Usein kysytyt kysymykset
HX-hävittäjähankkeessa on kyse Ilmavoimien taistelukyvystä aina 2060-luvulle saakka. Suomen nykyiset hävittäjät eli Hornetit poistuvat käytöstä suunnitellusti vuoteen 2030 mennessä. Hornetin elinkaaren päättyminen johtuu muun muassa rakenteiden väsymisestä, tuotetuen loppumisesta ja suorituskyvyn heikkenemisestä. HX-hanke on perustettu korvaamaan nykyiset hävittäjät uusilla.
Monitoimihävittäjäkalusto on Suomen puolustuksen kulmakiviä. Hävittäjien vahvuus on niiden nopeus ja ulottuvuus, sekä kyky keskittää voimaa nopeasti minne tahansa Suomen alueelle. Normaaliolojen aikana hävittäjäkaluston päätehtävänä on turvata Suomen valtion alueellinen koskemattomuus ja poikkeusoloissa päätehtävä on hävittäjätorjunta sekä maa- ja merivoimien taistelun tukeminen ilmasuojalla ja tulivaikutuksella.
Hornetin suorituskyvyn korvaamishanke käynnistettiin vuonna 2015 esiselvitystyön pohjalta. Tämän jälkeen seurasi tietopyyntövaihe. HX-hankkeen varsinainen tarjouskilpailu käynnistyi alustavalla tarjouspyynnöllä huhtikuussa 2018, johon tarjoajat vastasivat tammikuussa 2019. Tämän jälkeen on neuvoteltu tarjousten sisällöstä kunkin tarjoajan kanssa.
Tarkennettu tarjous pyydettiin lokakuussa 2019 ja vastaukset saatiin tammikuussa 2020.
Vuonna 2020 käytiin HX-hankkeen toinen neuvotteluvaihe, jossa määriteltiin lopulliset hankintakokonaisuuksien sisällöt kunkin tarjoajan kanssa heidän antamaansa tarjoukseen perustuen. Toisen neuvotteluvaiheen päätteeksi vuoden 2021 tammikuussa pyydettiin lopulliset tarjoukset, joihin saatiin vastaukset määräajaksi annettuun huhtikuun 2021 loppuun mennessä. Tämän jälkeen puolustushallinto arvioi lopulliset tarjoukset ja teki arvioinnin perusteella hankintaesityksen.
Tarkennettu tarjous pyydettiin lokakuussa 2019 ja vastaukset saatiin tammikuussa 2020.
Vuonna 2020 käytiin HX-hankkeen toinen neuvotteluvaihe, jossa määriteltiin lopulliset hankintakokonaisuuksien sisällöt kunkin tarjoajan kanssa heidän antamaansa tarjoukseen perustuen. Toisen neuvotteluvaiheen päätteeksi vuoden 2021 tammikuussa pyydettiin lopulliset tarjoukset, joihin saatiin vastaukset määräajaksi annettuun huhtikuun 2021 loppuun mennessä. Tämän jälkeen puolustushallinto arvioi lopulliset tarjoukset ja teki arvioinnin perusteella hankintaesityksen.
Valtioneuvosto teki hankintapäätöksen 10. joulukuuta 2021 valtuuttaen Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen solmimaan hankintasopimuksen Yhdysvaltojen hallinnon kanssa Suomen seuraavasta monitoimihävittäjästä. Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaava monitoimihävittäjä on Lockheed Martin F-35A Lightning II.
Nykyinen Hornet-kalusto poistuu käytöstä suunnitellusti vuodesta 2025 alkaen. Ensimmäiset suomalaiset F-35-hävittäjät otetaan Ilmavoimien käyttöön vuonna 2025 osana Yhdysvalloissa järjestettävää suomalaisen henkilöstön koulutusta. Ensimmäiset F-35-koneet toimitetaan Suomeen vuonna 2026. Suomessa F-35-järjestelmä korvaa Hornet-kaluston hävittäjälennostoissa vuosina 2028 ja 2030.
Nykyinen Hornet-kalusto poistuu käytöstä suunnitellusti vuodesta 2025 alkaen. Ensimmäiset suomalaiset F-35-hävittäjät otetaan Ilmavoimien käyttöön vuonna 2025 osana Yhdysvalloissa järjestettävää suomalaisen henkilöstön koulutusta. Ensimmäiset F-35-koneet toimitetaan Suomeen vuonna 2026. Suomessa F-35-järjestelmä korvaa Hornet-kaluston hävittäjälennostoissa vuosina 2028 ja 2030.
Hankkeen valmistelu toteutettiin suunnitellusti ja poliittisen ohjauksen mukaisesti, ja valtioneuvosto teki hankintapäätöksen 10. joulukuuta 2021.
HX-hankkeen perusteet – turvallisuuspoliittinen tilanne, uusien monitoimihävittäjien tarve ja aikataulu – pysyivät muuttumattomina. Tavoitteena on vahvistaa Suomen uskottavaa ja kriisejä ennalta ehkäisevää puolustuskykyä vuosikymmeniksi eteenpäin. Suomen puolustuksesta on huolehdittava pitkäjänteisesti ja kaikissa tilanteissa.
Koronavirusepidemialla ja siihen liittyvillä vastatoimilla oli toki välittömiä vaikutuksia myös HX-hankkeen valmisteluun. Kaikkia kansallisia rajoituksia noudatetaan ilman poikkeuksia myös hankkeen toimeenpanovaiheessa.
Koronavirusepidemialla ja siihen liittyvillä vastatoimilla oli toki välittömiä vaikutuksia myös HX-hankkeen valmisteluun. Kaikkia kansallisia rajoituksia noudatetaan ilman poikkeuksia myös hankkeen toimeenpanovaiheessa.
Nykyisen Hornet-kaluston elinkaaren jatkamisen mahdollisuus on selvitetty huolellisesti. Hornet-kaluston elinkaari pystytään hyödyntämään suunnitellusti, mutta elinkaaren jatkaminen 2030-luvun puolelle ei ole puolustuskyvyn puolesta mahdollista eikä kustannustehokasta.
Syyt Hornet-kaluston käyttöiän päättymiselle ovat:
Turvallisuusympäristön asettamien vaatimusten, hävittäjien sotilaallisen suorituskyvyn ja kustannusten optimoinnin näkökulmasta ei ole perustetta jatkaa nykykaluston käyttöä suunnitellusta ja siirtää HX-hankintaa tuonnemmaksi.
Syyt Hornet-kaluston käyttöiän päättymiselle ovat:
- Hornetien suhteellinen suorituskyky alkaa laskea eikä kone pysy enää tehtäviensä tasalla, kun Suomen toimintaympäristö alkaa muuttua 2020-luvulla ja lähialueille tulee käyttöön kehittyneitä asejärjestelmiä.
- Tuotetuen saatavuuden heikkeneminen ja kustannusten nousu käyttäjämaiden vähentyessä.
- Koneet ovat teknisesti elinkaarensa lopussa. Edellytyksenä lentämisen jatkamiselle olisi rakenteiden laajat korjaukset.
Turvallisuusympäristön asettamien vaatimusten, hävittäjien sotilaallisen suorituskyvyn ja kustannusten optimoinnin näkökulmasta ei ole perustetta jatkaa nykykaluston käyttöä suunnitellusta ja siirtää HX-hankintaa tuonnemmaksi.
Hävittäjien lukumäärällä ja niiden kyvykkyydellä on molemmilla merkittävä vaikutus kriisien ennaltaehkäisykykyyn ja Suomen puolustusjärjestelmän uskottavuuteen ja suorituskykyyn. Laadulla ei voi korvata määrää ja määrällä ei laatua, molempia siis tarvitaan uskottavuuden saavuttamiseksi.
Suomen ilmatilan puolustamiseksi ja muiden puolustushaarojen taistelun tukemiseksi on ilmaan saatava kaikissa tilanteissa riittävästi hävittäjiä. Hävittäjävoimaa on kyettävä tuottamaan riittävästi ja joustavasti koko maan alueelle. Hävittäjien asejärjestelmät ovat jatkaneet kehittymistä, mutta samaa kehitystä tapahtuu myös lähialueiden asejärjestelmissä. Hävittäjien nopeus, toiminta-aika ja -säde eivät ole juurikaan muuttuneet. Siksi koko valtakunnan alueen puolustamiseen vaaditaan tulevaisuudessakin nykyisen suuruinen konemäärä.
Suomen ilmatilan puolustamiseksi ja muiden puolustushaarojen taistelun tukemiseksi on ilmaan saatava kaikissa tilanteissa riittävästi hävittäjiä. Hävittäjävoimaa on kyettävä tuottamaan riittävästi ja joustavasti koko maan alueelle. Hävittäjien asejärjestelmät ovat jatkaneet kehittymistä, mutta samaa kehitystä tapahtuu myös lähialueiden asejärjestelmissä. Hävittäjien nopeus, toiminta-aika ja -säde eivät ole juurikaan muuttuneet. Siksi koko valtakunnan alueen puolustamiseen vaaditaan tulevaisuudessakin nykyisen suuruinen konemäärä.
HX-järjestelmässä on kyse huomattavasti laajemmasta kokonaisuudesta kuin pelkästään monitoimihävittäjän hankinnasta. HX-järjestelmän peruselementti on monitoimihävittäjä sekä siihen integroidut sensorit, omasuojalaitteet, tiedonvälitys- ja muut järjestelmät. Monitoimihävittäjän vaikuttamiskyky ilmassa, maalla ja merellä oleviin maaleihin perustuu paitsi tehokkaisiin aseisiin, myös sensoreihin ja elektronisen sodankäynnin järjestelmiin, jotka kaikki ovat integroitu osaksi monitoimihävittäjää ja sen järjestelmiä.
Järjestelmän teho perustuu hävittäjien suorituskykyyn sekä hävittäjien ja taistelujohtajan verkottumiseen keskenään sekä verkottumiseen puolustusjärjestelmän muiden toimijoiden kanssa. Monitoimihävittäjien turvallinen tankkaus, aseistaminen ja huoltaminen kaikissa olosuhteissa myös hajautetusta ryhmityksestä eri tukikohdista on keskeinen suorituskyvyn tukielementti. Toinen on henkilöstömme osaaminen ja meidän olosuhteisiimme kehitetyt tehokkaat toimintatavat.
Talouspoliittinen ministerivaliokunta asetti lokakuussa 2019 tarkennetun tarjouspyynnön hintakatoksi 10 miljardia euroa. Alustavan tarjouspyynnön vastausten ja käytyjen neuvottelujen perusteella Hornetin suorituskyvyn täysimääräinen korvaaminen on mahdollista 10 miljardin euron rahoituksella. Hintakaton sisään oli mahdutettava käyttövalmis järjestelmä eli lentokoneet, aseet, sensorit, erilaiset tukijärjestelmät (huolto, koulutus) ja kandidaattikohtainen tukikohtarakentaminen.
HX-hankkeen tarvitsema rahoitus esitettiin vuoden 2021 talousarviossa eduskunnan hyväksyttäväksi ja maksut ajoittuvat noin kymmenen vuoden ajalle.
Hornetin suorituskyvyn korvaavan F-35-hävittäjäjärjestelmän 8,378 miljardin euron hankintahinta jakautuu seuraavasti:
HX-hankkeen tarvitsema rahoitus esitettiin vuoden 2021 talousarviossa eduskunnan hyväksyttäväksi ja maksut ajoittuvat noin kymmenen vuoden ajalle.
Hornetin suorituskyvyn korvaavan F-35-hävittäjäjärjestelmän 8,378 miljardin euron hankintahinta jakautuu seuraavasti:
- Monitoimihävittäjät 4,730 mrd. €
- AMRAAM- ja Sidewinder-ilmataisteluohjukset 754,5 milj. €
- Muut hankinnat, kuten huoltovälineet, varaosat ja vaihtolaitteet sekä koulutus ja koulutusvälineet 2,412 mrd. €
- Huoltopalvelu vuosille 2025–2030 sekä sen vaatimat materiaalit yht. 508,4 milj. €
Hankintahinnan lisäksi kymmenen miljardin euron budjetista on varattu
- yhteensä 777 milj. € kiinteistörakentamisen, johtamisjärjestelmien yhteensovittamisen, teollisen yhteistyön seurannaisvaikutusten, henkilöstön palkkamenojen ja muiden projektikustannusten kustannuksiin sekä
- 823,8 milj. € myöhemmin tehtäviä sopimuksia ja sopimusmuutoksia varten.
HX-järjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannusten on oltava alle 10 % vuotuisesta puolustusbudjetista, mikä vuoden 2021 hintatasossa tarkoittaa 254,1 miljoonaa euroa vuodessa. F-35-järjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset alittavat asetetun
254,1 miljoonan euron vuosittaisen kustannusrajan.
Käyttö- ja ylläpitokustannuksiin ei ole tulossa lisärahoitusta. Käyttö- ja ylläpitokustannukset eivät saa olla enempää kuin 10 prosenttia vuotuisesta puolustusbudjetista. Uuden järjestelmän kustannusten on siis oltava samaa suuruusluokkaa kuin nykyisen järjestelmän.
