Kirjalliset kysymykset
Puolustusministerin vastaus kansanedustaja Sinuhe Wallinheimon/kok ym. kirjalliseen kysymykseen KKV 181/2022 vp
Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 181/2022 vp
Vastaus kirjalliseen kysymykseen pakkolunastuskäytäntöjen käyttämisestä kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeiden kiinteistöjen osalta
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sinuhe Wallinheimon /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 181/2022 vp:
Mihin toimiin hallitus on ryhtynyt Helsinki-hallin kaltaisten Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan seurauksena epäselvään tilaan päätyneiden kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeiden kiinteistöjen osalta,
onko Suomen nykyinen lainsäädäntö riittävä sen osalta, että sillä voidaan puuttua kansallisen turvallisuuden kannalta keskeisten kiinteistöjen ja kiinteistöjä omistavien yhtiöiden tilanteeseen ja
onko nykyisen lainsäädännön nojalla mahdollista puuttua riittävän tehokkaasti myös tilanteisiin, joissa kansainvälisten pakotepäätösten kohteena oleva henkilö omistaa kiinteistön tai kiinteistöä hallitsevan yhtiön osan ja näin muodostaisi kansallisen turvallisuuden kannalta ongelmallisen tilanteen?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi on ollut voimassa 1.1.2020 lähtien. Tätä lakia sovelletaan kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastukseen maanpuolustuksen, alueellisen koskemattomuuden, sisäisen turvallisuuden, valtion johtamisen, rajaturvallisuuden, rajavalvonnan, huoltovarmuuden, yhteiskunnan kannalta välttämättömän infrastruktuurin toiminnan varmistamisen tai muun näihin rinnastettavissa olevan yhteiskunnallisen edun turvaamiseksi. Ministeriö, jonka toimialaan yllä mainitun edun turvaaminen kuuluu, valmistelee lunastuspäätöksen.
Voimassa oleva lainsäädäntö on riittävä puuttumaan kansallisen turvallisuuden suoraan vaarantavaan kiinteistöomistukseen. Lakia kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi voidaan lähtökohtaisesti soveltaa myös taloudellisten pakotteiden alaisena olevien henkilöiden tai yritysten omistamiin kiinteistöihin, mikäli kansallisen turvallisuuden varmistamisen tätä katsottaisiin edellyttävän. Lunastus kiinteistöihin liittyvän taloudellisen toiminnan jatkamiseksi ei kuitenkaan ole mahdollista.
Tilanne on joidenkin kiinteistöjen osalta Suomessa haastava johtuen niistä vastatoimista, joita EU on asettanut Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan seurauksena. Pakotteiden tarkoituksena on toimia painostuskeinona siten, että niiden avulla muutetaan epätoivottua toimintaa, mutta ne eivät ole rikosoikeudellisia rangaistuksia. Tämä tarkoittaa, että kun henkilöitä listataan ja heidän varojaan jäädytetään, niin omistusoikeus ei lähtökohtaisesti siirry, mutta taloudellinen hyöty omaisuudesta jää saamatta. Pakotteiden seurauksena joidenkin kiinteistöjen omistusrakenteet ovat muuttuneet epäselviksi tai asetettujen pakotteiden vuoksi liiketoiminta kiinteistöllä tai sen hyödyntäminen muulla tavalla alkuperäiseen tarkoitukseen ei ole enää mahdollista. Mainittu Helsinki-halli on tällainen kohde. Merkittävän tapahtuma-areenan käyttämättömyydestä aiheutuu monenlaisia haasteita ja riskinä on luonnollisesti myös se, että tilojen ylläpito kärsii.
Helsinki-hallin kiinteistön keskeinen sijainti aiheuttaa ymmärrettävästi huolta myös turvallisuusnäkökulmasta. Keskeinen sijainti ei kuitenkaan helposti mahdollista näkyvää turvallisuutta vaarantavaa toimintaa, mutta on selvää, että tilannetta seurataan viranomaisyhteistyössä. Hallin siirtyminen kotimaiseen omistukseen olisi taloudellisista ja toiminnallisista syistä luonnollisesti toivottavaa, mutta lunastukseen kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi ei ole tällä erää perusteltua syytä olemassa.
Helsingissä 29.4.2022
Puolustusministeri Antti Kaikkonen