28.03.2019 12:00

HX-neuvottelut ovat käynnistyneet

Lauri Puranen

Puolustusvoimien logistiikkalaitos vastaanotti asetettuun määräaikaan mennessä vastaukset HX-hävittäjähankkeen alustavaan tarjouspyyntöön jokaiselta viideltä kandidaatilta. HX-hävittäjähankkeen tavoitteena on korvata vuodesta 2025 alkaen poistuvan ilmavoimien Hornet-kaluston suorituskyky monitoimihävittäjään perustuvalla kokonaisratkaisulla.

Saatuja vastauksia on käsitelty puolustushallinnossa noin kuukauden päivät. Tietomäärä on suuri, ja vaikka vastaukset olivatkin pääpiirteissään odotetun ja ennakoidun kaltaisia, vie tiedon käsittely, luokittelu ja tarkastaminen paljon aikaa.

Kaikki viisi tarjoajaa – BAE Systems, Boeing, Dassault, Lockheed Martin ja Saab – esittelivät tarjouksiaan puolustushallinnon virkamiesjohdolle helmikuun puolivälissä Helsingissä.  Esittelyihin oli varattu kaksi tuntia kutakin tarjoajaa kohden, joten on selvää, että esittelyissä ei menty kovin syvälle yksityiskohtiin. Vastaava tilaisuus järjestettiin aikanaan tietopyyntövastausten saapumisen jälkeen.

Hävittäjähankinnan tarjouskilpailun ensimmäinen neuvotteluvaihe on käynnistynyt tarjousten vastaanottamisen myötä. Neuvotteluvaiheen tarkoituksena ja tavoitteena on analysoida ja ymmärtää täydellisesti valmistajien tarjoama konsepti ja kokonaisuus, ja neuvotella se Suomelle entistäkin paremmaksi. Pyrkimyksenä on löytää Suomen tarpeisiin paras ja vaatimukset täyttävä kokonaisuus kunkin tarjoajan kanssa.

HX-hankkeessa käytettävä päätösmalli johtaa parhaan suorituskyvyn valintaan. Päästäkseen suorituskykyarviointiin asti on tarjottavan ratkaisun läpäistävä huoltovarmuutta, hankinta- ja käyttökustannuksia sekä teollista yhteistyötä koskevat vaatimukset. Tarjottavien kokonaisuuksien lopullinen suorituskyky ja komponentit, hävittäjien ja aseiden määrä mukaan lukien, selviää tarjouskilpailuprosessin ja evaluointien myötä.

Ensimmäinen neuvotteluvaihe sisältää kolme neuvottelukierrosta kunkin tarjoajan kanssa. Suomen näkökulmasta on tarvetta kysyä tarkennuksia ja vahvistuksia tarjoajien esittämiin tietoihin. Lisäksi kunkin tarjoajan kanssa käydään läpi mahdolliset tietopuutteet ja niihin pyydetään täydennystä.

Neuvottelukierrokset on saatu käyntiin maaliskuun aikana. Neuvottelut käydään Suomessa ja jokaiselle kandidaatille on varattu yhtäläinen aikaikkuna. Neuvotteluissa käsitellään kaikkia päätösmallin osa-alueita: suorituskyvyn arviointia, huoltovarmuutta, sopimusehtoja ja kustannustietoja sekä teollista yhteistyötä.

Ensimmäinen neuvottelukierros saadaan päätöksen toukokuussa. Toinen neuvottelukierros käydään kesän kuluessa ja siinä tarkoituksena on käsitellä ensimmäisen kierroksen perusteella tarjoajilta pyydettyjä ja vastaanotettuja tietotäydennyksiä sekä muita mahdollisesti esiin nousevia aiheita. Kolmas neuvottelukierros käydään alkusyksystä ennen HX-hankkeen tarkentavan tarjouspyynnön lähettämistä ja se pohjustaa kandidaatteja vastaanottamaan tarkentavan tarjouspyynnön.

Ensimmäisen neuvotteluvaiheen eli kolmen neuvottelukierroksen jälkeen syksyllä 2019 lähetetään tarkennettu tarjouspyyntö, jossa tullaan huomiomaan myös uuden hallituksen antama ohjaus. Tarjouspyynnön tarkennuksen tavoitteena on edelleen ohjata ja kaventaa kunkin kandidaatin tarjoamaa ratkaisua kohti lopullista kokonaisuutta. Tarjouksia pyydetään tarkentamaan tehtyjen havaintojen ja käytyjen neuvottelujen pohjalta. Kaikki tähtää siihen, että vaatimuksemme täytetään mahdollisimman hyvin: laadukkaasti ja kattavasti siten, että saamme parhaan suorituskyvyn.

Tarjousta voidaan täsmentää paremmin vaatimuksiimme sopivaksi esimerkiksi tarjotun vaihtoehtoisen ratkaisun poissulkemisella, uuden vaihtoehdon luomisella, ehdotetun mallin laajentamisella tai tarkentamisella.

Lisäksi ensimmäisessä tarjouksessa annettuja tietoja tarkennetaan ja on myös mahdollista, että joiltain osin tietoa saadaan lisää. Tarkentaminen liittyy siihen, miltä osin tarjouspyyntömme on mahdollisesti ollut niin väljä, että tietoon ei ole pystytty tarpeeksi yksityiskohtaisesti vastaamaan.

Tarkentavan tarjouspyynnön vastausten saapumisen jälkeen alkaa toinen neuvotteluvaihe. Lopulliset tarjoukset pyydetään 2020 ja hankintapäätös tehdään 2021.

Olen varma, että HX-hankkeen päätösmalli on toimiva ja sillä kyetään valitsemaan puolustusjärjestelmällemme paras mahdollinen suorituskyky seuraaviksi vuosikymmeniksi. Se on myös työläs, sen myönnän. Olen varma myös siitä, että meillä on käytössämme tarvittava osaaminen ja ammattitaitoinen henkilöstö arvioinnin tekemiseksi. Työmäärä on suuri; haluankin kannustaa kaikkia hankkeen parissa työtä tekeviä ottamaan asian kerrallaan ja arviomaan kokonaisuudet huolellisesti pienemmästäkin yksityiskohdasta alkaen.


Palaa otsikoihin | 3 Kommenttia | Kommentoi


Nimimerkki
Otsikko
Kommentti *
Älä täytä
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
29.03.2019 11:01
Reiska
Koneen tiiviys?
Voiko koelennolla todeta, että vuotaako kone polttoainetta esim 8g vedossa? Voisiko sitä nähdä maasta käsin tai pitääkö rinnalla lentää toinen kone? Tai onko muita keinoja?
09.04.2019 09:59
Martti Pelho
Valtion hävittäjälentokoneen hankintahinta ja elinkaarikustannukset on julkinen asia
Yleisradion sivustolla on julkaistu 6.4.2019 toimittaja Timo Keräsen juttu Suomen valtion puolustushankintojen kustannuksista.

Jutun alussa kansalaisia ja eduskuntavaaliehdokkaita manipuloidaan harhaanjohtavasti ja virheellisesti seuraavasti:

“Niin sanottu HX-hanke eli Hornet-hävittäjien korvaajien hankkiminen maksaa arviolta 7 – 10 miljardia euroa eli kyseessä on Puolustusvoimien kaikkien aikojen suurin kauppa.”

Uusien torjuntahävittäjien hankinta Suomen valtiolle ei varmuudella “maksa” tilausvaltuutuksesta ja valtion budjeteista päättävälle eduskunnalle ja veroja maksaville kansalaisille 7-10 miljardia euroa vaan paljon, paljon enemmän.

Mutta miten paljon enemmän?

Yleiradion uutisjutussa 6.4.2019 jätetään ilmeisen selvässä harhaanjohtamistarkoituksessa eduskuntavaalimanipulaationa - kertomatta, että modernin sotilaskoneen hankintahinta on kaikissa maailman sotilaslentokonemarkkinoilla olevissa, monimutkaisissa ja aina kalliissa tuotteissa, vakiintuneesti pienempi osa koneen todellisista kokonaiskustannusta.

Monimutkaisten sotilaslentokoneiden elinkaarikustannukset 20-40 vuodelta muodostavat aina huomattavasti suuremman kustannusrasituksen kuin mitä julkisuuteen Yleisradion olan takaa jutuissaan markkinoima “hankintahinta” on.

Yleisradio julkaisi sivustollaan 8.7.2015 toimittaja Tuomas Kärkkäisen uutisjutun, jossa Suomen valtion hävittäjähankinnan “maksaminen” ilmaistaan oikeudellisessa katsonnassa oikein ja asiamukaisesti: jutussa eritellen koneen hankintahinnan osuus ja elinkaarikustannukset.

Kärkkäisen uutisjutussa 8.7.2015 kerrotaan:

“Uusien hävittäjien hankintahinnan on etukäteen arveltu olevan 5–10 miljardin euron luokkaa. Puolustushallinnossa on toistaiseksi oltu hiljaa siitä, että uusien koneiden koko elinkaarikustannus, siis niiden käyttö-, huolto- ja päivityskulut ovat moninkertaiset hankintahintaan nähden. Uudet hävittäjät saattavat elinkaarensa aikana maksaa 20–30 miljardia euroa hankintahinnan päälle. Suomen nykyiset puolustusmenot ovat 2,7 miljardia.”

Julkinen mediavirasto Yleisradio salaa ja pimittää - nyt eduskuntavaalien alla - kansalaisilta, kansanedustajaehdokkailta ja eduskunnalta Suomen valtiolle pakotetun hävittäjähankinnan valtaisat todelliset kokonaiskustannukset, jotka F-35A-hyökkäyspommittajan osalta Pentagonin julkistamien omien arvioiden mukaan voivat olla tuhansista valmistusvioista ja toimintaongelmista kärsivässä sotakalussa kymmenkertaiset “hankintahintaan” nähden.

Suomen valtion puolushankintoja vuosikymmenet tutkinut toimittaja Pentti Sainio määrittelee kirjassaan “Armeijan Hukatut Miljardit” (Into-kustannus, 2016, s.60) Suomen valtion puolustushankintojen hinnanmuodostuksen täsmällisesti ja oikein:

“Koneiden osto, niiden aseet, tukijärjestelmät, huolto, koulutus, järjestelmien jatkuva uudistaminen, varaosat, uusien ominaisuuksien lisääminen ja koneitten päivittäisen käytön kustannukset muodostavat Hornet-asejärjestelmän kokonaisuuden elinkaarikustannukset. Vasta nämä kaikki yhteenlaskettuna antavat lopullisen hinnan.”

Eduskunnalle ja sen virkatoimien rahoittajille, kansalaisille, Hornet-hävittäjän “hankintahinnan” valehdeltiin petosrikosta todistavasti vuonna 1992 olevan vain 1,5 miljardia euroa ( 9 miljardia markkaa).
Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, Kalevi Lamminen, (kok.) totesi totuuden vuoden 1992 Hornet-kauppan yhteydessä hallituksen ja puolustushankintaviranomaisten eduskuntaan ja kansanedustajin kohdistamasta virkarikollisesta huijaamisesta ja petoksesta 5.9.1997 seuraavasti:
“Monilla kansanedustajilla oli Hornet-kauppoja tehtäessä se harhaluulo, että ne kustannetaan omalta, ei puolustusvoimain yleiseltä momentilta. Niin ei ollut, ja sitä on seurannut huomattavia vaikeuksia puolustusvoimille … Hävittäjähankintojen jälkeen tilanne on monilta osin se, että Hornetit lentävät ja muu seisoo. Myös koulutuksesta on jouduttu supistamaan ankarasti.”

Valtiovarainministeri Iiro Viinanen (kok.) kertoi eduskunnalle, kansanedustajille ja kansalaisille 17.9.1991 eduskunnassa - ilmeisesti puolustushankintaviranomaisilta saamaansa – valheellista tietoa (Sainion kirjasta, s. 62):

““Mitä tulee hävittäjähankintoihin, niin kyse on noin kymmenen vuoden projektista, joka pitää sisällään myös sen, että muita armeijan tilausvaltuuksia ja muita hankintoja tullaan supistamaan ja yleensäkin armeijan määrärahoja muiltakin momenteilta karsimaan.”

Viinanen olisi ollut rehellisempi, jos olisi paljastanut, että kyse on noin 30 vuoden, ei vain 10 vuoden projektista, joka syö valtion varoja koko kestonsa ajan.””


Nyt Suomen valtiolla on veronmaksajien rahoitettavana eduskunnan torjuntahävittäjähankintaa koskevan hankintavaltuuksen sijasta 62 hyökkäyspommittajaa Pentagonin ja Naton tarpeisiin kymmenkertaisin toteutunein kokonaiskustannuksin ( vuoden 2019 alussa toteutuma vuodesta 1992 noin 17 miljardia euroa).

Oikeudellisesti Finnarin pääjohtaja Gunnar Korhosen konsulttifirmalta Suomen valtiolle - ohi virallisen tarjouskilpailun - ostettu Finnairin hovihankkijan, MD-yhtiön, 17 miljardin tuote, ei vastaa tai toteuta eduskunnan äänestyspäätökseen kirjattua 1,5 miljardin euron torjuntahävittäjien tilausvaltuutusta, ei luonteensa eikä hintansakaan osalta!

Suomen veronmaksajat ja eduskunta luulivat ostavansa torjuntahävittäjät Suomen valtion kansallisiin puolustustarpeisiin - Suomen kansalaiset saivatkin riesakseen ja riskikseen “ilmasta Pietariin, ja Pihkovaan”-kyvyn omaavat hyökkäyspommittajat Pentagonin ja Naton Venäjän valtion vastaisiin tarpeisiin!

Martti Pelho
suuhygienisti
Kuopion KOn lautamies virkarikosjutuissa 1993-97
Sotilasilmailuharrastaja Rissalan kupseesta vuodesta 1963
Havanna
KUUBA
10.04.2019 17:48
Martti Pelho
Huijausta vaiko korruptiota?
Yleisradion sivustolla julkaistiin 6.4.2019 toimittaja Timo Keräsen juttu Suomen valtion puolustushankintojen kustannuksista.

Jutun alussa kansalaisia ja eduskuntavaaliehdokkaita manipuloidaan harhaanjohtavasti ja virheellisesti:

“Niin sanottu HX-hanke eli Hornet-hävittäjien korvaajien hankkiminen maksaa arviolta 7 – 10 miljardia euroa eli kyseessä on Puolustusvoimien kaikkien aikojen suurin kauppa.”

Uusien torjuntahävittäjien hankinta Suomen valtiolle on rahoittajan kauppa eli eduskunnan ja veromaksajien.

Kauppa ei varmuudella “maksa” tilausvaltuutuksesta ja valtion budjeteista päättävälle eduskunnalle ja veroja maksaville kansalaisille 7-10 miljardia euroa vaan paljon, paljon enemmän.

Mutta miten paljon enemmän?

Yleiradion uutisjutussa 6.4.2019 jätetään ilmeisen selvässä harhaanjohtamistarkoituksessa eduskuntavaalimanipulaationa - kertomatta, että modernin sotilaskoneen hankintahinta on kaikissa maailman sotilaslentokonemarkkinoilla olevissa, monimutkaisissa ja aina kalliissa, tuotteissa, vakiintuneesti pienempi osa koneen todellisista kokonaiskustannusta.

Monimutkaisten sotilaslentokoneiden elinkaarikustannukset 20-40 vuodelta muodostavat aina huomattavasti suuremman kustannusrasituksen kuin mitä julkisuuteen Yleisradion olan takaa jutuissaan markkinoima “hankintahinta” on.

Yleisradio julkaisi sivustollaan 8.7.2015 toimittaja Tuomas Kärkkäisen uutisjutun, jossa Suomen valtion hävittäjähankinnan “maksaminen” ilmaistaan oikeudellisessa katsonnassa oikein ja asiamukaisesti: jutussa eritellen koneen hankintahinnan osuus ja elinkaarikustannukset.

Kärkkäisen uutisjutussa 8.7.2015 kerrotaan:

“Uusien hävittäjien hankintahinnan on etukäteen arveltu olevan 5–10 miljardin euron luokkaa. Puolustushallinnossa on toistaiseksi oltu hiljaa siitä, että uusien koneiden koko elinkaarikustannus, siis niiden käyttö-, huolto- ja päivityskulut ovat moninkertaiset hankintahintaan nähden. Uudet hävittäjät saattavat elinkaarensa aikana maksaa 20–30 miljardia euroa hankintahinnan päälle. Suomen nykyiset puolustusmenot ovat 2,7 miljardia.”

Julkinen mediavirasto Yleisradio salaa ja pimittää - nyt eduskuntavaalien alla - kansalaisilta, kansanedustajaehdokkailta ja eduskunnalta Suomen valtiolle pakotetun hävittäjähankinnan valtaisat todelliset kokonaiskustannukset, jotka F-35A-hyökkäyspommittajan osalta Pentagonin julkistamien omien arvioiden mukaan voivat olla tuhansista valmistusvioista ja toimintaongelmista kärsivässä sotakalussa kymmenkertaiset “hankintahintaan” nähden.

