Puolustusministeri Jan-Erik Enestamin ulkoasiainministeriön edustuston päällikköpäivillä Helsingissä 22.8.2001

PUOLUSTUSMINISTERI JAN-ERIK ENESTAM: Puhuessaan ulkoasiainministeriön edustuston päällikköpäivillä Helsingissä 22.8.2001 puolustusministeri Jan-Erik Enestam arvioi myös valtioneuvoston selontekoa, jonka eduskuntakäsittely alkaa 5.9.2001.

Hänen mukaansa selonteko oli kompromissi kuitenkin siten, että lopputulos oli paras mahdollinen. "Meidän on syytä olla siihen tyytyväisiä. Kaikkia tälle työlle puolustushallinnossa asetettuja tavoitteita ei tietenkään saavutettu, mutta keskeisten linjausten osalta selonteko antaa pitävät perusteet puolustushallinnon tulevalle toimintalinjalle ja kehittämiselle", ministeri arvioi.

Hän korostaa että, keskeiset puolustuspolitiikan perusteet, sotilaallinen liittoutumattomuus, alueellinen puolustusjärjestelmä sekä yleinen asevelvollisuus säilyvät. Tässä kehittämistyössä selkeänä tavoitteena onkin rakennemuutosten kautta käynnistää myös 2010-luvun puolustusvoimien kehittäminen. Tätä kehitystyötä ohjaavat selonteossa mainitut tutkimus- ja kehittämistehtävät, jotka aloitetaan välittömästi. Ministeri myös muistutti, että uusi selonteko aikaistettiin vuodelle 2004. Näin ollen hänen mukaansa voidaan todeta, että selontekotyöstä on turvallisuus- ja puolustuspolitiikan osalta tulossa jatkuva prosessi. Ministeri odottaakin vilkasta keskustelua, kun selonteon käsittely eduskunnassa alkaa.

Puhuessaan puolustusministeri Jan-Erik Enestam nosti esille myös pohjoismaisen yhteistyön ja lähialueyhteistyön. Hän korosti, että pohjoismaisia yhteistyörakenteita tulisi jatkossakin hyödyntää tehokkaasti, todeten mm: "Erinomaiset yhteistyösuhteet Pohjoismaiden ja muiden naapureiden välillä helpottavat useimmissa tapauksissa Suomen etujen ja tavoitteiden ajamista EU:ssa ja kansainvälisillä foorumeilla. Euroopan unioniin kuuluvat Pohjoismaat - Suomi, Ruotsi ja Tanska - päättivät jo heinäkuun pohjoismaisessa pääministerikokouksessa lisätä yhteistyötään EU-asioissa. Ensimmäinen kolmen maan välinen valmistelukokous järjestetään syyskuun lopulla ennen Gentin lokakuista huippukokousta". Suomi toimii tänä vuonna Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana.

Perinteistä pohjoismaista yhteistyötä on Suomen kaudella jatkettu lähes 20 eri alan ministerineuvostossa. Uusin yhteistyöala on IT-sektori, jonka ensimmäinen ministeritason kokous järjestetään ensi viikolla Helsingissä.

Erityisesti ministeri Enestam korosti puheessaan puheenjohtajuusohjelman kohtaa, jossa huomioillaan kansalaiset ja heidän oikeuksiensa vahvistaminen. Ministerin mukaan Pohjolan sisällä muuttaa joka vuosi noin 40 000 henkilöä maasta toiseen työskentelemään tai opiskelemaan. Heidän auttamisekseen käynnistettiin maaliskuussa selvitys, jolla kartoitetaan vapaata liikkumista haittaavia esteitä.

Ministeri Enestamin mukaan on selvää, että Pohjoismaat eivät voi keskittyä vain omien hyvinvointi- ja tietoyhteiskuntiensa kehittämiseen, vaan ne joutuvat netistä suuremmassa määrin avautumaan ulospäin. Näin onkin jo tapahtunut. Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetista lähes viidesosa - ensi vuonna 140 miljoonaa Tanskan kruunua - käytetään lähialueyhteistyöhön. Suomen puheenjohtajuuskaudella järjestetään enemmän niin sanottuja kahdeksan maan ministerikokouksia Baltian maiden kanssa kuin koskaan aikaisemmin. Myös suhteita Venäjään ollaan tiivistämässä, poliittinen taso mukaan lukien.

Ensi vuonna tulee kuluneeksi 10 vuotta Suomen ja Venäjän lähialueyhteistyösopimuksen solmimisesta. "Lähialueyhteistyön painopisteitä Luoteis-Venäjällä ovat ympäristö-, energia-, ydinturva-, metsä- ja liikennesektorit; maaseudun ja elintarvikehuollon kehittäminen sekä sosiaali- ja terveydenhuoltosektori. Hyvin ajankohtainen aihekokonaisuus on huume- ja tartuntatautiyhteistyö (HIV/aids, tubi, hepatiitti)", ministeri Enestam toteaa.

Lähialueyhteistyötä on lisätty myös Baltiaan päin. Ministerin mukaan Virossa, Latviassa ja Liettuassa tavoitteena on edistää maiden EU-jäsenyysvalmiuksia. Yhteistyötä on lisätty erityisesti Latviassa ja Liettuassa.

Suomalaisen tietotaidon ja teknologian käyttöä pyritään lisäämään yhteistyömaissa. Kolmessa Baltian maassa toteutetaan kuluvan vuoden aikana laaja IT-alan yhteistyömahdollisuuksia kartoittava selvitys.

"Kansalaisjärjestötyön edistäminen lähialueilla on ollut yksi painopistealueemme. Olen itse kiinnittänyt tähän erityistä huomiota, ja parin viime vuoden aikana olemme lisänneet tähän tarkoitukseen varattavia määrärahoja", Enestam kiteyttää.

Palaa otsikoihin