Pohjoismaista puolustusyhteistyötä, Nordefcoa, on tänä vuonna luotsattu eteenpäin Suomen johdolla.  Tavoitteet Nordefcossa ovat kuitenkin yhteisiä, ja niistä keskeisin on yhteistoiminnan kehittäminen mahdollisia kriisi- ja konfliktitilanteita varten. Tätä tavoitetta ajatellen normaaliolojen yhteistyö luo perustan yhteistyön sujumiselle myös muissa tilanteissa.

Huhtikuussa järjestettiin Nordefcon ohjausryhmän kokous etäyhteyksien välityksellä.

Tänä vuonna kriisivalmiutta on edistetty monin tavoin. Syksyllä 2021 myös Pohjoismaiden pääministerit nostivat huoltovarmuuden ja varautumisen korkealle yhteisessä julkilausumassaan. Epävakaassa toimintaympäristössä korostuu pohjoismaisen yhteistyön merkitys. Myös tuoreessa Pohjoismaiden neuvoston kyselytutkimuksessa tuki pohjoismaiselle puolustusyhteistyölle osoittautui jälleen vahvaksi. Kansalaiset mieltävät pohjoismaisen yhteistyön järkeväksi kokoonpanoksi puolustuksen ja varautumisen alalla.

Puolustusministerit kokoontuivat Tuusulassa kesäkuussa. Keskustelun aiheina olivat Suomen puheenjohtajuuskauden työn eteneminen, koronakriisin vaikutukset huoltovarmuuteen sekä arktinen turvallisuustilanne. Myös presidentti Niinistö vieraili kokouksessa.

Pohjoismaista puolustusyhteistyötä ei tehdä tyhjiössä, vaan ympäröivä maailma vaikuttaa siihen, mihin voimavarat kannattaa keskittää. Meneillään olevan koronapandemian vaikutuksia sotilaalliseen huoltovarmuuteen on tarkasteltu tänä vuonna Nordefcon materiaaliyhteistyöryhmän alla. Työryhmän raportin mukaan pandemia on edellyttänyt kansallisilta toimijoilta entistä tiiviimpää yhteydenpitoa puolustusteollisuuden kanssa, jotta toimitusketjujen sujuvuus voidaan varmistaa. Nordefcossa toteutetun tarkastelun mukaan koronakriisin lyhyen aikavälin vaikutukset suorituskykyjen kehittämiselle ovat olleet vähäisiä, muutamia viivästyksiä lukuun ottamatta. On kuitenkin huomattava, että pitkän aikavälin vaikutuksia ei vielä täysin tiedetä. Joitain huolestuttavia merkkejä on jo ollut havaittavissa alan teollisuudessa, kuten pula komponenteista, ja onkin selvää, että koronakriisin negatiiviset vaikutukset talouteen heijastuvat myös puolustuksen alalle vaikuttaen mahdollisesti sekä kysyntään että tarjontaan.

Pohjoismaiden puolustusvoimien komentajat ja puolustusmateriaalijohtajat kokoontuivat elokuussa etäyhteyksin. Kokouksessa käsiteltiin koronakriisin vaikutuksia sotilaalliseen huoltovarmuuteen ja pohjoismaisia yhteistyömahdollisuuksia siihen liittyen. Kokousta isännöivät Suomen puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen ja ylijohtaja Raimo Jyväsjärvi puolustusministeriöstä.

Toisaalta pandemia on johtanut myös uudenlaisten innovaatioiden hyödyntämiseen ja  digitaaliset ratkaisut ovat korostuneet puolustushallinnossakin. Muitakin vastaavanlaisia kriisejä voi tulla eteen, joten on tärkeää, että tekniset yhteydet toimivat. Pohjoismaiden välillä on käytössä suojatut yhteydet, joita voidaan hyödyntää myös kriisikonsultaatioihin. Tänä vuonna Nordefcon kriisikonsultaatiomekanismia hyödynnettiin Afganistanin kriisin aikana. Siitä saatujen oppien mukaisesti tarkasteltiin myös puolustushallintojen välisen mekanismin käyttöperiaatteita ja laadittiin Suomen johdolla uusi liite varsinaisen kriisikonsultaatiomekanismin alle selkiyttämään työtapoja. Yksi havainto oli, että joissakin tilanteissa konsultaatioita Pohjoismaiden välillä saatetaan tarvita tiheästikin.

Koronapandemia vaikutti myös Suomen puheenjohtajakauteen ja johti uudenlaisten kokouskäytäntöjen keksimiseen. Syyskuussa Nordefcon poliittisen ohjauskomitean sihteeristö sekä puolustusvoimien yhteistyön koordinointia valmisteleva ryhmä bongailivat lintuja ja illastivat eväitä ulkona terveysturvallisuuden varmistamiseksi.

Pohjoismaisessa puolustusyhteistyössä on viime vuosina entisestään korostunut, että kriisit eivät saavu kohdennetusti jotakin tiettyä sektoria koskien, vaan ovat yhä useammin läpileikkaavia ja eri viranomaisten välistä yhteistyötä vaativia. Niinpä myös kansainvälisten yhteistyörakenteidemme on vastattava tähän. Tästä syystä pohjoismaisessa puolustusyhteistyössä on tänä vuonna avattu keskusteluyhteys siviilivalmiusyhteistyön Haga-työryhmän kanssa. Siviili- ja sotilastason välistä yhteistyötä tullaan tiivistämään koskien kemiallisten ja radioaktiivisten aineiden uhkien torjuntaa (nk. CBRNE-työ) ja siihen liittyviä harjoituksia.

Suomen puheenjohtajavuonna vahvistettiin dialogia Nordefcon ja siviilivalmiutta edistävän Haga-yhteistyön välillä. Lokakuussa Nordefcon ja Hagan jäsenet kokoustivat kasvokkain ensimmäistä kertaa koskaan.

Kuten tuoreessa puolustusselonteossa todetaan, Pohjoismaiden erilaisista puolustusratkaisuista huolimatta Suomi näkee maiden välisessä puolustusyhteistyössä suuren potentiaalin suhteiden syventämiselle ja osallistuu yhteistyöhön aktiivisesti ja aloitteellisesti. Näin olemme tänä vuonna Suomen johdolla Nordefcossa toimineet ja tämä yhteistyö parantaa myös kansallista kriiseihin varautumistamme.

Puolustusministerit keskustelivat marraskuussa Suomen puheenjohtajavuoden työn tuloksista. Ministerit kävivät tutustumassa Rannikkoprikaatin toimintaan ja pääsivät Puolustusvoimien Jurmo-joukkojenkuljetusveneen kyytiin.

Suomi toimii vuonna 2021 lisäksi Pohjoisen ryhmän eli Northern Groupin puheenjohtajamaana sekä Nordic-Baltic-yhteistyön puheenjohtajana. Seuraavaksi Nordefcon puheenjohtajuus siirtyy Norjalle.