Haku

EU:n strateginen kompassi

EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä ohjaava strateginen kompassi hyväksyttiin 21.3.2022 ulkoasiainneuvostossa EU:n puolustus- ja ulkoministerien toimesta. EU:n päämiehet vahvistivat asiakirjan 25.3.2022 Eurooppa-neuvostossa. Kompassia voi luonnehtia EU:n puolustusselonteoksi ja sen aikajänteenä on seuraavat noin 5–10 vuotta. Kompassi tarkentaa EU:n vuonna 2016 määriteltyjä turvallisuus- ja puolustusyhteistyön tavoitteita, tehostaa EU:n sovitun tavoitetason toimeenpanoa ja varmistaa, että viime vuosina käynnistetyillä puolustusaloitteilla on toivottu vaikutus. Kompassi on ensimmäinen EU:n arviointi- ja ohjausprosessi turvallisuus- ja puolustusyhteistyön alalla. Neuvotteluprosessi kesti lähes kaksi vuotta ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24.2.2022 lisäsi asiakirjan painoarvoa neuvotteluiden viime hetkellä.

Strateginen kompassi on jaettu viiteen sisältökokonaisuuteen: 1) toimintaympäristön kuvaus (The World We Face); 2) toimintakyvyn kehittäminen (Act); 3) Euroopan suojelu (Secure); 4) suorituskykyjen kehittäminen (Invest); ja 5) kumppanuudet (Partner). Asiakirja sisältää sekä strategisia tavoitteita että noin 70 toimenpide-esitystä aikatauluehdotuksineen.

Toimintaympäristön kuvaus perustuu jäsenmaiden siviili- ja sotilastiedustelupalveluiden tuottamien tietojen pohjalta laadittuun yhdistettyyn uhka-arvioon (SIAC), jonka on koonnut Euroopan unionin tiedusteluanalyysikeskus eli EU INTCEN (European Union Intelligence and Situation Centre).  Uhka-arvio on määritelty tehtäväksi enintään kolmen vuoden välein alkaen vuonna 2022.

EU:n toiminnan kehittäminen

Toimintakyvyn kehittämistä koskeva osuus kattaa sekä kriisinhallinnan että keskinäisen avunannon. Tavoitteena on kehittää toimintakykyä kriiseissä, vahvistaa EU:n valmiutta ulkoiseen toimintaan ja täsmentää toiminnan tavoitetasoa: EU:n tulee kyetä toimimaan nopeammin, kyvykkäämmin ja tehokkaammin. EU:n keskinäisen avunannon osalta jatketaan aseellista hyökkäystä koskevia päätöksentekoharjoituksia, jotka konkretisoivat lausekkeen toimeenpanoa, koordinaatiota sekä avun antamista ja vastaanottamista.

Yksi keskeinen toimi on päivittää sotilaallisen kriisinhallinnan suunnitteluperiaatteet ja skenaariot vastaamaan nykyistä toimintaympäristöä uhkaperusteisesti. Lisäksi keskeisiä tavoitteita ovat muun muassa EU:n kriisinhallintarakenteiden, rahoituksen, joukkojenmuodostuksen ja nopean toiminnan kehittäminen. Myös siviilikriisinhallintaan liittyviä nopean toiminnan kykyjä esitetään kehitettäväksi. EU:n nopeaa toimintaa kehitetään vuoteen 2025 mennessä siten, että päivitetyn taisteluosastokonseptin ja jäsenmaiden osoittamien muiden suorituskykyjen pohjalta voidaan muodostaa enintään 5000 sotilaan nopean toiminnan kyky (EU Rapid Deployment Capacity, EU RDC). Uusi nopean toiminnan kyky sisältäisi tarvittaessa sekä maa-, ilma- että merivoimien suorituskykyjä. Nopean toiminnan LIVEX-harjoituksista tulee säännönmukaisia. Sotilaallisen liikkuvuuden vahvistamisen osalta huomioidaan tarve kaksoiskäyttöisen liikenneinfrastruktuurin nopeampaan kehittämiseen ja rajanylitysmenettelyiden sujuvoittamiseen. Lisäksi laaditaan analyysi siitä, miten nykyinen liikenneinfrastruktuuri soveltuu lyhyellä varoitusajalla aloitettaviin laajamittaisiin kuljetuksiin.

Euroopan suojelu

Kompassin kolmas luku käsittelee unionin suojelua ja koskee kriisinsietokyvyn kannalta keskeisiä teemoja, kuten hybridiuhkiin vastaamista, kyberpuolustusta, merellistä turvallisuutta ja avaruutta.

Konkreettisina toimina esitetään muun muassa niin kutsutun hybridiuhkien torjunnan kehyksen, hybridityökalupakin, laatimista. Tämä tulee olemaan horisontaalinen, yhdistää jo olemassa olevia ja luo uusia ulkoisen toiminnan välineitä. Tätä keinovalikoimaa voidaan hyödyntää erityyppisiin hybridiuhkiin vastaamisessa sektorista riippumatta. Teksti sisältää jaottelun ennaltaehkäisevistä rajoittaviin toimiin. Suomi on aktiivisesti edistänyt hybridityökalupakin valmistelemista ja kirjaus vastaa Suomen tavoitteita.

Kybertoimintaympäristön ja kyberturvallisuuden kehittämisen osalta kompassissa huomioidaan tarve kyberdiplomatian työkalupakin ja yhteisen tilannekuvan vahvistamiseksi sekä kriisinhallintaoperaatioiden kapasiteetin kehittämiseksi kyberturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Kyberympäristö huomioidaan osana puolustuksen suorituskykyjen kehittämistä ja EU:n kokonaisvaltaisia toimia. Kyberpuolustuksen osalta tavoitteena on vahvistaa kokonaisvaltaisesti EU:n kyberpidäkettä mm. kehittämällä suorituskykyjä, jatkamalla säännöllisiä harjoituksia sekä parantamalla tietojenvaihtoa ja yhteistoimintakykyä.

Avaruus korostuu jatkossa yhä keskeisempänä toimintaympäristönä ja kompassissa esitetäänkin turvallisuuden ja puolustuksen avaruusstrategiaa sekä solidaarisuutta vahvistavia avaruustoimintaympäristöön liittyviä päätöksentekoharjoituksia.      

Suorituskykyjen kehittäminen

EU:n suorituskykyjen kehittämisen osalta esitetään toimia koskien puolustusmenoja, investointeja ja suorituskykytarpeita.  Venäjän hyökkäys Ukrainaan korosti tämän osion painoarvoa uudella tavalla. Keskeisenä tavoitteena on kehittää EU:n suorituskykyjä vastaamaan paremmin operatiivisiin tarpeisiin vahvistaen Euroopan puolustusta sekä EU:n sotilaallista- ja siviilikriisinhallintaa. Tähän painavimpana toimena esitetään puolustusmenojen kasvattamista, jotta EU vastaa paremmin turvallisuustarpeisiinsa, parantaa tehokkuutta, lisää yhteistoimintakykyä ja eurooppalaista lähestymistapaa sekä tehostaa EU-työkalujen käyttöä. Komissiolta pyydetään uusia kannustimia yhteistoimien vahvistamiseksi.

Kompassi huomioi hyvin uudenlaiset kriisit ja uhkat. Kriisinhallinnan suorituskykyjä määrittävät skenaariot (Headline Goal Process) määritetään uudelleen osana laajempaa EU:n suorituskykyjen kehittämissuunnitelman (Capability Development Plan, CDP) prioriteettien päivittämistä, joka huomioi muuttuneen toimintaympäristön. Skenaarioita laajennetaan huomioimaan hybridiuhkiin vastaaminen, EU:n pääsy strategisiin ympäristöihin (valtameret, kyber, avaruus) ja asevoimien tuki siviiliviranomaisille.

Pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) sitoumukset tulee täyttää vuoteen 2025 mennessä, minkä jälkeen sitoumukset päivitetään. Euroopan puolustusrahaston (European Defence Fund, EDF) yhteentoimivuutta muiden rahoitusinstrumenttien kanssa kehitetään, minkä lisäksi jäsenmailla tulisi olla valmius kohdistaa unionin tasolla kasvanutta kunnianhimoa vastaavasti myös Euroopan puolustusrahastoon riittävää taloudellista painoarvoa pidemmällä aikavälillä. Kompassissa esitetään muutamaa tarkempaa suorituskykyprojektia meri-, ilma-, avaruus- ja maatoimintaympäristöissä. Puolustusaloitteiden koherenssia pyritään vahvistamaan järjestämällä vuosittainen EU:n puolustusaloitteisiin ja suorituskykyihin keskittyvä puolustusministerikokous.

Asiakirjassa on kiinnitetty huomiota turvallisuuden ja puolustuksen huoltovarmuuteen, toimitus- ja arvoketjuihin sekä kriittisten teknologioiden saatavuuteen. Uusien teknologioiden ja innovaatioiden osalta esitetään toimia kriittisten teknologioiden turvaamiseksi ja strategisten riippuvuuksien vähentämiseksi. Lisäksi tehdään konkreettisia ehdotuksia, kuten puolustusinnovaatiokeskuksen perustaminen Euroopan puolustusvirastoon (European Defence Agency, EDA), komission ja EDA:n yhteistyössä laatimaan analyysin puolustusinvestointien puutteista ja tarvittavista toimista puolustusteollisen ja -teknologisen pohjan vahvistamiseksi (European Defence Industrial Technology Base, EDITB).

Kumppanuudet

Kompassin viides luku käsittelee kumppanuuksia. Asiakirjassa esitetään räätälöityä lähestymistapaa kumppanuuksien vahvistamiseksi Naton, YK:n, alueellisten järjestöjen ja kahdenvälisten kumppanien kanssa. Naton rooli EU:n keskeisenä kumppanina ja transatlanttinen yhteistyö on huomioitu kattavasti. Venäjän Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyksen jälkeen Naton ja transatlanttisen kumppanuuden merkitystä koskevia kirjauksia on vahvistettu. EU kehittää kumppanuuttaan Naton kanssa kunnianhimoisesti ja käytännönläheisesti. EU-Nato -suhdetta käsitellään laaja-alaisesti, ja yhteistyöaloina huomioidaan resilienssi, hybridiuhkat, avaruus, merellinen turvallisuus, uudet teknologiat sekä sotilaallinen liikkuvuus. Sotilaallisen liikkuvuuden osalta ehdotetaan yhteisharjoituksia. Asiakirjassa esitetään toive EU:n ja Naton uuden yhteistyöjulistuksen allekirjoittamiseksi.

Kahdenvälisiä suhteita koskevassa osiossa on korostettu kumppanuuksien kehittämistä muun muassa Yhdysvaltojen, Norjan ja Kanadan kanssa, ja todetaan EU:n pysyvän avoimena laajalle ja kunnianhimoiselle turvallisuus- ja puolustusyhteistyöjärjestelylle Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa. Asiakirjassa korostetaan EU–Yhdysvallat-kumppanuuden strategista merkitystä ja huomioidaan EU:n ja Yhdysvaltain välisen turvallisuutta ja puolustusta koskevan dialogin tärkeys.

Kumppanuuksilla on keskeinen merkitys myös EU:n globaalin strategisen roolin kehittämiselle. Asiakirjassa esitetään turvallisuus- ja puolustusdialogien käynnistämistä Afrikan kumppanimaiden kanssa. Euroopan rauhanrahaston ja muiden EU:n instrumenttien hyödyntämistä kumppanien kapasiteetin parantamiseksi peräänkuulutetaan. YK-kumppanuuden osalta painottuu strateginen kumppanuus rauhanturvaoperaatioissa sekä naiset, rauha ja turvallisuus -agendan tärkeys. 

EU:n itäistä naapurustoa käsittelevässä osiossa korostuu turvallisuusympäristön kehitys ja Venäjän vihamielinen toiminta, jolla on vaikutus alueen vakauteen ja demokraattisiin prosesseihin. Myös EU:n strategisten kilpailijoiden lisääntynyt läsnäolo Sahelista Afrikan sarveen ulottuvalla alueella huomioidaan.

Suomen näkökulmia

Strateginen kompassi vastaa Suomen kantoja ja neuvottelutavoitteita. Kompassi on laaja-alainen, riittävän kunnianhimoinen ja konkreettinen ohjausasiakirja, joka kehittää ja vahvistaa EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä EU:n toiminnan, Euroopan suojelun, suorituskykyjen kehittämisen sekä EU:n kumppanuuksien kautta. Strateginen kompassi vastaa Suomen asettamaan ennakkotavoitteeseen kirkastaa EU:n roolia turvallisuus- ja puolustuspoliittisena toimijana. Suomen tavoitteiden mukaisesti asiakirja tarkentaa yhteistyön tavoitteita sekä kuvaa EU:n strategisen vision.

EU:n vahva ja yhtenäinen reaktio Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan 24. helmikuuta 2022 on osoittanut, että EU kykenee monipuolisiin ja nopeisiin toimiin kriisitilanteissa, ml. turvallisuus- ja puolustuspolitiikka. Tiivis yhteistyö EU:n keskeisten kumppanien, kuten Naton, Yhdysvaltojen, UK:n ja Norjan kanssa on ollut merkittävässä asemassa. EU:n uskottavuuden kannalta on ensisijaisen tärkeää, että EU panee toimeen nopealla aikataululla strategisessa kompassissa asetetut selkeät tavoitteet ja toimet turvallisuus- ja puolustusyhteistyön vahvistamiseksi. Toimeenpanon seuranta ja poliittisen sitoumuksen vahvistaminen Eurooppa-neuvoston toimesta säännöllisesti on tärkeää.

Suomelle EU:n kyky toimia Eurooppaa kohtaavissa kriiseissä on erityisen tärkeä, mukaan lukien keskinäisen avunannon lausekkeen toimeenpanon edistäminen konkreettisin toimin sekä hybridiuhkiin vastaamisen kehittäminen. Nämä on huomioitu hyvin strategisessa kompassissa. Yhteisvastuu- (SEUT 222 art.) ja avunantolausekkeet (SEU 42.7 art.) vahvistavat unionia turvallisuusyhteisönä ja lisäävät jäsenvaltioiden keskinäistä solidaarisuutta.