Kirjalliset kysymykset
Puolustusministerin vastaus kansanedustaja Miko Bergbomin/ps kirjalliseen kysymykseen KKV 172/2023 vp
Vastaus kirjalliseen kysymykseen liikenneturvallisuudesta Puolustusvoimissa
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Miko Bergbomin /ps. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 172 vp:
Mihin toimenpiteisiin puolustushallinnossa ja Puolustusvoimissa ryhdytään liikenneturvallisuuden parantamiseksi,
miten nykyisiä käytössä olevia ajoneuvoja päivitetään vastaamaan nykypäivän edellyttämiä turvastandardeja
ja miten nykyisistä varusmieskuljettajien lepoajoista huolehditaan käytännön arjessa?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Puolustusvoimissa liikenneturvallisuus on oleellinen osa työ- ja palvelusturvallisuutta. Liikenneturvallisuuden riskienhallinta toteutetaan Pääesikunnan logistiikkaosaston johdossa ja siinä noudatetaan Puolustusvoimien kokonaisriskienhallinnan ohjeistusta (PESUUNNOS: HR177) sekä hyödynnetään työ- ja palvelusturvallisuuden riskienhallinnan prosesseja (PEKOULOS: HJ697, liite 8).
Puolustusvoimien liikenneturvallisuutta ohjataan Puolustusvoimien liikenneturvallisuusmääräyksellä (PELOGOS: HJ928) sekä Pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston toimivaltansa mukaisesti antamilla ajoneuvo- ja kuljetusturvallisuutta koskevilla määräyksillä. Puolustusvoimien liikenneturvallisuusmääräyksellä määrätään ja ohjataan mm.:
- Ajoneuvon kuljettajan, kuljettajan esimiesten sekä ajoneuvon käyttäjien ja kuljetettavien velvollisuuksia ja vastuuta,
- Kuljettajien ajo-, tauko- ja lepoaikoja,
- Liikenneturvallisuuteen liittyviä tarkastuksia,
- Henkilö- ja materiaalikuljetuksia,
- Potilasevakuointia ja siihen liittyvää koulutusta,
- Marssien suorittamista,
- Sotilasajoneuvoliikenteen valvontaa,
- Liikenneturvallisuuskoulutusta sekä
- Turvallisuusmääräyksistä tiellä tehtävässä työssä.
Puolustusvoimien liikenneturvallisuusmääräys on päivitettävänä. Päivityksessä otetaan huomioon muun muassa uudistuneet säädökset ja sotilaallisen liittoutumisen mukanaan tuomat muutokset. Päivitetty liikenneturvallisuusmääräys on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä.
Puolustusvoimissa liikenneturvallisuustyö on jatkuvaa. Kaikille yhteisesti annettavan liikenneturvallisuuskoulutuksen sisällöt on määrätty Puolustusvoimien liikenneturvallisuusmääräyksessä ja niiden järjestelyt on määrätty PVHSMK PE Kaikille yhteisesti koulutettavat asiat -määräyksessä (HT522).
Kaikille yhteisesti annettava liikenneturvallisuuskoulutus toteutetaan alokasjaksolla. Lisäksi alokasjaksolla koulutetaan kaikille toiminta henkilökuljetuksissa. Alokasjaksolla annettavan koulutuksen tavoitteena on, että asevelvolliset ymmärtävät vastuunsa omasta ja joukkonsa sekä muiden tienkäyttäjien turvallisuudesta ja toimivat sen mukaisesti. Koulutuksella pyritään vaikuttamaan myös asenteisiin liikenneturvallisuutta lisäävällä tavalla sekä herättämään keskustelua liikenteeseen liittyvistä riskeistä ja niiden välttämisestä sekä vahvistamaan turvallisia käyttäytymismalleja. Lisäksi ryhmäkohtaisena tavoitteena on, ettei yhdellekään ryhmän jäsenistä tapahtuisi liikenneonnettomuutta.
Alokasjaksolla annettavan koulutuksen sisältö ja toteutusmalli on suunniteltu yhteistyössä Puolustusvoimien ja Liikenneturvan kanssa. Koulutuksessa käytettävä materiaali on uudistettu vuonna 2021. Puolustusvoimat on tehnyt yhteistyötä varusmiesten liikenneturvallisuuden parantamiseksi Liikenneturvan kanssa yli kymmenen vuoden ajan. Puolustusvoimien, Liikenneturvan, Sotilaskotiliiton ja Rajavartiolaitoksen yhteinen sopimus liikenneturvallisuuskoulutuksesta on päivitettävänä, ja se allekirjoitetaan vielä vuoden 2023 aikana.
Aliupseerikurssilla annetaan liikenneturvallisuuskoulutusta, joka huomioi erityisesti esimiehen rooliin kuuluvan vastuun liikenneturvallisuudesta.
Puolustusvoimien ajoneuvojen kuljettajille annettavaa Puolustusvoimien kuljettajaopetusta ja -koulutusta kehitetään jatkuvasti ja sen keskeisin tavoite on turvallinen toiminta. Kaikki kuljettajan tehtävissä toimivat varusmiehet saavat siviilissä saamansa ajokorttiopetuksen lisäksi vähintään 16 tunnin mittaisen perehdytyskoulutuksen, jossa heille koulutetaan muun muassa puolustusvoimien käytössä olevan ajoneuvokaluston erityispiirteet ml. perävaunujen käyttö, eli kaikki se heidän kuljettajan tehtävässään tarvittava osaaminen, jota siviiliajokortin opetukseen ei kuulu. Kaikille kuljettajille annetaan turvallisen ja oikean käytön edellyttämä riittävä perehdytys käytössä olevaan ajoneuvokalustoon. Ajoneuvotyyppikohtaisen perehdytyskoulutuksen sisältöjä tarkastellaan ja päivitetään.
Vuoden 2023 lopussa otetaan käyttöön verkko-opetusmateriaali B- ja BE- ajokorttiluokkien perehdytyskoulutukseen. Opetusmateriaali tukee nykyaikaisia oppimis- ja opetusmenetelmiä.
Raskaan kaluston kuljettajien koulutusta ohjaava määräys on päivitetty 1.9.2023 ja siihen liittyvä koulutusohjelma 1.3.2023. Raskaan kaluston kuljettajien (sotilaskuljettajat) opetusta koskevat palveluhankintasopimukset on päivitetty vuoden 2023 alusta lukien ja ne ovat voimassa vuoden 2025 loppuun saakka. Sotilaskuljettajille annettava koulutus vastaa sisällöltään ammattikuljettajalta siviilissä edellytettävää koulutusta, ja sitä kehitetään jatkuvasti palveluntuottajien ja muiden alan toimijoiden kanssa. Simulaattoreiden käyttöä kuljettajakoulutuksessa kehitetään.
Puolustusvoimissa otettiin 1.7.2022 käyttöön sähköinen poikkeamien ilmoittaminen ja riskienhallinta -ohjelmasovellus (PVRIPO). Puolustusvoimien palkattu henkilöstö, varusmiehet ja reserviläiset voivat tehdä järjestelmään ilmoituksia turvallisuushavainnoista, läheltä piti -tilanteista ja tapaturmista ml. liikenneturvallisuuteen liittyvät tapahtumat ja havainnot. Sovelluksen tavoitteena on helpottaa ilmoitusten tekemistä, ja madaltaa ilmoituskynnystä. Se mahdollistaa ilmoitusten järjestelmällisen käsittelyn, korjaavien ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden toimeenpanon sekä tietovarannon kerääntymisen mm. riskienhallinnan tueksi. Sovelluksen riskienhallintaosuus sisältää ne riskinarvioinnin työkalut, joita Puolustusvoimissa käytetään työ- ja palvelusturvallisuudessa ml. liikenneturvallisuus. Tämän lisäksi sen olennaisena osana on työnkulku tarvittavien riskienhallintatoimenpiteiden toteuttamiseksi.
Puolustusvoimien ajoneuvot hankitaan ja ylläpidetään hankinta-ajankohdan turvallisuusstandardien mukaisesti. Lähtökohtaisesti siviilisäädösten mukaisesti tieliikennekäyttöön hyväksyttyjen (esim. henkilö-, paketti-, ja maastohenkilöautot) ajoneuvojen rakenteeseen tai ominaisuuksiin ei tehdä muutoksia niiden elinkaaren aikana. Osalle sotilasajoneuvoista tehdään muun muassa elinkaarihuoltoja, elinjaksopäivityksiä ja modernisointeja. Tällöin pyritään aina ottamaan huomioon palvelusturvallisuuden lisääminen. Esimerkkinä XA-180M (Pyöräpanssariajoneuvo, ns. PASI), jossa lisättiin turvavyölliset istuimet, nousu- ja kiinnipitokahvoja, kannen liukuestekarhennus jne. Joissakin tapauksissa pieniä parannuksia ja muutoksia käsketään tehtäväksi Järjestelmäkeskuksen huoltotiedotteilla.
Puolustusvoimien ajoneuvojen hankinnoissa korostuu ajoneuvojen elinkaaren edellyttämä huoltovarmuus muun muassa kunnossapitoon ja varaosien saatavuuteen liittyen. Haittapuolena turvallisuuden näkökulmasta voivat olla ajoneuvojen vanhanaikaiset tekniset ratkaisut, jotka eivät tue nykyaikaisia turvallisuusstandardeja. Kaluston turvallisen käytön edellyttämä riittävä koulutus on keino vähentää teknisistä ratkaisuista aiheutuvia riskejä.
Merkittävimpänä turvallisuutta parantavana päivityksenä voidaan pitää noin kymmenen vuotta sitten tehtyä säädösmuutosta henkilökuljetusten suorittamisesta, ja siihen liittyvästä henkilökuljetusistuinmoduulien hankinnasta. Säädösmuutos ja mainittu hankinta ovat parantaneet merkittävästi liikenne- ja palvelusturvallisuutta henkilökuljetuksissa.
Puolustusvoimien liikenneturvallisuusmääräyksen mukaiset ajo- ja lepoaikamääräykset koskevat moottoriajoneuvon kuljettajana tai panssari-ajoneuvon johtajana toimivaa varusmiestä ja reserviläistä. Vastuu määräysten mukaisten ajo- ja lepoaikojen noudattamisesta on ensisijaisesti kuljettajalla. Kuljettajan velvollisuus on ilmoittaa ajotehtävän antajalle, mikäli hän ei ole kykenevä suorittamaan tai jatkamaan ajotehtävää. Esimiehellä tai ajotehtävän antajalla on vastuu siitä, ettei ajotehtävään määrätä sellaista henkilöä, jonka lepoajat eivät täyty. Esimiehellä, kuljetettavalla henkilöllä tai ajoneuvon käyttäjällä on vastuu, että kuljettajalla on mahdollisuus noudattaa ajo- ja lepoaikamääräyksiä.
Puolustusvoimien liikenneturvallisuusmääräyksen mukaan moottoriajoneuvon kuljettajana toimivan varusmiehen tai reserviläisen on pidettävä henkilökohtaista ajopäiväkirjaa, josta ilmenee ajoajan, ajotauon, vuorokausilevon, viikkolevon sekä muun työn tai palveluksen alkaminen ja päättyminen viiden minuutin tarkkuudella. Merkinnät on tehtävä heti vaiheen päätyttyä ennen seuraavan vaiheen alkua. Ajopäiväkirjojen käyttö ja siihen tehtävät merkinnät opetetaan kuljettajakoulutuksessa, ja kaikilla kuljettajilla on käytössään ajopäiväkirja.
Ajopäiväkirjan merkinnät on aloitettava ajotehtäväkohtaisesti edeltävän lepojakson alkaessa. Mikäli käytössä on määräaikaistarkastettu ajopiirturi, voidaan merkinnät ajopäiväkirjaan tehdä myös ajon jälkeen ottamalla ne ajopiirturitallenteesta tai säilyttämällä ajopiirturitallenteet ajopäiväkirjan yhteydessä.
Henkilökohtaista ajopäiväkirjaa koskevat merkinnät on tehtävä niin, että niistä voidaan todeta henkilön ajotehtäviin liittyvät vaiheet kuluvalta päivältä sekä vähintään 28 edeltävältä päivältä, reserviläiseltä kuitenkin vain kertausharjoituksen ajalta. Mikäli kuljettajalla ei ole edellisen 28 päivän ajalta ajotehtäviä, voi ajopäiväkirjamerkinnät aloittaa ajotehtävää edeltävän lepojakson päättymisestä.
Ajopäiväkirjojen merkinnät voidaan tarkastaa milloin tahansa Puolustusvoimien ajoneuvojen liikennevalvonnan yhteydessä ja/tai joukko-osaston ohjeistuksen mukaan. Mikäli tarkastuksessa havaitaan puutteita merkinnöissä tai määräysten laiminlyöntejä, voidaan ajotehtävä keskeyttää.
Sotilaskoulutuksessa jokaiseen 24 tunnin ajanjaksoon on sisällyttävä vähintään kuusi (6) tuntia yhdenjaksoista vuorokausilepoa. Ennen harjoituksen alkua on taattava mahdollisuus vähintään kuuden (6) tunnin yhdenjaksoiseen vuorokausilepoon. Vuorokausilepo on lepoaikaa, jolloin varusmiehellä tai reserviläisellä on moottoriajoneuvon kuljettajana tosiasiallinen mahdollisuus lepoon kasarmissa, teltassa tai muussa vastaavassa lämpimässä paikassa.
Helsingissä 22.11.2023
Puolustusministeri Antti Häkkänen