Vuosi 2022 oli monella tapaa kiinteistöomistuksen valvonnan näkökulmasta kiireinen vuosi, mutta Venäjän käynnistämä hyökkäyssota Ukrainaan teki siitä poikkeuksellisen. Euroopassa oli taas käynnissä sota toisen maailmansodan päättymisen, kylmän sodan ja liennytyksen vuosien jälkeen.

Venäjän käynnistämien sotilaallisten toimien jälkeen näyttäisikin kiinteistöistä muodostuneen eräänlainen symboli monen suomalaisen huolelle, epävarmuudelle ja pelolle. Huolet koskevat sekä uusia että erityisesti vanhempia kauppoja, joita on tehty ennen valvonnan palauttamista. 

Kiinteistöomistuksen valvonnan keinoja ryhdyttiin Suomessa palauttamaan jo pari vuotta sitten vuoden 2020 alussa, kahden vuosikymmenen täysin vapaan ja valvomattoman osto-oikeuden jälkeen. Viime vuonna lainsäädäntöä päivitettiin ja tämä työ jatkuu edelleen uusien lainsäädännön tarkentamistarpeiden tunnistamisella. 

Puolustusministeriö teki vuonna 2022 kaksi kielteistä lupapäätöstä ja esitti kaksi kertaa etuoston käyttöä valtionvarainministeriölle, joka etuostoa myös esitysten perusteella käytti. Olemassa olevia keinoja on siis hyödynnetty ja on tärkeää, että nämä keinot ovat nykyään olemassa. 

Oman huolen keskellä on kuitenkin tärkeää luottaa viranomaisten arviointikykyyn ja valvontaan. On myös hyvä muistaa, että vaikka jonkun uhkakuvan toteutuminen olisi teoriassa mahdollista, ei se silti tee asiasta automaattisesti todennäköistä.  Suomen 2,7 miljoonasta kiinteistöstä on tällä hetkellä ulkomaalaisessa välittömässä omistuksessa alle yksi prosentti. Kiinteistökauppoja tehdään vuosittain noin 60 000–70 000 kappaletta, ja näistä EU/ETA-alueen ulkopuolisia kauppoja on vuosittain noin 400–900. Nämä kaupat käydään erittäin tarkasti puolustusministeriössä ja viranomaisyhteistyössä läpi. Ulkomaiset kiinteistönomistajat myös myyvät omistamiaan kiinteistöjä ja näissä kaupoissa ostajana on useimmiten suomalainen toimija. Suomea ei olla siis onneksi pala palalta ostamassa ulkomaiseen, minkään maalaiseen omistukseen, vaikka tällaista huolta välillä ilmaantuukin. 

Suomessa on lisäksi erittäin tarkka rajavalvonta koko maailman mittakaavassakin. Tänne ei voi esimerkiksi yllättäen tulla tunnuksettomia taistelijoita tai kuljettaa rajan yli sotilaallista materiaalia ilman, että viranomaiset sitä huomaisivat. Mutta koska olemme tunnistaneet laajasti viranomaisyhteistyössä sen, että kiinteistöjä voidaan hyödyntää muutoin eri tavoin Suomen turvallisuutta vaarantavasti, on näitä tilanteita varten tärkeää, että välineet lainsäädännöstä löytyvät ja niitä kehitetään toimintaympäristö huomioiden myös tulevaisuudessa. 

Kansalaisten huoli on usein käsin kosketeltavaa eikä sitä pidä koskaan väheksyä. Arvostamme nyt ja jatkossakin näitä huolestuneiden kansalaisten yhteydenottoja sekä niiden kautta saatavaa tietoa. Viranomaisena meidän tehtävämme on sitten tunnistaa aidosti ne tilanteet, joihin tulee perustellusti puuttua. Tätä työtä jatkamme suurella sydämellä ja hyvällä yhteistyöllä muiden viranomaisten kanssa täällä puolustusministeriössä myös tulevina vuosina.