Vuoden 2021 rahassa laskettuna HX-järjestelmän käyttö tulee maksamaan 254,1 miljoonaa euroa vuodessa aina 2060-luvun alkuun saakka, kun laskennan perusteena käytetään tuota kymmentä prosenttia. Sen lisäksi järjestelmään on suunniteltu tehtävän kaksi isompaa elinjaksopäivitystä, jotka maksavat noin miljardi euroa kumpikin. Näin laskien käyttö- ja ylläpitokulut jäävät 30 vuoden ajalla alle 10 miljardin euron eikä HX-järjestelmän elinkaarikustannus ole moninkertainen suhteessa hankintahintaan.
F-35-järjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset alittavat asetetun 254,1 miljoonan euron vuosittaisen kustannusrajan. F-35 oli HX-tarjouksista kustannustehokkain ja sen operointi sekä elinkaaren aikainen kehittäminen on mahdollista Puolustusvoimien normaaleilla resursseilla.
Hankkeen tärkein päätöksentekoperuste oli suorituskyky ja sen ylläpito järjestelmän koko elinkaaren ajan. Puolustushallinnon tehtävänä oli esittää sisällöltään sellaista hankintaa, joka tuottaa mahdollisimman suuren suorituskyvyn puolustusjärjestelmälle 2060-luvulle saakka.
HX-hankinnan päätöksenteossa käytettiin mallia, jonka päätösalueina olivat hankkeelle annetut reunaehdot: sotilaallinen suorituskyky, huoltovarmuus eli itsenäisen käytön ja ylläpidon mahdollistavat toiminnot, hankinta- ja käyttökustannukset sekä teollinen yhteistyö. Näistä vain suorituskyky pisteytettiin.
HX-hankinnan päätöksenteossa käytettiin mallia, jonka päätösalueina olivat hankkeelle annetut reunaehdot: sotilaallinen suorituskyky, huoltovarmuus eli itsenäisen käytön ja ylläpidon mahdollistavat toiminnot, hankinta- ja käyttökustannukset sekä teollinen yhteistyö. Näistä vain suorituskyky pisteytettiin.
Ne HX-kandidaatit, jotka täyttivät huoltovarmuudelle, hankinta- ja käyttökustannuksille sekä teolliselle yhteistyölle asetetut vaatimukset, etenivät sotilaallisen suorituskyvyn lopulliseen arviointiin ja vertailuun. Sotilaallisen suorituskyvyn lopullisen arvioinnin perusteella HX-kandidaatit pisteytettiin ja asetettiin paremmuusjärjestykseen. Puolustushallinto esitti sotilaallisen suorituskykyarvioinnin voittajaa HX-järjestelmäksi.
HX-kandidaattien testaus- ja todennustapahtumaa HX Challenge järjestettiin Suomessa tammi–helmikuun 2020 aikana. Tapahtuman pääpaikka oli Satakunnan lennosto Pirkkalassa.
HX Challenge järjestettiin Suomessa, jotta jokaisen kandidaatin suorituskykyä voitiin todentaa Suomen olosuhteissa ja suomalaisten laatimin testein. Tällä menettelyllä taattiin ehdokkaille tasapuolinen heidän esittämien konseptien, koneen järjestelmien ja koneen suorituskyvyn verifiointi.
Testitapahtumassa todennettiin tarjouspyynnön vastauksessa ilmoitettuja ja mahdollisesti aikaisemmin laboratoriossa todennettuja suoritusarvoja. Näin voitiin arvioida koneen, järjestelmien ja sensoreiden suoritusarvojen toteutumista suomalaisessa toimintaympäristössä. Lisäksi suomalainen operaatioympäristö ja toimintatavat saattavat poiketa muiden käyttäjien sää- ja valaistusolosuhteista.
HX Challenge järjestettiin Suomessa, jotta jokaisen kandidaatin suorituskykyä voitiin todentaa Suomen olosuhteissa ja suomalaisten laatimin testein. Tällä menettelyllä taattiin ehdokkaille tasapuolinen heidän esittämien konseptien, koneen järjestelmien ja koneen suorituskyvyn verifiointi.
Testitapahtumassa todennettiin tarjouspyynnön vastauksessa ilmoitettuja ja mahdollisesti aikaisemmin laboratoriossa todennettuja suoritusarvoja. Näin voitiin arvioida koneen, järjestelmien ja sensoreiden suoritusarvojen toteutumista suomalaisessa toimintaympäristössä. Lisäksi suomalainen operaatioympäristö ja toimintatavat saattavat poiketa muiden käyttäjien sää- ja valaistusolosuhteista.
HX Challenge testitapahtuma oli suorituskykyarvioinnin ensimmäinen vaihe. Ensimmäisen vaiheen tavoitteena oli todentaa monitoimihävittäjän ja sen järjestelmien suorituskyky.
Toisessa vaiheessa käytettiin testitapahtumassa verifioitua tietoa ja suoritusarvoja. Toisen vaiheen tavoitteena oli selvittää neljän koneen parven menestyminen tarjouspyynnössä asetetuissa skenaarioissa.
Suorituskykyarvioinnin kolmannessa vaiheessa kesällä ja syksyllä 2021 pyrittiin selvittämään kunkin kandidaatin HX-järjestelmän operatiivinen tehokkuus pelaamalla ja simuloimalla pitkäaikainen sotapeli.
Toisessa vaiheessa käytettiin testitapahtumassa verifioitua tietoa ja suoritusarvoja. Toisen vaiheen tavoitteena oli selvittää neljän koneen parven menestyminen tarjouspyynnössä asetetuissa skenaarioissa.
Suorituskykyarvioinnin kolmannessa vaiheessa kesällä ja syksyllä 2021 pyrittiin selvittämään kunkin kandidaatin HX-järjestelmän operatiivinen tehokkuus pelaamalla ja simuloimalla pitkäaikainen sotapeli.
Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat)
Dassault Rafale (Ranska)
Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia)
Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat)
Saab Gripen (Ruotsi)
Tarjouspyyntöjen vastaukset sisälsivät lentokoneiden lisäksi niiden operointiin tarvittavat tekniset järjestelmät, koulutusjärjestelmät, tarvittavat huoltovälineet, testilaitteet ja varaosat sekä aseet, sensorit ja muut tarvittavat tyyppikohtaiset tukitoiminnot.
Tarjouksiin sisältyneet ns. toiset lentokonetyypit, kuten Growler-häirintäkone (Boeing/Yhdysvallat) ja GlobalEye-ilmavalvonta- ja johtamiskone (Ruotsi), arvioitiin osana tarjottavia kokonaisuuksia.
Tarjouspyyntöjen vastaukset sisälsivät lentokoneiden lisäksi niiden operointiin tarvittavat tekniset järjestelmät, koulutusjärjestelmät, tarvittavat huoltovälineet, testilaitteet ja varaosat sekä aseet, sensorit ja muut tarvittavat tyyppikohtaiset tukitoiminnot.
Tarjouksiin sisältyneet ns. toiset lentokonetyypit, kuten Growler-häirintäkone (Boeing/Yhdysvallat) ja GlobalEye-ilmavalvonta- ja johtamiskone (Ruotsi), arvioitiin osana tarjottavia kokonaisuuksia.
Vastakaupat ovat historiaa ja nykyään puhutaan teollisesta yhteistyöstä. Teollisen yhteistyön keskeinen tavoite on varmistaa HX-järjestelmän kotimainen huolto- ja ylläpitokyky.
HX-hankkeen teollisen yhteistyön vaatimus on 30 % hankintahinnasta. Vaatimuksen asetti entinen puolustusministeri Niinistö ja sitä asetettaessa katsottiin, että tällä määrällä voidaan, huomioiden teollisen yhteistyön sääntöjen määräykset ja kotimainen puolustusteollinen pohja, lähtökohtaisesti varmistaa kotimaisen teollisuuden merkittävä osuus hankinnan toteuttamisessa. Samalla turvataan riittävä sotilaallinen huoltovarmuus sekä mahdollisuus Suomen puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan syventämiseen.
Hankintapäätös tehtiin kuitenkin suorituskyky edellä. HX-hävittäjähankkeen keskeisin päätöksentekoperuste oli HX-järjestelmän tuottama suorituskyky Suomen puolustukselle järjestelmän koko elinkaaren ajan. Hankkeen ja laajemmin koko puolustushallinnon tehtävänä oli esittää sisällöltään sellaista hankintaa, joka tuottaa mahdollisimman suuren ennaltaehkäisy- ja puolustuskyvyn aina 2060-luvulle saakka.
