22.03.2019 12:00

Toivottavasti viimeinen viivästys

Lauri Puranen

Olen useaan kertaan antanut julkisuuteen ajankohta-arvion hetkestä, jolloin Laivue 2020 -hankkeen myötä valmistuvien Pohjanmaa-luokan korvettien hankintasopimukset pyritään esittelemään valtioneuvostolle ja sen jälkeen allekirjoittamaan sopimuskumppanien kanssa.

Arvioiden suhteen kyse ei ole ollut optimismista, sillä kokonaisuuden haastavuus on ollut erittäin hyvin tiedossa, jolloin yllätyksiäkin on tullut matkan varrella. En ole myöskään halunnut olla pessimisti, sillä minulla on ollut ja on edelleen vahva usko siihen, että jälleen kerran ”lähikuukausina” allekirjoitettavasta sopimuskokonaisuudesta tulee laadukas ja kaikkia osapuolia tyydyttävä.

Jossain optimismin ja pessimismin välissä majailee realismi. Laivue 2020 -sopimuskokonaisuuden viimeisteleminen usean osapuolen kanssa on edellyttänyt erityistä huolellisuutta ja vaatinut myös paljon odotettua enemmän aikaa.  Oikoteitä sopimusten allekirjoittamisvaiheeseen ei ole olemassa, sillä laadukas valmistelu ja yksityiskohtaiset, huolella osapuolten välillä neuvotellut sopimukset ovat edellytys hankkeen läpiviennille jatkossa.

Viimeisimmän uutisoinnin aiheutti maanantaina saatu oikeuskanslerin linjaus, jonka mukaan: ”Laivue 2020 -alusten hankintapäätös on hallituksen valmistelussa arvioitu merkittäväksi ja laajakantoiseksi. Hankinnassa on myös arvioitu olevan merkittäviä elinkeino- ja teollisuuspoliittisia näkökohtia. Tämän vuoksi hankintapäätöstä ei voida tehdä toimitusministeristön toimikaudella valtioneuvoston yleisistunnossa eikä puolustusministeriössä.”

Linjaus tarkoittaa arviolta muutaman kuukauden viivettä hankintapäätöksiin. Samaan hengenvetoon totean, että hankintapäätökset olisivat saattaneet venyä joka tapauksessa, sillä sopimusneuvottelut ovat yhä kesken.

Laaja sopimuskokonaisuus

Pohjanmaa-luokan alukset on tarkoitus rakentaa Suomessa huoltovarmuussyistä. Taistelujärjestelmä eli aseet ja sensorit hankitaan ulkomailta erillisellä kilpailutuksella.

Sopimuskokonaisuus voidaan jakaa neljään osaan: Taistelujärjestelmään ja muihin erillisiin osajärjestelmiin eli esimerkiksi jo päätettyyn pintatorjuntaohjukseen liittyvät hankintasopimukset, laivanrakentamissopimus, telakan omistajien kanssa tehtävä sopimus sekä taistelunjohtojärjestelmän toimittajan kanssa tehtävä teollisen yhteistyön sopimus.

Asian pihvi on, että vastuullisena tilaajana puolustushallinnon on varmistuttava, että eduskunnan hankkeeseen myöntämä rahoitus tuottaa täysimääräisesti sille suunnitellun suorituskyvyn. Tiivistetysti tämä tarkoittaa, että budjetoidulla rahalla on saatava kustannustehokkaasti Merivoimien suorituskykyvaatimukset täyttävät Pohjanmaa-luokan alukset.

Tässä hankinnassa erityispiirteenä on tilauksen arvon suhde yrityksen pieneen pääomaan. Hankinnan valmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota edellä mainitusta epäsuhdasta mahdollisesti johtuviin tai aiheutuviin riskeihin. 

