Tutkimusmäärärahahaku vuodelle 2025
Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE) edistää ja rahoittaa tieteellistä tutkimusta, jossa luodaan uutta tietoa, menetelmiä ja osaamista. MATINEn rahoittaman tutkimuksen pääasiakkaana ovat puolustusvoimat ja puolustushallinto kokonaisuudessaan. Sotilaallisen maanpuolustuksen ohella myös muita turvallisuusviranomaisia tai toimijoita hyödyttävä tutkimuksen monikäyttöisyys on lisäarvo.
Vuonna 2025 MATINE varautuu käynnistämään 5-10 kappaletta tutkimushankkeita, joilla pyritään uusiin tieteellisiin avauksiin ja innovaatioihin sotilaallisen maanpuolustuksen alueella. Tutkimuskaudella 2025-2026 MATINE varautuu rahoittamaan tutkimushankekokonaisuuden, joka on yhteisarvoltaan enintään 850 000 euroa.
Tutkimusmäärärahojen sähköisten hakemusten sekä paperisten hakemusten (postileima) määräaika on torstai 13.6.2024 klo 16:00.
MATINE päättää kokouksessaan 3.12.2024 hankkeet, joita se esittää puolustusministeriölle käynnistettäväksi helmikuussa 2025. Rahoitusta saaville tutkimusjohtajille ilmoitetaan päätöksestä joulukuussa 2024. Lista puolletuista hakemuksista tulee myös verkkosivullemme. Ei puolletuista hankkeista annamme palautetta ja lausuntokoosteen pyydettäessä.
MATINEn tutkimusteemat 2025
Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö muuttui perustavanlaatuisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Turvallisuuspoliittisen uudelleenarvioinnin seurauksena Suomi liittyi Naton jäseneksi. Jäsenyyden myötä Suomen puolustus sovitetaan osaksi Naton yhteistä puolustusta, mikä vaikuttaa mm. puolustussuunnitteluun ja suorituskykyjen rakentamiseen.
Toimintaympäristö on kokonaisuutena vaikeasti ennakoitava ja siihen vaikuttavat Venäjän hyökkäyssodan lisäksi laajat globaalit kehityskulut sekä alueelliset konfliktit ja jännitteet. Pitkäkestoiset ja päällekkäiset kriisit sekä laaja-alainen vaikuttaminen ovat erityisiä haasteita yhteiskunnan kriisinkestävyydelle. Turbulentissa ympäristössä on tärkeää ylläpitää kykyä seurata ja ennakoida syntyviä vaikutuksia Suomeen myös sotilaallisen maanpuolustuksen toimintaedellytysten näkökulmasta.
Suurvaltakilpailun yhtenä keskeisenä ulottuvuutena ovat uudet murrokselliset teknologiat (EDT). Murroksellisten teknologioiden hallinta ja hyödyntäminen valtiollisella tasolla on noussut siten myös kansallisen turvallisuuden osatekijäksi. Kokonaisuus käsittää laajan kirjon monikäyttöisiä teknologioita, jotka yksinään tai innovatiivisina yhdistelminä tuottavat ylivertaista suorituskykyä kuten tekoäly, koneautonomia, 5G/6G -kommunikaatio ja kvanttiteknologian mahdollistamat uudet sovellusalueet.
Teknologiamurros vaikuttaa yhteiskunnan ja puolustuksen kaikilla osa-alueilla toimintatapoihin, rakenteisiin ja sääntelyyn. Muutokset aiheuttavat uusia vaatimuksia joukoille mm. yksittäisen sotilaan osaamiselle ja toimintakyvylle, joukkojen yhteistoimintakyvylle ja johtamiselle, puolustuksen järjestelmille ja materiaaliselle valmiudelle sekä logistiikalle. Autonomisia piirteitä omaavien järjestelmien kehittyminen sekä ihmisen ja koneen yhteistoiminta verkottuneessa toimintaympäristössä haastavat ihmisen kognition, toiminnan ja johtamisen kaikilla tasoilla. Sensori- ja datafuusion sekä älyllistyvien teknologioiden mahdollistamana toimintaympäristötietoisuus ja kyky havaita muutoksia paranee, mutta toisaalta tiedustelun menetelmien kehitys haastaa perinteiset tavat suojautua. Taistelukyky rakennetulla alueella korostuu, samoin toiminta veden alla.
Pitkälle digitalisoituneen ja verkottuneen yhteiskunnan toiminta on erityisen haavoittuvainen häiriöille; vaikutukset leviävät tiiviissä verkostoissa nopeasti laajalle. Digitaalisuus mahdollistaa myös uudentyyppistä kestävyyttä ja suojaa. Lainsäädännössä tulee paitsi varmistaa omat toimintamahdollisuudet, myös tunnistaa demokraattisen yhteiskunnan suojaksi laadittujen säädösten vihamielisen hyväksikäytön mahdollisuus. Suomen huoltovarmuuden ja sotilaallisen maanpuolustuksen kannalta kriittisen tuotannon, teknologian ja osaamisen on oltava käytettävissä kaikissa turvallisuustilanteissa. Myös innovaatioiden ketterää käyttöönottoa tulee kehittää.
Moninaiset mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskuntaan ja infrastruktuureihin laajentavat myös sodankäynnin ulottuvuuksia; esim. sosiaalinen media psykologisena ja ideologisena taistelutilana sekä kohdennetun biologisen vaikuttamisen kehittyvä keinovalikoima luovat täysin uusia haasteita. Viestinnän narratiivi, nopeus, uskottavuus, eettisyys ja emootiot määrittävät vaikuttavuuden sekä ratkaisevat informaatiotilan hallinnan. Yhteiskunnallisen resilienssin kannalta on tärkeää varmistaa kansalaisyhteiskunnan toimintakyky kriisitilanteessa.
MATINE pyrkii rahoittamaan tutkimustoimintaa, jolla luodaan tietopohjaa ja ymmärrystä strategisen suunnittelun sekä sotilaallisen maanpuolustuksen ja suorituskykyjen kehittämisen ja käytön tueksi seuraavilla painoalueilla:
- Sotatalous; toiminta- ja turvallisuusympäristön muutos, pitkäkestoiset kriisit sekä Suomen erottautumismahdollisuudet ja -tekijät
- Murroksellisten teknologioiden sovellukset
- Päivitetyt CBRNE-uhkakuvat ja vaste; biologiset ja kemialliset uhat sekä ydinaseet
- Kenttä- ja katastrofilääketiede
- Yksilön, sotilasjoukon ja yhteiskunnan ryhmien psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen ja eettinen toimintakyky
- Johtaminen johtamisjärjestelmät, tilannetietoisuus sekä järjestelmien luotettavuus
MATINE kannustaa myös haastamaan puolustustutkimuksen perinteistä aiheistoa esittämällä täysin uusia tieteellisiä avauksia, toteutettavuustutkimuksia ja ratkaisuja vielä toistaiseksi tunnistamattomiin mahdollisuuksiin ja uhkiin ja pyrkien tunnistamaan niiden vaikutuksia sotilaalliseen maanpuolustukseen.
Hakuohjeet ja -lomakkeet
MATINEn rahoittaman tutkimuksen yleiset kriteerit
Tutkimushankkeen yleiset sopimusehdot
Mikäli tutkimuksessa hyödynnetään puolustusvoimien
järjestelmiä, henkilöstöä, tietoaineistoja tai -rekistereitä, tiloja tai
laitteita tai salassa pidettäviä asiakirjoja, sille on haettava tutkimuslupaa puolustusvoimista. Tutkimusta ei saa aloittaa, ennen kuin lupa on myönnetty. Tutkimuslupa ei myöskään anna suoraan lupaa käyttää puolustusvoimien resursseja, vaan niistä on sovittava erikseen.
Hanke-ehdotuksen valmistelussa tulee huomioida mahdollisen tutkimuslupaprosessin edellyttämä aika. Tutkimusmäärärahahakemuksessa on tuotava ilmi, mikäli hankkeelle on tarpeen hakea puolustusvoimien tutkimuslupaa.
Tämän lisäksi tutkimusorganisaatioilta edellytetään tutustumaan TENKin ohjeeseen hyvästä tieteellisestä käytännöstä.
MATINEn toimialaa ja tutkimustarpeita hahmottavia julkaisuja
Valtioneuvoston puolustusselonteko 2022 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-820-8
Puolustusvoimat -tutkimus:
https://puolustusvoimat.fi/web/tutkimus/tutkimus-puolustusvoimissa
Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisemat tutkimukset löytyvät https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/julkaisut.
Lisätietoja
Hakuun liittyen MATINEn sihteeristö antaa tarvittaessa lisätietoja:
matine.plm (at) gov.fi
Pääsihteeri Katri Haila +358 295 140 114
Neuvotteleva virkamies Kati Vuorenvirta +358 295 140 361