Uudet hävittäjät ovat keskeinen osa Suomen puolustusta

Hävittäjät turvaavat Suomen ilmatilan koskemattomuutta, suojaavat yhteiskuntaa ilmahyökkäyksiltä ja tukevat maa- ja merivoimien taistelua. Hornetit poistuvat käytöstä 2030 mennessä. Niiden tilalle tarvitaan suorituskykyisiä monitoimihävittäjiä, joilla voidaan puolustaa koko maata.

Hornetit poistuvat 2030 mennessä – näistä syistä niiden elinkaari päättyy

Hornetit otettiin käyttöön vuosina 1995–2000. Jo tuolloin niiden elinkaareksi suunniteltiin 30 vuotta. Elinkaaren päättyminen johtuu muun muassa seuraavista asioista:

  1. Hornetien rakenteet väsyvät. 
    Hävittäjien rakenteet väsyvät, kun lentotunteja kertyy. Tämä vaikuttaa niiden käytettävyyteen ja lentoturvallisuuteen. Käyttöiän pidentäminen ei ole kannattavaa, sillä se vaatisi isoja investointeja ja järjestelmien päivittämistä. 
  2. Tuotetuki päättyy. 
    Nykyisen Hornet-mallin pääkäyttäjämaa on Yhdysvallat, joka on luopumassa kalustostaan. Myös monet muut maat ovat luopumassa Horneteistaan. Se tarkoittaa, että tuotetuen saatavuus heikkenee. Myös kustannukset nousevat, kun niitä ei ole montaa maata jakamassa. 
  3. Suorituskyky heikkenee. 
    Hornetien suorituskykyä on kehitetty koko ajan vastaamaan Suomen turvallisuusympäristön vaatimuksiin. Suomen toimintaympäristö alkaa muuttua 2020-luvulla, kun lähialueille tulee käyttöön kehittyneitä asejärjestelmiä. Tämä tarkoittaa, että Hornetien suhteellinen suorituskyky alkaa laskea.

Uudet hävittäjät osana Suomen puolustusta

Hävittäjät ovat välttämättömiä Suomelle sodan ja rauhan aikana. Niillä pystytään vaikuttamaan kohteisiin, joihin muilla järjestelmillä ei pystytä vaikuttamaan. Poikkeusoloissa vain monitoimihävittäjällä on riittävä suorituskyky turvaamaan koko Suomen ilmatilan koskemattomuus ja haastamaan vastustajan ilmanherruus.

Lisäksi uudet hävittäjät turvaavat Suomen puolustusta seuraavilla tavoilla:
  • Ne muodostavat ennaltaehkäisevää kynnystä Suomen joutumiselle sotilaallisen voimankäytön tai hyökkäyksen kohteeksi.
  • Ne suojaavat ilmahyökkäyksiltä.
  • Ne mahdollistavat puolustuksen maalla ja merellä.
  • Ne vaikuttavat hyökkääjään ilmasta maahan tulenkäytöllä.
  • Ne jakavat tilannekuvaa.

Suomi tarvitsee uudet hävittäjät

Tutustu myös näihin materiaaleihin, jotka liittyvät HX-hankkeeseen:

Esiselvitys Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamisesta 
Valtioneuvoston puolustusselonteko


Hyvä tietää

Valtioneuvoston puolustusselonteko antaa HX-hankkeelle vahvan tuen

Selonteossa (2017) sanotaan:

Puolustuskyvyn ylläpitämiseksi Hornet-kaluston 2020-luvun jälkipuoliskolla poistuva suorituskyky korvataan täysimääräisesti turvallisuusympäristön asettamien vaatimusten mukaisesti.

Ilmapuolustus koko Suomen alueella ja ennaltaehkäisevän puolustuskyvyn ylläpitäminen edellyttävät ilmavoimien päätorjuntajärjestelmän korvaamista suorituskykyisillä monitoimihävittäjillä vuodesta 2025 alkaen.

Monitoimihävittäjillä toteutetaan aluevalvontatehtäviä, vaikutetaan ilmassa, maalla ja merellä oleviin kohteisiin sekä täydennetään puolustusvoimien tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmää. Monitoimihävittäjän suorituskykyä täydennetään ilmatorjunnan suorituskyvyillä. Hornet-kaluston suorituskykyä ei voida korvata ilmatorjunnalla eikä käytössä tai suunnitteilla olevilla miehittämättömillä ilma-aluksilla, jotka kattavat vain osan Hornet-kaluston suorituskyvystä.

Uuden monitoimihävittäjän suorituskyky on suunniteltu olevan käytössä vähintään 30 vuotta eli 2060-luvulle asti. Hankinnan kustannusarvio on 7–10 Mrd€. Hankintapäätös tehdään 2020-luvun alussa.