Haku

Kirjalliset kysymykset

23.06.2022 12:00

Puolustusministerin vastaus kansanedustaja Timo Heinosen/kok ym. kirjalliseen kysymykseen KKV 287/2022 vp

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 287/2022 vp

Vastaus kirjalliseen kysymykseen kriisinhallintaveteraanien aseman kehittämisestä

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Timo Heinosen /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 287/2022 vp:

Millaisiin toimiin hallitus ryhtyy kriisinhallintaveteraanien aseman kehittämiseksi, onko hallitus valmis perustamaan kriisinhallintaveteraanikeskuksen ja sen myötä matalan kynnyksen yhden luukun periaatteella toimivan palvelun veteraaneille, miten hallitus aikoo kehittää PTSD:tä koskevaa lainsäädäntöä ja onko hallitus valmis muuttamaan lakia niin, että myös vuosia myöhemmin ilmeneviin PTSD:n oireisiin saisi hoitoa?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa palvelleiden kriisinhallintaveteraanien asemaa on kehitetty hallituskauden aikana allekirjoittamani asiakirjan Kansallisen sotilaallisen kriisinhallinnan veteraaniohjelman toimenpiteet ja tavoitteet vuosille 2020-2023 mukaisesti. Lisäksi puolustusministeriö on tukenut Suomen Rauhanturvaajaliittoa vertaistukitoiminnan ja vertaistukitapahtumien tukemisessa lisävaltionapurahoituksella paikaten vajaaksi jäänyttä STEA rahoitusta. Lisävaltionapurahoituksella Suomen Rauhanturvaajaliitto on kyennyt toteuttamaan vertaistukitoimintaansa lähes vuosittaisten suunnitelmiensa mukaisesti. Jatkovuosien osalta tavoitteena on turvata Suomen Rauhanturvaajaliitolle riittävä vuosittainen rahoitustuki, jolla suunniteltu vertaistukitukitoiminta, henkilöstön koulutus ja muu toiminta kyetään toteuttamaan suunnitellulla tavalla.

Kansallisessa sotilaallisen kriisinhallinnan veteraaniohjelmassa on kirjaus virtuaalisen tai fyysisen kriisinhallintaveteraanikeskuksen perustamisesta. Sotilastapaturma-asiain neuvottelukunnassa on selvitetty joko virtuaalisesti toteutettavan tai fyysinen kriisinhallintaveteraanikeskuksen käyttöönottoa. Keskuksen tehtävinä olisi koordinoida muun muassa kriisinhallintaveteraaneille tarjottavaa informaatiota tukimuodoista, kuntoutusmahdollisuuksista, kuntoutustapahtumista, veteraanikorttiin liittyvistä etuisuuksista, jakaa linkkejä eri virastojen kotisivuille ja tarjoaa asiakaspalvelua puhelimitse. Virtuaalisen tai fyysisen kriisinhallintaveteraanikeskuksen palveluja voisi tarjota esimerkiksi Suomen Rauhanturvaajaliitto. Nykyisillä rahoitus- ja henkilöstöresursseilla Suomen Rauhanturvaajaliitto kykenee toteuttamaan vain osan edellä mainituista palveluista. Keskuksen täysipainoinen perustaminen edellyttää lisäresursseja. Tavoitteena on kehittää rahoituksen järjestelyjä siten, että Suomen Rauhanturvaajaliitolle kyetään turvaamaan riittävä pysyvä rahoitus vuosittaisena valtionapuna. Tarvittaessa on lisäksi tarkasteltava olisiko sotilaallisten kriisinhallintaveteraanien tuesta tarvetta laatia oma laki, johon sisältyy veteraanikeskuksen resurssit ja tehtävät. Näitä tavoitteita olisi mielestäni hyvä edistää myös seuraavan hallituskauden aikana.

Kriisinhallintaan liittyvän tapaturma- ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain kehittämisestä on myös kirjaus kansallisessa sotilaallisen kriisinhallinnan veteraaniohjelmassa. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut selvityksen eduskunnalle yllä mainitusta laista vuoden 2019 alussa. Tällöin lakiin ei tehty puolustushallinnon esittämiä parannuskohteita. Lain kehittämistarpeesta on keskusteltu sotilastapaturma-asian neuvottelukunnassa ja siellä on tunnistettu tarve korvata henkilölle myös henkisen järkytysreaktion hoidon kustannukset ja luopua nykyisestä aikarajasta PTSD-oireiden ilmenemisestä. Uskon, että seuraavan kerran lain päivityksen yhteydessä edellä mainittuihin ja kysyttyihin asioihin saadaan parannuksia.

Koen sotilaallisten kriisinhallintaveteraanien aseman kokonaisvaltaisen kehittämisen erittäin tärkeäksi. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat eri neuvottelukuntien ja parlamentaaristen työryhmien suositusten toteuttaminen, lainsäädännön kehittäminen ja riittävän rahoituspohjan varmistaminen. Työtä toiminnan kehittämiseksi pitää jatkaa edelleen yhteistyössä kaikkien aiheeseen liittyvien toimijoiden kanssa.

Helsingissä 23.6.2022

Puolustusministeri Antti Kaikkonen


Palaa otsikoihin