Poiketen tavallisesta puolustusmateriaalin hankintaprosessista puolustushallinto toimii Laivue 2020 -hankkeessa sekä tilaajan että ”rahoittajan” roolissa. Tilaajan näkökulmasta on aivan äärimmäisen tärkeää saada suorituskykyiset sotalaivat ajallaan Suomen puolustuksen käyttöön, mutta täsmälleen yhtä tärkeää on huolehtia projektin rahoituksen riittävyydestä ja telakan toimintakyvystä. Puolustushallinnon näkökulmasta onkin kyse muutamasta tärkeästä neuvottelukohdasta: Telakan omistajien sitouttamisesta, telakan riskinkantokyvystä ja kustannusten läpinäkyvyydestä.

Solmittavien sopimusten myötä telakan ja puolustusvoimien yhteistyö syvenisi vuosiksi, jopa vuosikymmeniksi. Puolustushallinnon on tärkeää varmistaa telakan omistuspohjan vakaus ja siten hallita mahdollisia yrityksen omistajuuteen liittyviä riskejä.

Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 346 1b -poikkeussäännön soveltamisen edellytyksenä on, että valtion keskeisiin turvallisuusetuihin liittyvät hankinnat eivät saa heikentää sellaisten tuotteiden kilpailun edellytyksiä sisämarkkinoilla, joita ei ole tarkoitettu nimenomaan sotilaalliseen käyttöön. Sama vaatimus seuraa myös muuta kiellettyä valtiontukea koskevista vaatimuksista. Eli 346 1b -poikkeussäännön perusteella tehdyn suorahankinnan, kuten Pohjanmaa-luokan rakentamissopimuksen maksut, eivät saa valua nimenomaisen projektin ulkopuolelle. Hankintamenettely on toteutettava siten, että hankinnan etenemisen sekä kustannusten seuranta on ostajan ja ulkopuolisen näkökulmasta helppo toteuttaa. Tällaisen järjestelyn toteutuksen suunnittelu neuvotteluineen on ollut aikaa vievää.

Miten tästä eteenpäin

Puolustusvoimat jatkaa Laivue 2020 -hankintasopimusten valmistelua siten, että hankintapäätökset ovat tehtävissä uuden hallituksen nimittämisen jälkeen. Vaikka erityistä kiirettä ei nyt ole, pyritään sopimukset saattamaan päätösvalmiiksi mahdollisimman nopeasti.

Rakentamissopimusneuvottelut jatkuvat edelleen rakentavasti Rauma Marine Constructions Oy:n kanssa. Niitä on jatkettu viime syksynä tehdyn aiesopimuksen pohjalta ja neuvotteluissa on edistytty. Taistelujärjestelmän osalta sopimusneuvotteluja on viety eteenpäin suunnitellun aikataulun mukaisesti ja niiden viimeistely on käynnissä osana hankkeen sopimuskokonaisuutta. On tarkoituksenmukaista, että molemmista ”pääsopimuksista” päätetään samanaikaisesti, sillä niissä on kriittisiä liittymäpintoja keskenään. 

Sopimusteknisen viidakon keskellä pitää muistaa, että Pohjanmaa-luokka tulee muodostamaan tulevaisuudessa merellisen suorituskyvyn rungon. Alukset tulevat olemaan olennainen osa Suomen puolustusjärjestelmää vuosikymmeniä. Toki pelissä on tärkeitä teollisuus- ja elinkeinopoliittisia näkökohtia, mutta puolustusvoimien vinkkelistä onnistumista mitataan ennen kaikkea sotilaallisen suorituskyvyn mittarein. Sotilaallinen huoltovarmuus on myös keskeistä.

Viikkojen tai kuukausienkaan viive ei vaikuta Merivoimien valmiuteen.  Merivoimien vanhenevaa kalustoa poistetaan käytöstä vasta uuden kaluston käyttöönoton myötä. Vaikka ensimmäisten laivojen valmistumisaikatauluun voi tulla viivästystä, pyritään rakentamisaikataulua kuromaan kiinni mahdollisuuksien mukaan. Koko neljän aluksen laivueen täysi operatiivinen suorituskyky on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2028 mennessä.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi