Kysymyksiä ja vastauksia tarjouspyynnöstä
Mikä on tarjouspyynnön merkitys?
Alustava tarjouspyyntö käynnisti varsinaisen tarjouskilpailuvaiheen, jossa menetelmänä käytettiin vaiheittaista neuvottelumenettelyä. Tarjouspyyntövaihevaihe tuotti sitovaa ja hankkeen validoimaa tietoa kandidaattien tarjoamista ratkaisuista. Todentamismenetelminä käytettiin saatujen tarjousten analysointia, koelentoja, simulaattorilentoja sekä mallinnusta ja simulointia. Tarjouspyyntöä tarkennettiin vielä ennen lopullista hankintapäätöstä saatujen tarjousten ja tarjoajien kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella.
Kenelle tarjous lähetettiin?
Tarjouspyyntö annettiin eteenpäin 27.4.2018 Ison-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltojen hallinnoille välitettäväksi kaikille viidelle tietopyyntöön vastanneelle yritykselle seuraavista hävittäjistä:
Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat)
Dassault Rafale (Ranska)
Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia)
Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat)
Saab Gripen (Ruotsi)
Mitä kaikkea oli hankinnan kohteena?
HX-hankkeessa tehtävänä oli hankkia annetuilla resursseilla paras mahdollinen suorituskyky osaksi puolustusjärjestelmäämme.
HX-hankinnan kohde on Ilmavoimien suorituskyky, joka muodostuu 64 monitoimihävittäjästä ja niiden käytön ja ylläpidon edellyttämistä järjestelmistä kuten tukijärjestelmistä (kunnossapito-, koulutus-, tehtävänvalmistelu-, yms. järjestelmät), aseista ja sensoreista sekä käyttöönoton edellyttämästä koulutuksesta, hävittäjä- ja asejärjestelmien evästyskyvyistä ja järjestelmien kehittämisen edellyttämistä järjestelyistä. Hankintapäätös kohdistui yhdysvaltalaisen Lockheed Martinin F-35-monitoimihävittäjäjärjestelmään. Lue lisää ohjelmajohtaja Lauri Purasen blogista.
HX-hankinnassa pyrittiin pienentämään integraatioon ja aseiden evästyskykykyyn liittyvää riskiä ja kandidaateilta pyydettiin mahdollisimman kokonaisvaltaisia ratkaisuja suorituskykyvaatimusten täyttämiseksi.
Miksi pyydettiin tarjous 64 koneesta?
Suomi lähetti tarjouspyynnön 64 monitoimihävittäjästä, sillä puolustushallinnossa on katsottiin, että täysimääräinen suorituskyvyn korvaaminen turvallisuusympäristön asettamien vaatimusten mukaisesti edellyttää saman suuruista hävittäjähankintaa kuin Hornet-hankinta oli aikanaan.
Puolustushallinnossa tehtyjen analyysien perusteella Suomen alueen puolustamiseen hajautettuun ryhmitykseen nojautuvalla ilmavoimien taistelutavalla tarvitaan 64 poikkeusolojen ilmasta ilmaan ja ilmasta maahan -tehtäviin kykenevää modernia monitoimihävittäjää.
Uudet hävittäjät tulevat olemaan taistelukyvyltään tehokkaampia ja kykenevät vastaamaan turvallisuusympäristössämme tapahtuvaan asejärjestelmien kehityksen. Uudet koneet eivät kuitenkaan ole nopeampia eikä niiden toiminta-aika juurikaan poikkea Hornetista.
Mitkä olivat hankinnan päätösalueet?
Monitoimihävittäjän valinta perustui viiteen päätösalueeseen: monitoimihävittäjän sotilaallinen suorituskyky, huoltovarmuus, teollinen yhteistyö, hankinta- ja elinkaarikustannukset sekä hankinnan turvallisuus- ja puolustuspoliittiset vaikutukset. Koska hankinta vaikuttaa Puolustusvoimien toimintakykyyn ja ratkaisee Ilmavoimien koko taistelukyvyn aina 2060-luvulle asti, tuli hankintapäätöksen ensisijaisesti johtaa suorituskyvyltään parhaimman järjestelmän valintaan sitä tukevine elementteineen.
Tarjoukset asetettiin paremmuusjärjestykseen vain suorituskyvyn perusteella, muiden päätösalueiden osalta vaadittiin, että tarjous täytti päätösalueille määritetyt vaatimukset.
Turvallisuus- ja puolustuspoliittiset vaikutukset arvioitiin tarjouskilpailun ulkopuolella.
Miksi vain suorituskyky pisteytettiin?
Koska hankinta vaikuttaa Puolustusvoimien toimintakykyyn ja ratkaisee Ilmavoimien koko taistelukyvyn 2060-luvulle asti, tuli hankintapäätöksen ensisijaisesti johtaa suorituskyvyltään parhaimman järjestelmän valintaan sitä tukevine elementteineen. Muiden päätösalueiden osalta vaadittiin, että tarjous täytti päätösalueille määritetyt tiukat vaatimukset.
Mikä merkitys on teollisella yhteistyöllä?
Entinen puolustusministeri Niinistö teki päätöksen teollisen yhteistyön velvoitteen asettamisesta HX-hankinnalle. HX-hankintaprosessin teollisen yhteistyön vähimmäisosuudeksi asetettiin 30 prosenttia hankinnan kokonaisarvosta.
Tällä teollisen yhteistyön määrällä voidaan, huomioiden teollisen yhteistyön sääntöjen määräykset ja kotimainen puolustusteollinen pohja, lähtökohtaisesti varmistaa kotimaisen teollisuuden merkittävä osuus hankinnan toteuttamisessa ja samalla turvata riittävä sotilaallinen huoltovarmuus sekä mahdollisuus Suomen puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan syventämiseen.
Lue lisää teollisesta yhteistyöstä
Missä määrin HX-hanke tulee avaamaan saatujen vastausten tietoja?
HX-hankkeen prosessista tullaan edelleen viestimään. Hankkeen etenemistä on voinut seurata esimerkiksi ohjelmajohtaja Lauri Purasen blogista, joka löytyy hankesivujen yhteydestä.
RFQ-vastausten tietojen yksityiskohtia ei tulla avaamaan julkisuuteen, sillä vastaukset ovat pääosin turvaluokiteltua tai liikesalaisuuden suojassa olevaa tietoa. Vuonna 2019 HX-hanke laati väliraportin hankkeen jatkon suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Raportti on pääasiassa luottamuksellinen tai salainen, mutta julkisista osista kerrottiin HX-hankkeen viestintäkanavissa.
Hankintapäätöksestä julkaistiin julkinen perustelumuistio, jossa on avattu hankintapäätöksen taustoja. Hankkeessa käytettiin ulkoista laadunvarmistusta, jonka tehtävänä oli arvioida, että HX-hankkeen evaluointiraportin johtopäätökset ja valintaesitys perustuvat todennettuun tietoon ja laadukkaasti toteutettuihin menetelmiin, jotka ovat jäljitettäviä, tasapuolisia ja läpinäkyviä.
Julkinen perustelumuistio: Liite 2 - Hankintapäätöksen julkinen perustelumuistio (pdf) (1.1 MB)
Ulkoinen laadunvarmistusraportti: HX_Ulkoinen_laadunvarmistusraportti_Evaluointiraportin QA_15122021 julkinen (pdf) (470.6 KB)
Miten hanke jatkuu tästä eteenpäin?
Hankintapäätös tehtiin 10. joulukuuta 2021. Vuonna 2022 solmitaan hankintasopimus valmistajan kanssa. Järjestelmä otetaan operatiiviseen käyttöön asteittain vuodesta 2025 alkaen ja täysimääräinen operatiivinen suorituskyky on määrä saavuttaa vuonna 2030.