05.06.2019 12:00

Optimointia kohti parasta suorituskykyä

Lauri Puranen

HX-hävittäjähankkeen keskeisin päätöksentekoperuste on HX-järjestelmän tuottama suorituskyky Suomen puolustukselle koko sen elinkaaren ajan. Hankkeen ja laajemmin koko puolustushallinnon tehtävänä on esittää sisällöltään sellaista hankintaa, joka tuottaa mahdollisimman suuren ennaltaehkäisy- ja puolustuskyvyn aina 2060-luvulle saakka.

Uuden hävittäjän kyvykkyyksien tulee vastaa turvallisuusympäristön asettamiin vaatimuksiin myös tulevaisuudessa. Suomella ei ole varaa tehdä toista hävittäjäpäätöstä ennen 2060-lukua.  Siksi keskeisin päätöksentekoperuste on suorituskyky - paras suorituskyky voittaa. Arvioinnissa huomioidaan koneen elinkaaren aikainen kehityspotentiaali.

HX-hankkeen päätösmalli sopii erinomaisesti tarkoitukseensa. Vaikka kaikilla päätösmallin osa-alueilla on merkitystä ja niiden vaatimukset on läpäistävä ennen suorituskykyvertailuun pääsemistä, vain sotilaallinen suorituskyky pisteytetään.  

Huoltovarmuudella eli Suomen asettamilla ehdottomilla huoltovarmuusvaatimuksilla turvataan HX-järjestelmän käytettävyys kaikissa valmiustiloissa.

Teollisen yhteistyön keskeinen tavoite on varmistaa HX-järjestelmän kotimainen huolto- ja ylläpitokyky. HX-hankkeen teollisen yhteistyön vaatimus on 30% hankintahinnasta. Vaatimuksen on asettanut puolustusministeri valtioneuvoston periaatepäätöksen perusteella.

Hankintahintaa koskevat reunaehdot tulevat valtioneuvoston puolustusselonteosta. Hankintahinta on 7-10 mrd. euroa ja käyttö- ja ylläpitokustannukset tulee kattaa normaalista puolustusbudjetista. Uusi hallitus antanee tarkempaa ohjausta hankintahinnan osalta.

Turvallisuus- ja puolustuspoliittiset vaikutukset arvioidaan tarjouskilpailun ulkopuolella. Merkittävä turvallisuuspoliittinen harkinta tehtiin jo aikanaan, kun HX-hankkeen tietopyyntö lähetettiin valtiojohdon hyväksymänä Ison-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltojen hallinnolle.

HX_Päätöksentekomalli1
Päätösmallin tavoitteena on, että kukin tarjoaja lopulta tarjoaa Suomelle parhaan suorituskyvyn tuottaman HX-ratkaisun. Ratkaisun on täytettävä huoltovarmuudelle, elinkaarikustannuksille ja teolliselle yhteistyölle asetetut ehdottomat vaatimukset.

Tarjouspyyntövaiheen ensimmäinen neuvottelukierros on saatu käytyä jokaisen tarjoajan kanssa. Hiljalleen on hahmottunut kunkin tarjoajan tarjoama kokonaisuus, jota edelleen tarkennetaan ja neuvotellaan Suomelle paremmaksi. Kaksi asiaa voin sanoa varmaksi jo tässä vaiheessa: Jokaisen tarjoajan kanssa neuvotellaan sellainen vaatimukset täyttävä hankintakokonaisuus, joka maksimoi hävittäjäratkaisun tuottaman suorituskyvyn Suomelle. Lisäksi jokaisen tarjoajan ratkaisu tulee olemaan erilainen aseiden, sensoreiden, ylläpitoratkaisun, koulutuskokonaisuuden ja mahdollisesti myös konemäärän osalta.

Suomen etu on mahdollisimman kova kilpailu viiden tarjoajan välillä, jolloin lopullisella hankintahinnalla saadaan hankittua mahdollisimman suorituskykyinen kokonaisuus osaksi Suomen puolustusjärjestelmää. 

Myös päätösmallin muiden osa-alueiden ratkaisut kannattaa suunnitella kustannustehokkaasti. Jotta sotilaallisen suorituskyvyn kokonaisuuden rakentamiseen jäisi mahdollisimman pelimerkkejä, on päätösmallin alempien portaiden optimointi kannattavaa. Tässä optimoinnissa lähtökohtana on kustannustehokas huoltovarmuusjärjestelmä. Huoltovarmuusratkaisujen ydin on järkevästi toteutetut ja kustannustehokkaat teollisen yhteistyön ratkaisut, jotka luovat yhteistyösuhteita suomalaisen teollisuuden ja hävittäjävalmistajien välille ja siten samalla täyttävät asetetun 30% teollisen yhteistyön vaatimuksen. Huoltovarmuuden ja teollisen yhteistyön yhteys taas vaikuttaa hankintahintaan, jos jokin osa-alue voidaan toteuttaa teollisena yhteistyönä Suomessa eikä sitä tarvitse sisällyttää varsinaiseen hankintakokonaisuuteen ja siten hintaan. Kyseessä on siis varsin haastava optimointitehtävä.

Kirjoitan seuraavissa blogeissani tarkemmin kustannuksista, huoltovarmuudesta ja teollisesta yhteistyöstä. Suorituskykyarviointi on Ilmavoimien tehtävä ja sitä on avattu hyvin kattavasti eversti Juha-Pekka Keräsen artikkelissa.  

HX-hanke kestää vuosia ja ulottuu usean hallituksen toimikaudelle. Suomen kilpailutusprosessi haastava, päätösmalli kunnianhimoinen ja työläskin.  Minulla ei ole kuitenkaan minkäänlaista epäilystä, ettemmekö löytäisi valitulla päätösmallilla parasta HX-ratkaisua Suomelle.  Hankintaprosessi on suunniteltu siten, että poliittinen ohjaus voidaan huomioida valmistelussa asianmukaisesti ja oikea-aikaisesti. Uuden hallituksen linjaus Hornet-kaluston suorituskyvyn täysimääräisestä korvaamisesta on erinomainen päätös maanpuolustuksen näkökulmasta ja antaa selkeät askelmerkit jatkaa hankinnan valmistelua.




Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi