Kansainvälinen koulutus- ja harjoitustoiminta

Puolustusministeriö julkaisee tiedotteen aina sen jälkeen, kun tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta on linjannut Suomen osallistumisesta kansainväliseen koulutus- ja harjoitusyhteistyöhön ja kun puolustusministeri on tehnyt päätöksen puolustusvoimien harjoitussuunnitelman hyväksymisestä ja kun Eduskuntaa on informoitu.

AUR2

Yleistä Suomen osallistumisesta kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan

Kansainvälinen koulutus- ja harjoitustoiminta on tärkeä osa Suomen puolustuskyvyn ylläpitämistä, kehittämistä ja osoittamista. Viime vuosina sen merkitys on korostunut puolustusvoimien tehtävien edellyttämien valmiuksien ja kyvyn kehittämisessä. Puolustusyhteistyön syveneminen on vaikuttanut myös kansainvälisen koulutus- ja harjoitustoiminnan tavoitteisiin, skenaarioihin ja harjoitusten laajuuksiin.

Viime vuonna tuli voimaan uusi lainsäädäntö koskien kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista sekä puolustusvoimien uusia tehtäviä. Kansainvälinen koulutus- ja harjoitustoiminta on välttämätöntä uuden lainsäädännön ja tehtävien edellyttämän kyvyn sekä sotilaallisen kriisinhallintakyvyn kannalta.

Puolustusvoimien harjoitustoiminta on kokonaisuus, joka muodostuu kansallisesta ja kansainvälisestä toiminnasta. Osallistuminen kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaa suunnitellaan pitkäjänteisesti ja siten, että se tuottaa lisäarvoa Suomen puolustukselle. Kansainvälisen koulutus- ja harjoitustoiminnan suunnittelussa painotetaan harjoituksia, jotka parhaiten kehittävät puolustusvoimien joukkojen suorituskykyä, yhteistoimintakykyä ja valmiutta. Osallistumisen painopiste on vaativissa kansainvälisissä harjoituksissa. Lisäksi painottuvat harjoitukset, joita ei voida tai joita ei ole tarkoituksenmukaista järjestää itse sekä harjoitukset, jotka sisältävät Suomelta puuttuvia erityissuorituskykyjä. Suunniteltaessa harjoituksiin osallistumista otetaan huomioon myös Suomen osallistuminen EU:n ja Naton nopean toiminnan joukkoihin, Ison-Britannian johtamaan JEF-joukkoon sekä muihin kansainvälisiin joukkokokoonpanoihin. Lisäksi otetaan huomioon kahden- ja monenvälisen puolustusyhteistyön tavoitteet erityisesti Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Naton kanssa.

Suomen kansallisten harjoitusten suunnitelmallista avaamista puolustusvoimien kannalta tärkeille maille on jatkettu. Kaikki avatut koulutus- ja harjoitustapahtumat ovat kutsuihin perustuvia. Suomen järjestämien tai isännöimien kansainvälisten harjoitusten avulla pystytään harjoittelemaan kustannustehokkaasti maa-, meri- ja ilmapuolustusta sekä avun vastaanoton ml. isäntämaatuen järjestelyjä ja johtamisjärjestelmän käyttöä. Lisäksi rajat ylittävää koulutus- ja harjoitusyhteistyötä (Cross Border Training, CBT) on kehitetty Pohjoismaiden ja lähialueella toimivien joukkojen kanssa. Jatkossa sitä tehdään kaikkien puolustushaarojen sekä erikoisjoukkojen toimesta.

Osa Naton järjestämistä harjoituksista sisältää artikla 5 -elementin. Naton painopisteen muutoksen vuoksi tämä ulottuvuus vahvistuu edelleen Naton ja jäsenmaiden harjoitustoiminnassa. Nato kutsuu näihin harjoituksiin myös kumppanimaita. Suomi osallistuu Naton harjoituksiin aina kumppanimaan roolissa ja kansallisista lähtökohdista.

Suomen osallistuminen kansainväliseen koulutus- ja harjoitusyhteistyöhön harkitaan aina tapauskohtaisesti. Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (TP-UTVA) linjaa vuosittain puolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan painopisteet samalla kun käsittelevät seuraavan vuoden harjoitustoimintaan osallistumista. Tämän perusteella puolustusministeri hyväksyy puolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan suunnitelman ja informoi eduskuntaa.

TP-UTVA linjasi 12.10.2018 puolustusvoimien osallistumisesta kansainväliseen koulutus- ja harjoitusyhteistyöhön vuonna 2019. Tämän perusteella puolustusministeri Jussi Niinistö päätti 26.10.2018 puolustusvoimien kansainvälisen koululutus- ja harjoitussuunnitelman hyväksymisestä vuodelle 2019.

IMG 4022

Puolustusvoimien osallistuminen kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan vuonna 2019

Puolustusvoimien vuoden 2019 suunnitelma sisältää 92 koulutus- ja harjoitustapahtumaa (81 vuonna 2018), joiden kustannukset ovat noin 10,8 milj. euroa (8,8 milj. euroa vuonna 2018).

