Kansainvälinen koulutus- ja harjoitustoiminta

Puolustusministeriö julkaisee tiedotteen aina sen jälkeen, kun tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta on linjannut Suomen osallistumisesta kansainväliseen koulutus- ja harjoitusyhteistyöhön ja kun puolustusministeri on tehnyt päätöksen puolustusvoimien harjoitussuunnitelman hyväksymisestä ja kun Eduskuntaa on informoitu.

Reservilaiset

Yleistä Suomen osallistumisesta kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan

Kansainvälinen harjoitusyhteistyö on tärkeä osa Suomen puolustuskyvyn ylläpitämistä, kehittämistä ja osoittamista. Kansainvälisten harjoitusten merkitys on korostunut turvallisuusympäristön muutoksen, puolustusyhteistyön syvenemisen sekä puolustusvoimien tehtävien edellyttämien valmiuksien ja kyvyn kehittämisessä. 

Puolustusvoimien harjoitustoiminta on kokonaisuus, joka muodostuu kansallisesta ja kansainvälisestä toiminnasta. Osallistuminen kansainväliseen harjoitusyhteistyöhön suunnitellaan pitkäjänteisesti ja siten, että se tuottaa lisäarvoa Suomen puolustukselle. Kansainvälisen koulutus- ja harjoitustoiminnan suunnittelussa painotetaan harjoituksia, jotka parhaiten kehittävät puolustusvoimien joukkojen suorituskykyä, yhteistoimintakykyä ja valmiutta. Osallistumisen painopiste on vaativissa kansainvälisissä harjoituksissa. Lisäksi painottuvat harjoitukset, joita ei voida tai joita ei ole tarkoituksenmukaista järjestää kansallisesti sekä harjoitukset, jotka sisältävät Suomelta puuttuvia suorituskykyjä. Harjoitusyhteistyön suunnittelussa on otettu huomioon myös Suomen osallistuminen EU:n ja Naton nopean toiminnan joukkoihin, Ison-Britannian johtamaan JEF-joukkoon sekä muihin kansainvälisiin joukkokokoonpanoihin. Lisäksi kahden- ja monenvälisen puolustusyhteistyön tavoitteet on huomioitu erityisesti Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Naton kanssa.

Suomen kansallisten harjoitusten suunnitelmallista avaamista puolustusyhteistyön kannalta tärkeille maille on jatkettu. Kaikki avatut koulutus- ja harjoitustapahtumat perustuvat Suomen kutsuihin. Suomen järjestämien tai isännöimien kansainvälisten harjoitusten avulla pystytään harjoittelemaan kustannustehokkaasti maa-, meri- ja ilmapuolustusta sekä kansainvälisen avun vastaanoton, ml. isäntämaatuen, järjestelyjä ja johtamisjärjestelmän käyttöä. Lisäksi rajat ylittävää koulutus- ja harjoitusyhteistyötä (Cross Border Training, CBT) on kehitetty Pohjoismaiden ja lähialueella toimivien joukkojen kanssa. Harjoittelu tapahtuu kaikkien puolustushaarojen sekä erikoisjoukkojen toimenpitein.

Osa Naton järjestämistä harjoituksista sisältää Naton peruskirjan artikla 5:n mukaisia tilannekuvauksia. Naton painopisteen muutoksen vuoksi tämä ulottuvuus vahvistuu edelleen Naton ja sen jäsenmaiden harjoitustoiminnassa. Nato voi kutsua näihin harjoituksiin myös kumppanimaita. Suomi osallistuu Naton harjoituksiin aina kumppanimaan roolissa ja kansallisista lähtökohdista.

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteinen kokous (TP-UTVA) linjaa vuosittain puolustusvoimien kansainvälisen harjoitusyhteistyön painopisteet ja seuraavan vuoden harjoitustoimintaan osallistumisen. Tämän linjauksen perusteella puolustusministeriö hyväksyy puolustusvoimien harjoitussuunnitelman ja informoi eduskuntaa.

TP-UTVA linjasi 25.10.2019 puolustusvoimien osallistumisesta kansainväliseen harjoitusyhteistyöhön vuonna 2020. Tämän linjauksen perusteella puolustusministeriö päätti 8.11.2019 puolustusvoimien kansainvälisen harjoitussuunnitelman hyväksymisestä.

IMG 4022

Puolustusvoimien osallistuminen kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan vuonna 2020

Puolustusvoimien vuoden 2020 harjoitussuunnitelma sisältää 71 harjoitustapahtumaa (92 vuonna 2019). Näiden harjoitusten kustannukset ovat yhteensä noin 7,9 milj. euroa (10,8 milj. euroa vuonna 2019). EU:n taisteluosasto-osallistumiseen liittyvät harjoituskustannukset, jotka ovat noin 0,5 milj. euroa, katetaan UM:n sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahoista.

Kustannusten lasku johtuu harjoitusten kokonaismäärän laskusta sekä siitä, että vuodelle 2020 ei ole suunnitteilla vastaavan kustannusluokan harjoitusta, kuin vuonna 2019 Suomessa järjestetty BOLD QUEST -testaus- ja todentamistapahtuma oli.

Puolustusvoimien kannalta merkittävimmät vuoden 2020 harjoitukset ovat AURORA, COLD RESPONSE ja TRIDENT JUPITER. Merkittävin yksittäinen harjoitus on Ruotsin pääsotaharjoitus AURORA, johon Suomi osallistuu noin 1 500-2 000 sotilaalla. COLD RESPONSE on Norjan kansallisen puolustuksen pääsotaharjoitus, ja siihen Suomi osallistuu maavoimien valmiusyksiköllä, tukiosilla ja esikuntahenkilöstöllä. Vuoden 2020 TRIDENT JUPITER -esikunta- ja johtamisharjoitus on jatkoa vuoden 2019 vastaavalle harjoitukselle.

Maavoimien kansainvälisistä harjoituksista tärkeimmät ovat kotimaassa järjestettävä mekanisoitujen joukkojen ARROW, Suomi-Ruotsi -yhteistyöhön sisältyvä AUTUMN GLOW ja Viron pääsotaharjoitus KEVADTORM/SABER STRIKE.

Merivoimien harjoituksista tärkeimmät ovat NORTHERN COASTS- ja BALTOPS -harjoitukset. Suomen ja Ruotsin syvenevä kahdenvälinen yhteistyö sekä suomalais-ruotsalaisen merellisen taisteluryhmän (Swedish-Finnish Naval Task Group, SFNTG) suorituskykyjen kehittäminen heijastuu merivoimien kansainväliseen harjoitustoimintaan mm. rajat ylittävänä koulutus- ja harjoitustoimintana. Merivoimien uusista harjoituskehyksistä merkittävin on yhteistyö Naton pysyvien laivasto-osastojen (Standing Nato Maritime Group, SNMG ja Standing NATO Mine Countermeasures Group, SNMCMG) kanssa.

Ilmavoimien harjoituksista tulevana vuonna tärkein on FRISIAN FLAG -harjoitus. Toinen tärkeä harjoituskokonaisuus on pohjoismainen rajat ylittävä koulutus- ja harjoituslentotoiminta. Tärkeän harjoituskokonaisuuden muodostavat myös Itämeren ja Baltian alueella toimivien Nato-maiden lento-osastojen kanssa tehtävä koulutus- ja harjoitusyhteistyö (FINNISH SWEDISH TRAINING EVENT, FSTE) sekä koulutus- ja harjoitusyhteistyö Baltian alueella toimivien yhdysvaltalaislento-osastojen kanssa. Ensi vuonna on myös tarkoitus toteuttaa yhdysvaltalainen laivuevierailu Suomeen sekä jatkaa osallistumista RAMSTEIN ALLOY -harjoituksiin Baltian, Itämeren ja Suomen alueella. Suomen ja Ruotsin ilmavoimien harjoitusyhteistyö jatkuu tiiviinä Ruotsin ilmavoimien osallistuessa Suomen ilmavoimien pääsotaharjoitukseen.

EU-harjoitusten osalta keskeinen on EUROPEAN CHALLENGE, joka on Suomen EU:n taisteluosaston valmiusosaston sertifiointiharjoitus. Erikoisjoukkojen harjoitustoiminnan osalta jatketaan NORTHERN GRIFFIN -harjoituksen järjestämistä Pohjois-Suomessa sekä tärkeimpien kumppanimaiden kanssa tehtävää kahdenvälistä koulutus- ja harjoitusyhteistyötä. 

Osa puolustusvoimien kansallisista harjoituksista on suunnitelmallisesti avattu Suomen kannalta tärkeille kumppanimaille. Osa näistä harjoituksista on ilmoitettu Naton koulutus- ja harjoitusohjelmaan (Nato Military Training and Exercise Program, NATO MTEP). Muiden maiden osallistuminen Suomen järjestämiin harjoituksiin perustuu aina kutsuun.

Puolustusvoimat tiedottaa kaikista kansainvälisistä harjoituksista ja koulutustapahtumista ennakkoon puolustusvoimien verkkosivuilla.

Esimerkkejä vuoden 2020 kansainvälisistä koulutus- ja harjoitustapahtumista joihin Suomi osallistuu tai jotka Suomi järjestää_ (pdf) (273.6 KB)




Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä