16.11.2018 10:00

Hyviä kuulumisia Suomesta ja maailmalta

Lauri Puranen


Molempien strategisten hankkeiden osalta pitää kiirettä. Laivue 2020 -hankkeen pääpaino on ollut keväästä lähtien laivanrakennussopimuksen neuvotteluissa. Samanaikaisesti taistelujärjestelmän neuvottelut ovat edenneet viimeiseen tarjouspyyntövaiheeseen. HX-hankkeen esineuvottelukierros on käyty kaikkien viiden tarjoajan kanssa. Lisäksi olemme kiertäneet syksyn aikana puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juustin johdolla kaikkien viiden lentokonevalmistajan kokoonpanolinjat.

Laivue 2020: Puolustuksen näkökulmasta operatiivinen suorituskyky ratkaisee

Puolustusvoimien logistiikkalaitos ja Rauma Marine Constructions Oy allekirjoittivat aiesopimuksen neljän Laivue 2020 -korvetin rakentamiseen liittyvistä pääperiaatteista ja edellytyksistä lokakuun viimeisellä viikolla. Aiesopimus mahdollistaa rakentamissopimuksen solmimisen lähikuukausien aikana. Tämä on erittäin hyvä uutinen ja tärkeä välisteppi pitkien neuvottelujen edetessä kohti varsinaista laivanrakennussopimusta.

Olen saanut jonkin verran kysymyksiä Laivue 2020 -hankkeen aikataulusta. Alustavan suunnitelman mukaisesti rakentamissopimus ja taistelujärjestelmäsopimus olisivat olleet solmittuina vuoden 2018 kuluessa. Nyt sopimusten allekirjoitukset siirtyvät ensi vuoden alkuun. Kaikki viivästykset ovat enemmän tai vähemmän hankalia, mutta vastuullisten ja molempia osapuolia tyydyttävien sopimusten tekemiseen voi joskus kulua ennakoitua enemmän aikaa, kuten tässä tapauksessa on kulunut. Kaikki jo neuvotellut asiat selkeyttävät yhteistyötä jatkossa.

Rauma- ja Hämeenmaa-luokkien alukset lähestyvät käyttöikänsä loppua 2020-luvulla. Vanhojen alusten aikataulun mukainen korvaaminen uusilla suorituskykyisillä korveteilla on Suomen puolustuskyvyn kannalta erittäin tärkeää ja pelissä on myös huoltovarmuus- sekä elinkeinopoliittisia näkökohtia, mutta laivueen valmistumisen suhteen kysymys ei ole viikoista tai edes kuukausista. Merivoimien vanhenevaa kalustoa poistetaan käytöstä vasta uuden kaluston käyttöönoton myötä.

Laivanrakennuksen aikataulujen yhteydessä on vilahdellut erilaisia vuosilukuja 2019:n ja 2027:n välillä. Eri vuosilukujen lisäksi niillä ilmoitetut asiat eivät aina ole vertailukelpoisia. Saatetaan puhua laivan rakentamisesta, joka alkaa teräksen leikkaamisesta ja päättyy laivan ”tavanomaiseen” varustamiseen. Tai voidaan puhua siitä, kun valmis sotalaiva otetaan käyttöön. Sotalaivoissa laivanrakentamisen ja operatiivisen käytön väliin tulevat alusten merikokeet, alusten luovutus sekä taistelujärjestelmän käyttöönotto ja testaus, jotka kestävät karkeasti arvioiden yhteensä kaksi vuotta. Sotavarusteista kun puhutaan, saatetaan vuosilla tarkoittaa myös laivan tai laivueen alustavaa (Initial Operational Capability, IOC) tai täyttä operatiivista suorituskykyä (Full Operational Capability, FOC). 

Puolustuksen näkökulmasta operatiivinen suorituskyky ratkaisee. Sen käyttöön saamisen suhteen koko laivueen osalta ollaan lähes alkuperäisessä aikataulussa. Nykyisen suunnitelman mukaan ensimmäinen laiva luovutetaan telakalta Puolustusvoimille vuonna 2023 ja viimeinen 2025. Taistelujärjestelmän käyttöönotto vie arviolta noin vuoden, jonka jälkeen laiva voidaan ottaa testiajojen ja -ammuntojen kautta käyttöön. Koko neljän aluksen laivueen täysi operatiivinen suorituskyky on tarkoitus saavuttaa vuonna 2028.

HX-hanke: Tarjouspyynnön haaste on otettu tosissaan vastaan

HX-hankkeen esineuvottelukierros on käyty kaikkien viiden tarjoajan kanssa. Esineuvotteluissa on kyse tarjousta edeltävästä vuoropuhelusta. Neuvotteluihin varattiin viikko per kandidaatti ja ne, kuten pääosa kaikista HX-hankkeen neuvotteluista, käytiin Suomessa.

Esineuvotteluissa varmistettiin tarjoajan ja tarjouksen pyytäjän ”puhuvan samasta asiasta”. Neuvottelujen tarkoituksena oli tunnistaa vastuullinen päätoimija eli prime-toimittaja ja saada hahmotelma tarjottavasta järjestelmäkokonaisuudesta ja sopimusrakenteesta. Lisäksi varmistettiin, että kunkin tarjoajan teollisen yhteistyön neuvottelut ovat käynnistyneet ja linjassa HX-hankkeen tavoitteiden kanssa. Esineuvotteluissa käytiin läpi myös koko joukko teknisluonteisia asioita, kuten aikatauluja ja kykyä teknisesti vastaanottaa kunkin tarjoajan tarjous.

Suomen kilpailutusprosessia ja tarjouspyyntöä on pidetty esimerkillisenä ja yhtenä parhaista mihin konevalmistajat ovat osallistuneet. Tarjouspyyntöä ja hankkeen läpivientiä on pidetty tasapuolisena, selkeänä ja johdonmukaisena, mutta myös erittäin haastavana. Edellä mainitut seikat ovat käyneet ilmi, kun olemme kansliapäällikkö Juustin johdolla vierailleet kaikkien viiden lentokonevalmistajan kokoonpanolinjoilla.

Vastavuoroisesti Suomen näkökulmasta voin todeta, että kaikki valmistajat ovat ottaneet haasteen tosissaan vastaan ja pyrkivät kunnianhimoisesti tarjoamaan Suomelle mahdollisimman hyvän kokonaispaketin. Tämä on ollut ilo huomata, ja kiitos tästä kuuluu tietysti kaikille viidelle konevalmistajalle. Tasainen ja laadukas tarjouskilpailu on ostajan näkökulmasta paras mahdollinen tilanne.

Haluan tässä yhteydessä vielä kerran painottaa, että puolustushallinnossa ei ole suosikkeja eikä kukaan kandidaateista ole toista paremmassa tai huonommassa asemassa. Me olemme sitoutuneet avoimeen, tasapuoliseen ja syrjimättömään tarjouskilpailuun. Kilpailutusprosessi on hädin tuskin alkanut eikä ainuttakaan alustavaa tarjousta ole vastaanotettu, joten kandidaattien vertailun aika ei ole nyt eikä hihasta ravistettuja arvauksia kannata sanoa ääneen.

Alustavia tarjouksia odotetaan tammikuun 2019 loppuun mennessä. Tämän jälkeen tarjoukset analysoidaan, mutta lopullisen hankintapäätöksen näkökulmasta kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei vuoden 2019 kuluessa voi tehdä. Vertailun sijaan tavoitteena onkin, että kukin kandidaatti tekisi mahdollisimman kilpailukykyisen tarjouksen alustavien tarjousten pohjalta laadittuun tarkennettuun tarjouspyyntöön.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja