Liittokunnalla on suorituskykypuutteita, joiden paikkaaminen edellyttää kaikilta Nato-mailta ripeitä toimia ja pitkäjänteistä resursointia. Yhdysvallat jatkaa Bidenin hallinnon aikana aloittamaansa painopisteen siirtämistä Aasiaan, mikä johtaa sen maksuosuuden vähenemiseen Euroopan puolustuksesta.

Johtopäätös on selvä: Euroopan Nato-maiden on otettava jatkossa merkittävästi enemmän vastuuta maanosansa puolustuksesta.
Erityisesti Suomella on etulinjan maana intressi varmistaa, että eurooppalaiset Naton jäsenmaat vahvistavat omia puolustuskykyjään. Kovassa paikassa liittolaisten kalustoa ja joukkoja käytettäisiin etulinjan maiden puolustamiseksi. Tärkein käytettävissämme oleva työkalu tämän varmistamiseen on, että Natossa saavutetaan sopu puolustusmenotavoitteen nostamisesta.

Tarpeesta nostaa Naton puolustusmenotavoitetta on keskusteltu julkisuudessa jo pitkään. Naton virallinen esitys puolustusmenotavoitteen nostamiseksi saatiin kuitenkin vasta viime hetkillä. Hallituksen vastuulla oli Suomen kannan muodostaminen. Aikaa Suomen kannan muodostamiselle ja parlamentaariselle prosessille ennen kesäkuun alun puolustusministerikokousta, jossa jäsenmaat ilmoittivat kantansa Naton esitykseen, oli vain muutamia viikkoja.

Suhteessa käytettävissä olleeseen aikaan käymämme parlamentaarinen prosessi oli laaja. Kävimme läpi Venäjän uhka-arviota, Euroopan puolustusjärjestelyjen nykytilan puutteita, Naton puolustussuunnittelusta tulevia merkittäviä uusia tarpeita, Euroopan riippuvuutta USA:n puolustuskyvystä ja puolustuksen vahvistamisen vaikutuksia Suomelle. Aloitimme järjestämällä pääministerin johdolla parlamentaarisen keskustelun eduskuntapuolueiden ja -ryhmien puheenjohtajille, johon kutsuimme mukaan myös puolustus- ja ulkoasiainvaliokuntien puheenjohtajat. Seuraavalla viikolla briiffasin erillisissä tilaisuuksissa puolustusvaliokunnan, ulkoasiainvaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan. Näiden jälkeen järjestimme lisäksi kaksi erillistä puolustushallinnon briiffiä kaikille halukkaille kansanedustajille. Lisäksi käytiin lukuisia muita epävirallisia keskusteluja. Puolustusmenotavoitteen nostaminen sai laajaa kannatusta puolueilta.

Naton huippukokouksen jälkeen parlamentaarinen työ jatkuu. Pääministeri Petteri Orpo on ilmoittanut antavansa eduskunnalle pääministerin ilmoituksen heti, kun eduskunta haluaa. Tämän jälkeen käynnistämme parlamentaarisen prosessin, jossa asiakokonaisuutta käsitellään vielä perusteellisemmin syksyn aikana. Tavoitteena on vahvistaa edelleen yhteistä ymmärrystä sille, miksi uusi puolustusmenotavoite tarvitaan ja mitä uusi puolustuksen asento tulee tarkoittamaan. Näitä asioita on jo varsin perusteellisesti käsitelty tuoreessa puolustusselonteossa.

Talouspolitiikan kokonaisuus - eli se, mistä säästetään, mitä veroja korotetaan ja kuinka paljon velkaa otetaan – on sen sijaan jokaisen vuorollaan Suomea johtavan hallituksen tehtävä. Sellainen yksityiskohtaisen suunnitelman laatiminen, jossa sovittaisiin etukäteen siitä, miten kasvavat puolustusmenot tulevien hallitusten toimesta rahoitetaan, on käytännössä mahdoton. Jokaisella hallituksella on omat talouspoliittiset painotuksensa. Lisäksi niillä on rahoitettavanaan myös muita suuria ja kasvavia menoeriä – esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut sekä koulutus - joita ei voida erottaa kokonaisuudesta.

Suomen vahvuus on läpi historian ollut, että suurissa, turvallisuuteemme vaikuttavissa kysymyksissä olemme kyenneet löytämään laajaa kansallista yksituumaisuutta. Puolustuksen vahvistaminen on välttämätöntä ja sen aika on nyt.

Antti Häkkänen
Puolustusministeri