Kirjalliset kysymykset
Puolustusministerin vastaus Mikko Kinnusen/kesk kirjalliseen kysymykseen KK 375/2021 vp
Vastaus kirjalliseen kysymykseen varusmiesten mielenterveyden tukemisesta
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Mikko Kinnunen/kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 375/2021 vp:
Miten varusmiespalvelustaan suorittavien tilannetta voisi parantaa, jotta palvelusta ei tarvitsisi keskeyttää, miten keskeytystä pohtivaa nuorta voidaan tukea, ettei tämä antaisi liian helpolla periksi, voidaanko mielenterveyssyistä aiheutuvia palvelun keskeytyksiä ehkäistä varusmiehille suunnattujen mielenterveyden palveluja lisäämällä, miten varusmiesten henkisen tuen jatkuvuus voidaan varmistaa palveluksen loppuessa ja mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta varusmiehille varmistetaan riittävä psyykkinen tuki jokaisessa varuskunnassa psykologien tai psykiatristen sairaanhoitajien avulla?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Puolustusvoimat ovat uudistaneet viime vuosina koulutusjärjestelmäänsä. Koulutus 2020 -ohjelman yhtenä tavoitteena on kehittää varusmiespalvelusta siten, että varusmiespalveluksen keskeyttämisiä kyetään vähentämään ja samalla tukemaan varusmiespalvelukseen sopeutumista. Keskeisiä työkaluja ovat mm. toimintakykykoulutukseen kuuluvat Taistelijan mieli ja Taistelijan keho
ohjelmat.
Taistelijan keho ohjelmaan kuuluvalla fyysisen toimintakyvyn koulutuksella mahdollistetaan palveluksessa suoriutuminen ja jaksaminen. Varusmiesten fyysistä toimintakykyä kehitetään laadukkaalla, monipuolisella ja nousujohteisella koulutuksella. Koulutus toteutetaan kannustavalla ja valmentavalla otteella. Koulutus on positiivista, hyvähenkistä ja motivoivaa, jotta se edesauttaa varusmiehiä sitoutumaan oman fyysisen kunnon kehittämiseen ja omaehtoiseen liikuntaan myös vapaa-ajalla ja reservissä.
Taistelijan mieli -kokonaisuus nivoo yhteen psyykkisen, sosiaalisen ja eettisen toimintakyvyn koulutuksen. Psyykkisen toimintakyvyn koulutuksen kivijalkoja ovat mm. tietoisuus omasta toiminnasta, positiivinen käsitys omasta itsestä ja omista vaikutusmahdollisuuksista, paineensietokyky ja motivaatio.
Sosiaalisen toimintakyvyn koulutuksen keskiössä on ryhmäkiinteys. Sosiaalinen toimintakyky tarkoittaa mm. kykyä hahmottaa itsensä ja valmiuksia toimia osana ryhmää. Sosiaaliseen toimintakykyyn liittyvät keskeisesti vuorovaikutustaidot, ihmissuhteet ja ”kaveria ei jätetä” -henki, joka on yksi keskeinen asia palveluksen keskeyttämistä vähentävänä tekijänä.
Eettiseen toimintakyvyn koulutukseen liittyy keskeisellä tavalla kyky perustella toimintaansa itselleen ja muille sekä tietoisuus mm. omista arvoistaan, käsitys oikeasta ja väärästä sekä kyky erottaa ne toisistaan. Eettisesti toimintakykyinen sotilas sitoutuu koulutukseensa ja joukkoonsa.
Palvelukseen sitoutumisen ja keskeyttämisen ehkäisemisen kannalta ensisijaisen tärkeää on se, että varusmiehelle luodaan edellytykset sopeutua varusmiespalvelukseen ja Puolustusvoimien toimintaympäristöön. Ongelmat sopeutumisessa muodostavat riskin palveluksen keskeyttämiselle ja heikolle motivaatiolle myöhemmissä vaiheissa koulutusta.
Alokasjaksolla luodaan edellytykset koko palveluksen onnistumiselle. Alokasjakson aikana tuetaan koulutettavien sopeutumista palvelukseen, ryhmäkiinteyden kehittymistä, toimintakyvyn kehittämistä, myönteisten asenteiden kehittymistä sekä oppimisvalmiuksien rakentumista. Nämä muodostavat perustan eri koulutusjaksojen aikana tapahtuvalle sotilaana kehittymiselle.
Osaan keskeytymiseen johtaneista syistä ei välttämättä voida vaikuttaa enää varusmiespalveluksessa, mutta tärkeintä tekijää, sopeutumista, voidaan tukea erilaisin käytännön keinoin. Palvelusmotivaatiota ja ryhmäkiinteyttä vahvistamalla voidaan auttaa varusmiehiä sopeutumaan paremmin varusmiespalveluksen ympäristöön sekä välttämään tilanteita, joissa palvelus on vaarassa keskeytyä. Palvelusmotivaatio ja ryhmän tuki helpottavat uudenlaiseen ja vaativaan ympäristöön sopeutumista.
Palvelusmotivaatiota tuetaan ennen palveluksen alkamista ja sen aikana. Tämä osaltaan auttaa varusmiestä sopeutumaan uudenlaiseen toimintaympäristöön. Varusmiesten mielenterveyden tukemisessa korostuu ennalta ehkäisevä toiminta ennen palveluksen aloittamista, koska varusmiespalveluksessa pääpaino on sotilaallisten taitojen oppimisessa, eikä sotilaallisesta koulutuksesta käytännössä jää aikaa varusmiesten erillisille terapiahoitojaksoille. Avainasemassa tilanteen parantamisessa ovat ennen palvelusta annettavat matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut kunnissa.
Nuorisolain 11§:n mukaan Puolustusvoimien on luovutettava tiedot tuen tarpeessa olevasta nuoresta, joka vapautetaan varusmiespalveluksesta palveluskelpoisuuden puuttumisen takia tai joka keskeyttää palveluksen. Nuorisolain mukaan nuoren yksilöinti- ja yhteystiedot voidaan ilmoittaa kotikunnalle salassapitosäännösten estämättä. Puolustusvoimissa on nuorisolain ilmoitusmenettelyn rinnalla käytetty jo vuodesta 2005 Aikalisä-toimintamallia, jossa nuoren suostumuksella hänestä on tehty lähete Aikalisä-tukipalveluun kotikuntaan, jos hän on tuen tarpeessa. Toimintamallissa nuoreen otetaan kotikunnasta yhteyttä kotiutumisen jälkeen ja tuetaan tarvittavan avun saamisessa. Kotiutusvaiheessa pidettävillä kotiuttamisoppitunneilla korostetaan mahdollisuutta käydä erikseen sosiaalikuraattorin luona, jos jokin asia vaivaa kotiutumiseen liittyen.
Jaan huolen varusmiespalveluksen keskeyttämisen tilanteesta. Koen tärkeänä, että mahdollisimman moni ikäluokan miehistä ja asepalvelukseen vapaaehtoisena hakeutunut nainen läpäisee koulutuksen. Varusmiesten koulutus etenee systemaattisesti viikko-ohjelmien mukaisesti, jolloin aika ei käytännössä mahdollista samanaikaisesti toteutettaviin psykologien tai psykiatristen sairaanhoitajien antamiin terapeuttisiin hoitojaksoihin. Vakavissa akuuteissa tilanteissa, esimerkiksi erikoispsykiatrista hoitoa vaativissa tapauksissa, Puolustusvoimat tukeutuu kumppanuussairaalan erikoissairaanhoitoon. Erityistilanteissa on myös mahdollista konsultoida Puolustusvoimien psykiatrian ylilääkäriä. Palvelusta selvästi haittaavat tai estävät mielenterveysongelmat johtavat joukko-osaston lääkärin arvioinnin jälkeen tarvittaessa palveluksen keskeyttämiseen, jotta tarvittava hoito voidaan antaa rauhassa ja asianmukaisesti kotikunnassa. Varusmiehiä, joiden palvelusta haittaavat ongelmat ovat luonteeltaan lieviä, voidaan tukea palveluksen läpiviennissä joukko-osaston psykososiaalisen tukihenkilöstön toimenpitein. Joukko-osastojen terveysasemien henkilöstö, sosiaalikuraattorit ja sotilaspapit edustavatkin laaja-alaiseen koulutukseen ja kokemukseen perustuvaa erityisasiantuntemusta varusmiesten tukemisessa.
Helsingissä 7.7.2021
Puolustusministeri Antti Kaikkonen