Puolustushallinnon on jo maanpuolustuksen perusroolista johtuen ennakoitava erilaisia kriisejä. On luontevaa pohtia erilaisia toiminnan keskeyttämisen uhkia ja kriisiaikaa, toisin sanoen varautumista. Huoltovarmuuden turvaamisesta annetussa kansallisessa laissa ja huoltovarmuuden tavoitteista annetussa valtioneuvoston päätöksessä maanpuolustusta tukeva tuotanto näkyy yhtenä huolehdittavana sektorina.

Huoltovarmuusajattelu näkyy esimerkiksi Suomen puolustusvälinehankinnoissa sekä yhteistyössä maanpuolustusta tukevan kotimaisen tuotannon kanssa. Elinkeinoelämän merkitys huoltovarmuuden turvaamisessa näkyy kumppanuuksissa kotimaassa toimivan teollisuuden kanssa. Kansainvälisin viranomaissopimusjärjestelyin huoltovarmuutta on myös pyritty varmistamaan monen- ja kahdenvälisesti sekä kumppanimaiden että kansainvälisten toimijoiden kanssa.

Vaikka puolustushankinnoissa onkin laaja globaali kilpailutus, jossa painottuu kustannustehokas suorituskyky, hankintoihin liittyy myös erilaisia mekanismeja, joilla huoltovarmuutta, logistiikan suorituskykyä ja tuen läsnäoloa pyritään varmistamaan. Kansallista omavaraisuutta painotetaan silloin, kun se on Suomelle kriittistä. Joskus koko hankinta on tehtävä varautumisen ja huoltovarmuuden syistä johtuen kotimaiselta toimittajalta. Puolustukselle hankitaan materiaalia, materiaalin käytettävyyttä, palveluita, osaamista ja tukea. Maanpuolustuskaluston käytön aikainen tuki pyritään saamaan hyvälle tasolle varustuksen usein pitkällä käyttöajalla. Myös alihankintaverkon huoltovarmuushaasteita joudutaan pitämään silmällä. 

Suomi on aina ollut maantieteellisesti ”kaukana” maailman suurista teollisuuskeskittymistä. Tuotannon tekijöiden ollessa yhä enemmän hajallaan maailmalla, tukeudutaan monissa tapauksissa melko etäällä sijaitsevaan tuotantoon, joka on alttiina maailmankaupan heilahduksille. Näin ollen on syntynyt riippuvuuksia esimerkiksi elektroniikkakomponenteista. 

EU-maiden ja Nordefcon yhteistyössä voidaan vahventaa jäsenmaiden keskinäistä yhteensopivuutta ja yhteistä huoltovarmuutta. Suomi perinteisesti pyrkii yhteistyössä pitämään keskustelua yllä sotilaallisesta huoltovarmuudesta. Juuri nyt on vahvoja aloitteita lisääntyvään yhteistyöhön EU:n puolustusalan yhteisrahoitusmekanismin kautta (EDF). Yhteisen innovaation, tuotekehityksen ja tuotannon pohjalta syntyvissä puolustuksen tuoteratkaisuissa osallistujamaiden keskinäisen huoltovarmuuden kehittäminen voi myös olla luontevaa.

Koronakriisin opit sotilaallisen huoltovarmuuden näkökulmasta on yksi Suomen Nordefco-puheenjohtajuuskauden puolustusmateriaalialan prioriteeteista. Työssä on kiinnitetty huomiota erityisesti materiaalihankkeisiin, puolustusteollisuuteen ja teolliseen pohjaan. Toukokuussa järjestetyn asiantuntijatason työpajan perusteella voidaan arvioida pohjoismaiden tilanteen olleen melko samankaltainen. Koronakriisin todettiin tuoneen huoltovarmuuden uudella tavalla keskusteluihin myös siviilipuolella. Erityisesti kriisin alkuvaiheen kokemukset muun muassa suojatarvikkeiden kansallistamisesta olivat monilta osin silmiä avaavia. Puolustuspuolella huoltovarmuuden teema on ollut jossain määrin lähempänä päivittäistä tekemistä. Kriisin myötä teollisuudessa tapahtui myös tarvittavaa sopeutumista ja uusien ratkaisujen käyttöönottoa. 

Koronakriisin lyhyen aikavälin vaikutukset suorituskykyjen kehittämiselle ovat olleet vähäisiä. Joitain viivästyksiä hankintaohjelmissa oli havaittu, mutta mitään merkittäviä ongelmia ei työpajassa noussut esille. On huomattava, että pitkän aikavälin vaikutuksia ei vielä tiedetä. Koronakriisin negatiiviset vaikutukset talouteen tulevat heijastumaan myös puolustuksen alalle vaikuttaen mahdollisesti sekä kysyntään että tarjontaan. Ei tule unohtaa, että puolustusmenojen leikkauksilla on vaikutuksia myös puolustustarvikkeiden vientimahdollisuuksiin. Kriisi aiheutti myös uudenlaisten innovaatioiden hyödyntämistä, mistä esimerkkinä voidaan mainita 3D-tulostus. Viime aikoina on myös nostettu esiin, että huoltovarmuus ei ole vain materiaaliin vaan myös osaamiseen liittyvää.

Jouko Tuloisela

hallitusneuvos, puolustusministeriö