EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ja puolustusyhteistyö
Euroopan unionissa tehtävä puolustusyhteistyö vahvistaa jäsenmaiden puolustuskykyä ja eurooppalaisen puolustuskyvyn perustaa sekä unionia turvallisuusyhteisönä ja globaalina toimijana.
EU:n puolustusyhteistyön luonne on muuttunut erityisesti Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. EU:n puolustusyhteistyön suuntaa on määritetty vuonna 2022 julkaistulla EU:n strategisella kompassilla. Lisäksi maaliskuussa 2025 komission julkaisema Euroopan puolustuksen valkoinen kirja – valmius 2030 ehdottaa suuntaviivoja Euroopan puolustusvalmiuden nostosta vuoteen 2030 mennessä. Euroopan turvallisuuteen panostetaan monin toimin ja jäsenmaiden puolustuskyvyn vahvistamista tuetaan laaja-alaisesti unionin ulkoisen toiminnan ohella.
EU:lla on perussopimuksissaan keskinäisen avunannon lauseke (SEU 42.7.), joka edellyttää jäsenmailta valmiutta konkreettisen avun antamiseen ja tukee maiden toimia uhkien ennaltaehkäisemiseksi. Yhdessä muiden EU:n sitoumusten ja vahvan keskinäisriippuvuuden kanssa se vähentää mahdollisuutta siihen, että yksittäiseen jäsenvaltioon kohdistuisi painostusta. Suomella on tarvittavat valmiudet keskinäisen avunannon lausekkeen täytäntöönpanoon sekä kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen.
Suomi tukee EU:n puolustusyhteistyön kehittämistä unionin toiminnan, Euroopan suojelun, suorituskykyjen kehittämisen sekä EU:n kumppanuuksien kautta. EU:n toiminnan kehittäminen erityisesti kyber- ja avaruusympäristöissä ja merellisen ulottuvuuden osalta, Euroopan tason huoltovarmuusjärjestelyiden luominen ja hybridiuhkiin vastaaminen ovat Suomelle tärkeitä tavoitteita. EU:n varautumisunionistrategia kehittää jäsenmaiden ja unionin yhteistä varautumista tarkoituksenmukaisella tavalla.
Puolustusteollisen ja -teknologisen pohjan vahvistamisessa keskeistä on tuki eurooppalaiselle puolustusalan tutkimukselle ja puolustusteollisen kapasiteetin kasvattaminen. Euroopan puolustuskykyä voidaan edistää hyödyntämällä EU:n puolustusyhteistyöaloitteita sekä unionin laajempia työkaluja, kuten lainsäädäntöä, keskinäisen avunannon lauseketta ja yhteistä budjettia.
EU:ssa, Natossa tai muissa pienemmissä maaryhmissä, kuten Nordefcossa, tapahtuva työ ei kilpaile keskenään. EU:n puolustusyhteistyön vahvistaminen tukee EU:n ja Naton yhteistyön edelleen kehittämistä. EU:n ja Naton toimet ovat toisiaan täydentäviä ja hyödyttäviä.
EU:n kriisinhallintaoperaatiot ja Suomen osallistuminen niihin
EU:ssa tehtävän puolustusyhteistyön yhtenä kivijalkana on EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (YTPP), joka on osa EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP) ja unionin ulkosuhteita. YTPP:n näkyvin osa ovat EU:n toimeenpanemat kriisinhallintaoperaatiot, joita toteutetaan kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan lähestymistavan mukaisesti.
Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n kriisinhallinnan kehittämiseen EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä ohjaavan strategisen kompassin toimeenpanon yhteydessä. Tavoitteena on vahvistaa EU:n valmiutta ulkoiseen toimintaan kehittämällä kriisinhallintarakenteita, rahoitusta, joukkojenmuodostusta ja valmiuksia nopeaan toimintaan.
Suomi osallistuu tällä hetkellä viiteen EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon yhteensä noin 90 sotilaalla. Tämä sisältää kaksi Afrikassa toimivaa koulutus- ja avunanto-operaatiota, EU Training Mission in Somalia (EUTM Somalia) ja EU Military Assistance Mission Mozambique, (EUMAM Mozambique), jotka tukevat maiden turvallisuusjoukkojen ja asevoimien suorituskykyjen kehittämistä. Suomen osallistuminen EUTM Mali -koulutusoperaatioon päättyi keväällä 2024, kun EU:n jäsenmaat päättivät olla jatkamatta operaation mandaattia 18.5.2024 eteenpäin.
EU:n merellisistä kriisinhallintaoperaatioista Suomi osallistuu välimerellä toimivaan EU Naval Force – Mediterranean -operaatioon (EUNAVFOR MED IRINI), jonka tehtävänä on erityisesti Libyasta käsin toimivien ihmissalakuljettajien toimintaedellytysten häiritseminen ja estäminen, sekä Eurooppaan suuntautuvan laittoman maahanmuuton vähentäminen. Vuoden 2024 alussa perustettu EUNAVFOR ASPIDES täydentää kansainvälisiä toimia merireittien turvaamiseksi Punaisellamerellä ja sen lähialueilla vastauksena Huthien luomaan merelliseen uhkaan kauppamerenkululle.
Suomi osallistuu myös EU:n Ukrainan koulutustukeen EU Military Assistance Mission in support of Ukraine (EUMAM Ukraine) -avustusoperaatiossa, jonka strategisena tavoitteena on koulutuksella edistää Ukrainan asevoimien sotilaallisen kyvykkyyden lisäämistä ja siten tukea Ukrainan kykyä puolustaa suvereniteettiaan, alueellista koskemattomuuttaan sekä suojella siviilejä. Koulutus tapahtuu Ukrainan ulkopuolella.
Sotilaallisten toimien lisäksi EU pyrkii vakauttamaan alueen maiden turvallisuustilannetta myös siviilikriisinhallinnan keinoin. EU:n vahvuus on se, että sillä on käytössään laaja valikoima konfliktineston ja kriisinhallinnan välineitä: diplomatiasta kehitysyhteistyöhön ja siviili- ja sotilaallisesta kriisinhallinnasta kauppapolitiikkaan. EU:n sotilaallisia kriisinhallintaoperaatiota ei tulekaan tarkastella yksittäisinä irrallisina operaatioina, vaan osana EU:n kokonaisvaltaista toimintaa alueella. Hyviä esimerkkejä ovat EU:n toimet Länsi-Balkanilla, Afrikan sarvessa tai Ukrainan tukemisessa.
Lisätietoa EU:n kriisinhallinnasta ja kaikista meneillään olevista operaatioista saat Euroopan ulkosuhdehallinnon englanninkielisiltä verkkosivuilta.