovarmuusratkaisuineen on myös poikkeusolojen toiminnan perusta, sillä erillisten järjestelmien rakentamien ei ole esimerkiksi kustannusten ja koulutuksen näkökulmasta mahdollista. HX-järjestelmää on voitava käyttää siten, että normaaliolojen lentotoiminta ja ylläpito on mahdollista nykyisentasoisella puolustusbudjetilla.

HX-järjestelmän osalta huoltovarmuuden perustana on järjestelmän käytettävyys; Suomen on maksimoitava taistelukuntoisten koneiden lukumäärä valmiutta kohotettaessa. Suomen Ilmavoimilla on käytössä ns. hajautettu taistelutapa. Olennainen osa huoltovarmuutta on taistelutapaan liittyvien poikkeusolojen tukikohtien perustaminen ja kaluston hajauttaminen niihin. Kriisiaikana hävittäjiä on saatava ilmaan riittävästi ja oikea-aikaisesti.  

Kustannustehokas huoltovarmuusjärjestelmä on valintoja käyttäjäyhteisön yhteisten ja omien varaosavarantojen käytön välillä sekä yhteisten huoltokykyjen käytön ja teollisen yhteistyön ratkaisujen välillä. Ostajan eli Suomen näkökulmasta ratkaisevat huoltovarmuusvaatimusten täyttyminen ja hinta. Tarjolla on erilaisia ratkaisuja, joilla kaikilla on jonkinlainen hintalappu.

Olennainen osa huoltovarmuutta on HX-järjestelmän riittävä itsenäinen ylläpitokyky, joka voidaan jakaa kahteen osaan: käyttö- ja kunnossapitokykyyn sekä korjauskykyyn. Ensin mainittuun sisältyvät erilaiset tarkastukset ja järjestelmätestaukset, huollot, polttoainetäytöt, asetäydennykset ja laitevaihdot. Jälkimmäinen sisältää rajoitetun rungon ja laitteiden korjauskyvyn sekä rajoitetun taisteluvaurioiden korjauskyvyn.

Edellä lueteltu tietotaito – osaaminen, henkilöstö, laitteet, tilat ja varusteet – voidaan hankkia Suomeen monella eri tavalla, mutta niiden on oltava joko puolustushallinnossa tai suomalaisessa teollisuudessa. Ylläpitokykyä luotaessa harkitaan ensin, onko jonkin ylläpidon osa-alueen oltava Suomessa. Jos osa-alueen on oltava Suomessa, harkitaan seuraavaksi sen sijoituspaikka ja tekijä. Kyky voidaan luoda Ilmavoimien tukikohtaan tai se voi olla suomalaisessa teollisuudessa. Työn voi tehdä sotilas tai siihen voidaan käyttää teollisuuden henkilöstöä, vaikka työ tehtäisiinkin tukikohdassa.

Huoltokyvyn rakentaminen ei välttämättä vaadi esimerkiksi lentokoneen tai moottorin kokoonpanoa Suomessa, vaan muitakin vaihtoehtoja osaamisen hankkimiseksi on olemassa.  HX-hanke määrittelee yhdessä kunkin tarjoajan kanssa molemmille osapuolille sopivan, vaatimukset täyttävän ja kustannustehokkaan huoltovarmuusjärjestelmän. Tällöin on pohdittava, mitkä osuudet on sisällytettävä hankintarahoitukseen, mitä kannattaa toteuttaa suorana teollisena yhteistyönä ja mikä osuus jää rahoitettavaksi vuotuisesta ylläpitorahoituksesta eli puolustusbudjetista.

Kaikkien järjestelmien osalta olemme enemmän tai vähemmän riippuvaisia myyjävaltiosta. Lähtökohtaisesti riippuvuus ei ole ongelma, kunhan kykenemme käyttämään järjestelmää itsenäisesti kaikissa turvallisuustilanteissa. Usein ns. riippuvuus, esimerkiksi jokin hyvin harvoin tehtävä huoltotoimi myyjävaltiossa, on myös kustannustehokas ratkaisu.

Olen sanonut usein, että yksi tarjouspyynnön haastavimmista vaatimuksista on kustannustehokkaan ylläpitoratkaisun rakentaminen. Hornetin osalta siinä on onnistuttu erinomaisesti. Nykyinen huoltovarmuusratkaisu toimiikin hyvänä kirittäjä HX-hankkeelle.   


Muokattu 18.6.2019 klo 15.14: Olen sanonut usein, että yksi tarjouspyynnön haastavimmista vaatimuksista on kustannustehokkaan ylläpitoratkaisun rakentaminen.


Palaa otsikoihin | 1 Kommentti | Kommentoi