Suomen valtion puolushankintoja vuosikymmenet tutkinut toimittaja Pentti Sainio määrittelee kirjassaan “Armeijan Hukatut Miljardit” (Into-kustannus, 2016, s.60) Suomen valtion puolustushankintojen hinnanmuodostuksen täsmällisesti ja oikein:

“Koneiden osto, niiden aseet, tukijärjestelmät, huolto, koulutus, järjestelmien jatkuva uudistaminen, varaosat, uusien ominaisuuksien lisääminen ja koneitten päivittäisen käytön kustannukset muodostavat Hornet-asejärjestelmän kokonaisuuden elinkaarikustannukset. Vasta nämä kaikki yhteenlaskettuna antavat lopullisen hinnan.”

Eduskunnalle ja sen virkatoimien rahoittajille, kansalaisille, Hornet-hävittäjän “hankintahinnan” valehdeltiin petosrikosta todistavasti vuonna 1992 olevan vain 1,5 miljardia euroa ( 9 miljardia markkaa).

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, Kalevi Lamminen, (kok.) totesi totuuden vuoden 1992 Hornet-kauppan yhteydessä hallituksen ja puolustushankintaviranomaisten eduskuntaan ja kansanedustajin kohdistamasta virkarikollisesta huijaamisesta ja petoksesta 5.9.1997 seuraavasti:

“Monilla kansanedustajilla oli Hornet-kauppoja tehtäessä se harhaluulo, että ne kustannetaan omalta, ei puolustusvoimain yleiseltä momentilta. Niin ei ollut, ja sitä on seurannut huomattavia vaikeuksia puolustusvoimille … Hävittäjähankintojen jälkeen tilanne on monilta osin se, että Hornetit lentävät ja muu seisoo. Myös koulutuksesta on jouduttu supistamaan ankarasti.”

Valtiovarainministeri Iiro Viinanen (kok.) kertoi eduskunnalle, kansanedustajille ja kansalaisille 17.9.1991 eduskunnassa - ilmeisesti puolustushankintaviranomaisilta saamaansa – valheellista tietoa (Sainion kirjasta, s. 62):

““Mitä tulee hävittäjähankintoihin, niin kyse on noin kymmenen vuoden projektista, joka pitää sisällään myös sen, että muita armeijan tilausvaltuuksia ja muita hankintoja tullaan supistamaan ja yleensäkin armeijan määrärahoja muiltakin momenteilta karsimaan.”

Viinanen olisi ollut rehellisempi, jos olisi paljastanut, että kyse on noin 30 vuoden, ei vain 10 vuoden projektista, joka syö valtion varoja koko kestonsa ajan.””

Nyt Suomen valtiolla on veronmaksajien rahoitettavana eduskunnan torjuntahävittäjähankintaa koskevan hankintavaltuuksen sijasta 62 hyökkäyspommittajaa Pentagonin ja Naton tarpeisiin kymmenkertaisin toteutunein kokonaiskustannuksin ( vuoden 2019 alussa toteutuma vuodesta 1992 noin 17 miljardia euroa).

Oikeudellisesti Finnarin pääjohtaja Gunnar Korhosen konsulttifirmalta Suomen valtiolle - ohi virallisen tarjouskilpailun - ostettu Finnairin hovihankkijan, MD-yhtiön, 17 miljardin tuote, ei vastaa tai toteuta eduskunnan äänestyspäätökseen kirjattua 1,5 miljardin euron torjuntahävittäjien tilausvaltuutusta, ei luonteensa eikä hintansakaan osalta!

Suomen veronmaksajat ja eduskunta luulivat ostavansa torjuntahävittäjät Suomen valtion kansallisiin puolustustarpeisiin - Suomen kansalaiset saivatkin riesakseen ja riskikseen “ilmasta Pietariin ja Pihkovaan”-kyvyn omaavat hyökkäyspommittajat Pentagonin ja Naton Venäjän valtion vastaisiin tarpeisiin!

Martti Pelho
suuhygienisti
Kuopion KOn lautamies virkarikosjutuissa 1993-97
Sotilasilmailuharrastaja Rissalan kupseesta vuodesta 1963
Havanna
KUUBA