Kustannusten nousu johtuu Suomessa järjestettävästä BOLD QUEST -testaus- ja todentamistapahtumasta, jonka kustannukset ovat noin 4,5 M€. BOLD QUEST-testaus- ja todentamistapahtuma on Yhdysvaltojen johtama ja Suomen isännöimä tapahtuma, johon osallistuu 19 maata ja Nato. BOLD QUEST on Yhdysvaltojen johtama monikansallinen maalta-, mereltä- ja ilmasta tapahtuvan vaikuttamisen testaus- ja todentamistapahtuma. Siinä testataan, todennetaan ja harjoitellaan laaja-alaisesti yhteistoimintaa monikansallisessa operaatioympäristössä eri asejärjestelmillä. BOLD QUEST ei ole perinteinen joukkojen harjoitus, vaan testaus- ja todentamistapahtuma. Samanaikaisesti ja osin samalla alueella BOLD QUEST –tapahtuman kanssa järjestetään ARCTIC CHALLENGE- ja NORTHER/NAX-harjoitukset.

Muita tärkeitä koulutustapahtumia ja harjoituksia ovat Suomi-Ruotsi yhteistyöhön sisältyvät COMBINED JOINT EXERCISE-johtamisharjoitus, maavoimien NORTHERN WIND-harjoitus ja ilmavoimien FLYGVAPENÖVNING –harjoitus, jotka muodostavat puolustusvoimien tärkeimmän harjoituskokonaisuuden vuonna 2019. Harjoitukset järjestetään samanaikaisesti. NORTHERN WIND on Ruotsin ja Norjan maavoimien yhteinen pääsotaharjoitus. FLYGVAPENÖVNING on Ruotsin ilmavoimien pääsotaharjoitus.

Maavoimien kansainvälisistä harjoituksista merkittävimmät ovat mekanisoitujen joukkojen ARROW-harjoitus ja maavoimien joukkojen ja tulenkäytön NORTHER/NAX-harjoitus, jotka ovat Suomessa järjestettäviä kansallisia harjoituksia ja avattu kumppanimaille. Maavoimat jatkaa osallistumista Viron puolustusvoimien KEVADTORM-pääsotaharjoitukseen aiempien vuosien tapaan. Erikoisjoukkojen harjoitustoiminnan osalta esitetään jatkettavan NORTHERN GRIFFIN -harjoituksen järjestämistä Lapissa. Maavoimien uusista harjoituksista merkittävin on Ruotsissa järjestettävä NORTHERN WIND-harjoitus.

Merivoimien tärkeimmät yksittäiset harjoitukset ovat Itämeren alueen monenväliset BALTIC OPERATIONS (BALTOPS)- NORTHERN COASTS (NOCO) –harjoitukset. Suomen ja Ruotsin syvenevä kahdenvälinen yhteistyö muodostaa merivoimien tärkeimmän harjoi-tuskokonaisuuden. Merivoimien uusista harjoituksista merkittävin on FREEZING WINDS-meripuolustusharjoitus, joka on avattu kutsutuille kumppanimaille.

Ilmavoimien tärkein harjoituskokonaisuus on edelleen Pohjoismainen rajat ylittävä koulutus- ja harjoituslentotoiminta. Toinen tärkeä harjoituskokonaisuus olisi Itämeren ja Baltian alueella toimivien Nato-maiden lento-osastojen kanssa tehtävä koulutus- ja harjoitusyhteistyö (FINNISH SWEDISH TRAINING EVENT) sekä koulutus- ja harjoitusyhteistyö Baltian alueella toimivien yhdysvaltalaislento-osastojen kanssa. Ensi vuonna on myös tarkoitus toteuttaa yhdysvaltalainen laivuevierailu Suomeen sekä jatkaa osallistumista RAMSTEIN ALLOY -harjoituksiin Baltian, Itämeren ja Suomen alueella. Suomen ja Ruotsin ilmavoimien harjoitusyhteistyö jatkuisi tiiviinä ilmavoimien osallistuessa toistensa pääsotaharjoituksiin.´

Osa puolustusvoimien kansallisista harjoituksista on suunnitelmallisesti avattu Suomen kannalta tärkeille kumppanimaille. Osa avatuista harjoituksista on ilmoitettu Naton koulutus- ja harjoitusohjelmaan (NATO MILITARY TRAINING AND EXERCISE PROGRAM, NATO MTEP) ja osa on avoinna muille kumppanimaille, kuten muille pohjoismaille.

Puolustusvoimat tiedottaa kaikista hyväksytyn harjoitussuunnitelman mukaisista kansainvälisistä harjoituksista ja koulutustapahtumista ennakkoon omilla verkkosivuilla.

Esimerkkejä vuoden 2019 kansainvälisistä koulutus- ja harjoitustapahtumista joihin Suomi osallistuu tai jotka Suomi järjestää


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä