Suomella oli alun perin jo hyvät lähtökohdat Nato-jäsenyydelle. Pitkän kumppanuutemme aikana Suomi on oppinut ymmärtämään Natoa ja sen toimintaa. Puolustusvoimat oli jo valmiiksi hyvin yhteistoimintakykyinen Nato-joukkojen kanssa. Integroituminen Naton täysjäseneksi ei kuitenkaan tapahdu yhdessä yössä. Yhteistoimintakyky on vietävä laajemmalle ja syvemmälle ja Suomen on integroiduttava uusiin prosesseihin, toimintoihin ja rakenteisiin. Jäsenyys on meille iso muutos tavassamme ajatella. Kansallisen näkökulman rinnalle on noussut koko liittokunnan turvallisuus. Suomen puolustus on nyt osa Naton alueen yhteistä puolustusta. 

Integraation ohella Suomi osallistuu koko ajan Naton päivittäiseen työhön. Tämä edellyttää nopeaa asioihin perehtymistä, osaamisen kasvattamista, Suomen kantojen muodostusta ja niiden edistämistä. Naton päätöksentekoon pitää pyrkiä vaikuttamaan etupainotteisesti, mikä vaatii ymmärrystä Naton päätöksenteon eri vaiheista ja vaikuttamispaikoista niin poliittisella kuin sotilaallisella puolella. Suomen kaltaisen pienen maan resursseilta tämä vaatii isoja ponnistuksia.

Yksi esimerkki integraatioprosessista on osallistuminen liittokunnan yhteiseen puolustussuunnitteluun. Naton puolustussuunnittelu (NATO Defence Planning Process, NDPP) ohjaa koko liittokunnan ja sen jäsenmaiden suorituskykyjen kehittämistä. Puolustussuunnittelun tavoitteena on varmistaa, että Natolla on jatkuvasti käytettävissään riittävät sotilaalliset voimavarat, joiden avulla liittokunnan tehtävät voidaan toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti sekä viiveettömästi. Tällä on olennainen merkitys Naton muodostaman ennaltaehkäisevän pelotteen ja yhteisen puolustuksen uskottavuuden kannalta.

Jäsenmaiden tavoitepaketit koostuvat tavoitteista, joiden toimeenpanon aikajänne ajoittuu enimmäkseen pitkälle aikavälille. Suomen sotilaallisten suorituskykyjen kehittämisen tavoitepaketti on vaativa ja sen toimeenpano tulee viemään 10–15 vuotta. Suomelle asetetut tavoitteet ovat linjassa muiden taloudeltaan, asevoimien vahvuudeltaan ja väestömäärältään vertailukelpoisten jäsenmaiden kanssa.

Alkuvuodesta Suomi päätti osallistumisestaan Naton rauhan ajan tehtäviin Merivoimien yhdellä aluksella ja Ilmavoimien enintään kahdeksan hävittäjän lento-osastolla. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomi osallistuu Naton rauhan ajan toimintaan ja on tärkeää, että tälläkin tavalla pääsemme integroitumaan Naton toimintaan mahdollisimman pian. Lisäksi Suomi on ilmaissut valmiutensa isännöidä muun muassa Naton maavoimajoukkojen alajohtoporrasta ja eteentyönnetyn läsnäolon joukkojen esikuntaosaa Suomessa sekä tukea liittokunnan tiedustelu- ja valvontasuorituskykyä. Puolustushallinto varautuu myös hakemaan Naton investointiohjelmasta (NSIP) rahoitusta jäsenyyden edellyttämiin infrastruktuuri-investointeihin.

Integraatioprosessi näkyy myös monessa puolustusministeriön lainsäädäntöhankkeessa. Hallitusohjelman mukaisesti nyt arvioidaan Nato-jäsenyyteen liittyvät lainsäädäntömuutostarpeet ja käynnistetään välittömästi niihin tarvittavat valmistelut. Käynnissä on säädöshanke, jossa Puolustusvoimista annettuun lakiin tullaan ehdottamaan lisättäväksi Puolustusvoimien tehtäväksi nimenomaisesti Naton yhteinen puolustus. 

Tasavallan presidentti hyväksyi alkuvuodesta Naton jäsenvaltioiden joukkojen asemasta annetun sopimuksen sekä Pariisin pöytäkirjan. Sopimus sisältää määräyksiä muun muassa aseenkantoon, vahingonkorvausoikeuteen, rikosvastuuseen ja esitutkintaan liittyen. Pariisin pöytäkirja sisältää sopimusmääräyksiä kansainvälisten sotilasesikuntien oikeudellisesta asemasta Naton jäsenvaltioissa. Esityksen valmistelussa havaittiin lisäksi joitakin säädösmuutostarpeita, joita toteutetaan myöhemmissä hankkeissa. 

Maaliskuussa Nato hyväksyi Suomen esityksen yrityskiihdyttämön ja kahden testikeskuksen perustamisesta Suomeen. Kiihdyttämö keskittyy tulevaisuuden kommunikaatiojärjestelmiin ja kvanttiteknologiaan. Se tarjoaa yrityksille koulutusta liiketoiminnan kehittämisestä puolustussektorilla. Kiihdyttämön palvelut on suunnattu erityisesti start-up- ja pk-yrityksille, joilla on vasta vähäistä kokemusta puolustus- ja turvallisuusalasta. Testikeskuksissa voidaan puolestaan arvioida yritysten kehittämiä konsepteja ja teknologioita sekä tarjota tukea niiden kehittämiseen.

Naton suorituskyky edellyttää jäsenvaltioiden lukuisten toimintamallien vakioimista ja käytettävien järjestelmien yhteensopivuutta. Standardit ovat teknisiä vaatimuksia, joita on luotu Natossa toista tuhatta ja uusia luodaan tarvittaessa koko ajan lisää. Jäsenyyden myötä myös Suomen velvoitteet toimintojen ja teknisten laitteiden yhteensopivuuden osalta kasvavat merkittävästi. Tietohallinnon osalta Nato-integraation edellyttämiä toimitila-, tietojärjestelmä- ja tiedonhallintaratkaisuja kehitetään Naton tietoturvallisuusvaatimusten edellyttämälle tasolle poikkihallinnollisessa yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. 

Myös kansallisen kyberpuolustuksen integrointi osaksi Naton pelotetta ja puolustusta etenee. Lisäksi osallistumme muun muassa Naton kyberpuolustussitoumukseen sekä kyberkyvykkyyksien keskinäisen tuen ja avunanon mekanismiin. Kyberpuolustussitoumuksessa on käynnissä kansallinen itsearviointi, joka tuottaa tietoa sekä kansallisen kehittämisen tueksi että liittokunnalle Suomen kyberturvallisuuden tilasta. Kybertukimekanismin kehittämisessä valmistellaan kansallista toteuttamismallia osana Naton laajuista toimeenpanoa.