HX-hankkeen teollisen yhteistyön vaatimus on 30 % hankintahinnasta. Vaatimuksen asetti entinen puolustusministeri Niinistö ja sitä asetettaessa katsottiin, että tällä määrällä voidaan, huomioiden teollisen yhteistyön sääntöjen määräykset ja kotimainen puolustusteollinen pohja, lähtökohtaisesti varmistaa kotimaisen teollisuuden merkittävä osuus hankinnan toteuttamisessa. Samalla turvataan riittävä sotilaallinen huoltovarmuus sekä mahdollisuus Suomen puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan syventämiseen.
Hankintapäätös tehtiin kuitenkin suorituskyky edellä. HX-hävittäjähankkeen keskeisin päätöksentekoperuste oli HX-järjestelmän tuottama suorituskyky Suomen puolustukselle järjestelmän koko elinkaaren ajan. Hankkeen ja laajemmin koko puolustushallinnon tehtävänä oli esittää sisällöltään sellaista hankintaa, joka tuottaa mahdollisimman suuren ennaltaehkäisy- ja puolustuskyvyn aina 2060-luvulle saakka.
Ennakkosuosikkeja ei ollut. Suomi sitoutui avoimeen, tasapuoliseen ja syrjimättömään tarjouskilpailuun. Puolustushallinto esitti hankittavaksi järjestelmää, joka tuottaa parhaan suorituskyvyn Suomelle. Järjestelmien ominaisuudet selvitettiin huolellisesti ja tasapuolisesti hankintaprosessin kuluessa. Hankintaa valmistelleet viranomaiset eivät voineet ottaa kantaa tai korjata julkisuudessa esiintyneitä, osin jopa harhaanjohtaneita tietoja.
Ilmatorjuntaa kehitetään osana ilmapuolustusta ja sillä voidaan suojata tärkeitä kohteita, mutta se ei pysty luomaan valtakunnallista suojaa ilmauhkaa vastaan eikä se kykene toteuttamaan muita monitoimihävittäjän tehtäviä. Ilmapuolustuksen järjestäminen yksinomaan ilmatorjuntaan perustuen edellyttäisi useiden erilaisten järjestelmien rinnakkaista käyttöä ja tulisi erittäin kalliiksi.
On hyvä muistaa, että Hornetin suorituskyvyn korvaamisessa ei ole kyse pelkästään ilmapuolustuksesta. HX-hanke tuottaa suorituskykyä koko puolustusjärjestelmälle, eli ilmapuolustuksen lisäksi HX-järjestelmä tulee tukemaan uskottavaa maa- ja meripuolustusta tulevina vuosikymmeninä.
Uuden HX-kaluston tehtävät tulevat olemaan:
- Ilmapuolustus (yhteistoiminnassa ilmatorjunnan kanssa)
- Ilmasta - maahan tulivaikutus (maavoimien taistelun tukeminen koko maan alueella)
- Kauaskantoinen tulivaikutus (tuki koko puolustusjärjestelmälle ja merkittävä ennaltaehkäisevä vaikutus)
- Maalinosoituskyky merivoimille, myös tulitukea ilmasta merelle
- Merkittävä lisä tiedustelu- ja valvontakykyyn
Strategisten hankkeiden ohjausryhmä sovittaa yhteen puolustusministeriön ja Puolustusvoimien näkemykset ja tilannekuvan hankkeen eri vaiheissa sekä ohjaa ja tukee hankkeiden suunnittelua, toimeenpanoa ja auditointia.
Ohjausryhmän jäseninä ovat:
Puolustusministeriön kansliapäällikkö (PJ)
Resurssipoliittisen osaston osastopäällikkö
Puolustuspoliittisen osaston osastopäällikkö
Strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja
Puolustusministeriön materiaaliyksikön johtaja
Pääesikunnan päällikkö
Puolustusvoimien strategiapäällikkö
Sotatalouspäällikkö
Ilmavoimien komentaja
Merivoimien komentaja
Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtaja
Ohjausryhmän jäseninä ovat:
Puolustusministeriön kansliapäällikkö (PJ)
Resurssipoliittisen osaston osastopäällikkö
Puolustuspoliittisen osaston osastopäällikkö
Strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja
Puolustusministeriön materiaaliyksikön johtaja
Pääesikunnan päällikkö
Puolustusvoimien strategiapäällikkö
Sotatalouspäällikkö
Ilmavoimien komentaja
Merivoimien komentaja
Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtaja