18.12.2018 08:30

Uskottava ja ennaltaehkäisevä puolustuskyky vaatii nykyisen määrän hävittäjiä

Lauri Puranen

Seuraavan hallituksen tulee tehdä päätös Hornetin suorituskyvyn korvaamisesta. Suomen puolustuksen näkökulmasta on tärkeää, että päätös tehdään puolustusselonteon linjausten mukaisesti ja suorituskyky korvataan täysimääräisesti.

Lukumäärän osalta on esitetty näkemyksiä, että nykyaikaisilla tehokkaammilla hävittäjillä täysmääräinen suorituskyky voidaan saavuttaa pienemmällä määrällä hävittäjiä. Joissakin kannanotoissa on jopa väläytelty täysmääräisyydestä luopumista.

Suomi on pyytänyt tarjousta 64 monitoimihävittäjästä, sillä suorituskyvyn täysimääräinen korvaaminen edellyttää saman suuruista hankintaa kuin Hornet-hankinta oli aikanaan. Lukumäärään vaikuttaa kolme pääsyytä: Suomen sotilaallinen toimintaympäristö, puolustusvoimille annetut tehtävät ja puolustukselle osoitetut resurssit. 

Suomen sotilaallinen toimintaympäristö on muuttunut

Päätökseen hankkia juuri 64 Hornet-hävittäjää päädyttiin perusteellisen valintaprosessin kautta vuonna 1992. Turvallisuuspoliittinen tilanteemme oli tuolloin varsin erilainen. Neuvostoliitto oli hajonnut ja YYA-sopimus oli lopetettu. Suomi oli mitätöinyt Pariisin rauhansopimuksen aseartiklat ja hakemassa EU:n jäsenyyttä. Rautaesirippu oli vaihtunut uskoon Euroopan kahtiajaon päättymisestä ja liennytyksen alkamisesta.

Hornet-hankinnan kokoluokka oli hankkeen alkuvaiheessa, siis jo 1980-luvun puolella, mitoitettu Pariisin rauhansopimuksen ”60 taistelukoneen rajoituksen” mukaiseksi, vaikka tarve katsottiin suuremmaksi jo tuolloin. Monen mielenkiintoisen vaiheen kautta päädyttiin lopulta hankkimaan 57 kappaletta yksipaikkaisia Hornet F-18C -hävittäjiä ja 7 kappaletta kaksipaikkaisia Hornet F-18D -koulutushävittäjiä, jotka nekin lopulta osoittautuivat C-version tavoin täysiverisiksi hävittäjiksi.

Näin 25 vuoden jälkeen voin todeta, että vuonna 1992 tehty päätös on ollut Suomen kannalta erinomainen.   Hävittäjäratkaisulla Suomi on kyennyt osoittamaan uskottavaa puolustuskykyä jo yli kahden vuosikymmenen ajan.

Vuoden 2017 puolustusselonteossa todetaan, että ”Suomen sotilaallinen toimintaympäristö on muuttunut. Sotilaallinen toiminta ja sotilaalliset jännitteet Itämeren alueella ovat lisääntyneet. Sotilaallisten kriisien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt ja kynnys voimankäyttöön on alentunut.”

Turvallisuusympäristömme on muuttunut haasteellisemmaksi sitten vuoden 1992 Hornet-hankintapäätöksen ja tilanne Euroopassa on kireämpi. Turvallisuustilanteen muutos ei tue hävittäjämäärän vähentämistä, vaan jopa päinvastoin. Vaikka HX-hankinnalla on turvallisuuspolitiikan suhdanteita pidempiä vaikutuksia eikä puolustuksen suunnittelu voi perustua suhdanteisiin, on hävittäjähankinnalla valtava merkitys uskottavan puolustuskyvyn luomisessa.

Puolustusvoimien tehtävien asettamat vaatimukset

Puolustusvoimilla on selvä tehtävä ylläpitää uskottavaa ja kriisejä ennalta ehkäisevää puolustuskykyä sekä kykyä puolustaa koko maata. Tähän tehtävään ei ole tullut muutoksia sitten Hornetin hankinnan.  Kansainvälisen yhteistyön lisääntymisestä huolimatta – sotilasliittoon yhä kuulumattomana maana –  Suomi vastaa itse puolustuksestaan.

Puolustuksemme ennaltaehkäisykyvyn perusta on ulospäin osoitettu joustava ja ennakoiva valmiuden säätely sekä uskottava hyökkäyksen torjuntakyky, joka muodostuu riittävästä määrästä taistelukykyistä kalustoa, osaavaa henkilöstöä ja maanpuolustustahtoa.

Suomen ilmatilan puolustaminen ja muiden puolustushaarojen taistelun tukeminen edellyttää, että ilmaan on saatava kaikissa tilanteissa riittävästi koneita. Vain ilmassa olevat koneet tuottavat torjuntavoimaa. Hävittäjän toimintasäde on noin 500 km. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa pitää kyetä operoimaan samanaikaisesti kahdessa operaatiosuunnassa. Yhdessä operaatiosuunnassa tarvitaan useita neljän koneen osastoja, joita pitää pystyä välillä tankkaamaan ja aseistamaan maassa. Lisäksi osa kalustosta on koko ajan pois käytöstä huoltojärjestelyjen vuoksi.

Toki uudet hävittäjät ovat tehokkaampia kuin Hornet, mutta niin ovat myös uuden koneen ilmassa olevat vastustajatkin; sotatekninen kehitys on jatkuvaa ja sitä tapahtuu kaikkialla. Ilmavoimien taistelukyvyn ja tehtävien hoitamisen kannalta on keskeistä, että uudet hävittäjät eivät ole Hornetia nopeampia tai ulottuvampia eikä niiden toiminta-aika ilmassa ei ole juurikaan pidempi. Myöskään niiden aseistaminen ja tankkaaminen maassa uuteen lentotehtävään ei ole yhtään nopeampaa.

Puolustusvoimien tehtäviin peilaten Hornetin suorituskyvyn täysmääräinen korvaaminen edellyttää samaa määrää hävittäjiä kuin meillä nykyään on.

Puolustukseen osoitetut resurssit

Puolustusjärjestelmän resursseja ovat rahoitus, materiaali, henkilöstö, osaaminen sekä infrastruktuuri. Näillä on kyettävä tuottamaan Puolustusvoimien rauhan ajan toiminta ja tulos. Hieman yksinkertaistaen voidaan todeta, että tällä hetkellä meillä on resurssit reilun 60 hävittäjän Ilmavoimien ylläpitoon. Käytössä olevaa infrastruktuuria, henkilöstöä, koulutusjärjestelmää ja lentotuntien mitoitusta sekä johtamisjärjestelmää voidaan hyödyntää aikanaan HX-käyttöönotossa.

Hävittäjähankkeen osalta on linjattu, että uuden monitoimihävittäjän hankinta rahoitetaan normaalin puolustusbudjetin ulkopuolelta, mutta sen käyttö- ja kunnossapito tulee kyetä rahoittamaan normaalista puolustusbudjetista.

Vaikka joiltain osin olisikin perusteltu tarve hankkia nykyistä enemmän hävittäjiä, nykyisten ilmavoimiemme koko ja resurssit säätelevät omalta osaltaan hankittavien hävittäjien määrää. 64 uutta hävittäjää on tältä osin oikea ja nykyiseen puolustusjärjestelmäämme hyvin sopiva lukumäärä.

Pelissä Ilmavoimien taistelukyky ja merkittävä osa uskottavaa puolustusta

Ilmavoimien taistelukyky perustuu hävittäjien määrään, hankittavan järjestelmän suorituskykyyn sekä kykyyn ja resursseihin ylläpitää ja kehittää hankittavaa järjestelmää seuraavat 30 vuotta.

Päätös tästä kaikesta tehdään vuonna 2021 ja sen päätöksen mukaisesti tuotetaan uskottavaa ja ennalta ehkäisevää puolustuskykyä Ilmavoimien osalta aina 2060-luvun alkuun asti. Mikäli tässä päätöksessä epäonnistutaan, on siitä aiheutuvaa virhettä mahdotonta korjata ilman merkittäviä uusia investointeja. Näin on myös hävittäjien lukumäärän osalta.  


Palaa otsikoihin | 1 Kommentti | Kommentoi