Puolustusministeri Seppo Kääriäisen alustuspuhe ylimmän johdon kurssilla no 17, Helsinki

Alueellistamisesta Puolustushallinnossa Arvoisat ylimmän johdon kurssin osanottajat! Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan on viime vuosina kohdistunut enenevästi huomattavia muutospaineita.

Niitä analysoidaan myös hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa, jonka se antaa eduskunnalle ensi vuonna. Paineita aiheuttavat sekä kansainvälisessä turvallisuusympäristössämme tapahtuvat muutokset, suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutos sekä teknologisen kehityksen nopeutuminen entisestään. Näihin uhkiin vastaaminen edellyttää tiivistyvää yhteistyötä niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin.

Seuraavassa muutamia, keskeisimpiä muutoksia. Perinteisten sotilaallisten uhkien rinnalle ovat nousseet uudet kansalliset ja hallinnonalojen väliset rajat ylittävät uhkat kuten terrorismi, ympäristöongelmat, joukkotuhoaseiden leviäminen ja tietoverkkoja vastaan suunnattavat iskut. Sotilaalliset konfliktit ovat edelleen yleisiä ja edellyttävät kansainväliseltä yhteisöltä johdonmukaista ja päättäväistä toimintaa, johon myös Suomen täytyy osallistua mahdollisuuksiensa mukaan. Maamme joutuu oman linjansa puitteissa

mukauttamaan toimintaansa Naton laajentumiseen ja Euroopan Unionin puolustusulottuvuuden kehittymiseen. Teknologinen kehitys tarjoaa uusia

mahdollisuuksia kansallisen puolustuksen lujittamiseen, mutta samalla se tarjoaa myös vastapuolelle uusia välineitä.

Yksi osa näihin haasteisiin vastaamista on puolustushallinnon sisäinen uudistaminen. Valtionhallinnossa on käynnissä useita hallinnon uudistamiseen liittyviä hankkeita. Yksi niistä on laaja alueellistamishanke, joka perustuu nykyisen ja sitä edeltäneiden hallitustenhallitusohjelmiin. Vuonna 2002 annettiin laki valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamisesta koskevasta

toimivallasta. Lain perusteella annetut alemmantasoiset säädökset ja ohjeet määräävät ne menettelytavat, joiden mukaisesti valtionhallinnon laajenevia tai olemassa olevia toimintoja tulee uudelleensijoittamisen suhteen tarkastella.

Arvoisat kuulijat!

Alueellistamisen keskeisenä päämääränä on valtionhallinnon toimintoja ja työpaikkoja pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen siirtämällä tai laajentamalla tukea maan tasapainoista kehitystä, vahvistaa aluekeskuksia sekä purkaa pääkaupunkiseudun kasvupaineita. Pääkaupunkiseudulla tarkoitetaan tässä yhteydessä suurempaa alueellista kokonaisuutta, johon kuuluvat perinteisten Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan lisäksi myös Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Siuntio ja Tuusula.

Valtiosihteeri Volasen johdolla toimii laaja-alainen alueellistamisen koordinaatioryhmä, joka tarkastelee alueellistamismahdollisuuksia koko valtionhallinnon näkökulmasta. Koordinaatioryhmän tavoitteena on tämän

vuoden marraskuun loppuun mennessä laatia alueellistamisen pitkäjänteinen ohjelma, jossa linjataan alueellistamisen keskeisimpiä periaatteita koko hallituskaudelle ja kaikille hallinnonaloille.

Myös puolustushallinnossa selvitetään perusteellisesti mahdollisuudet pääkaupunkiseudulla sijaitsevien toimintojen alueellistamiseen ja hajasijoittamiseen. Tämä ei sinänsä ole hallinnonalallamme mitenkään uutta tai ainutkertaista. Jo 1970-luvulla siirrettiin Ilmavoimien Esikunta Helsingin Munkkiniemestä Tikkakoskelle, ja kymmenisen vuotta sitten perustettiin Tampereelle Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen Esikunta, jonka

henkilöstöstä pääosa siirtyi uuteen toimipaikkaan Helsingistä. Vähäisempiä muutoksia on vuosien varrella tehty useampiakin - viimeisenä niistä viime vuonna tapahtunut Koeampumalaitokseen kuuluvan Katajaluodon koeampuma-aseman toiminnallinen muutos, jonka seurauksena parisen

kymmentä pysyvää työpaikkaa siirtyi Helsingistä Niinisaloon. Arviolta noin 350 puolustushallinnon virkaa on siirretty 1980-luvun puolivälistä lähtien pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

Puolustushallinnolla on jo aiemmilta vuosilta laajaa kokemusta erilaisten sijoituspaikkaselvitysten tekemisestä: mm. Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen Esikunnan, Uudenmaan Sotilasläänin Esikunnan, Itäisen Maanpuolustusalueen Esikunnan ja viimeksi kuljetushelikoptereiden koulutustukikohdan osalta on tehty hyvinkin perusteellisia sijoittamistarkasteluja eri paikkakuntavaihtoehtojen välillä.

Arvoisat kuulijat!

Alueellistamisen ja sen aiheuttamien työpaikkojen siirtojen suhteen ei puolustushallinnossa tulla tulevaisuudessakaan tekemään hätiköityjä eikä

perustelemattomia päätöksiä. Alueellistamiseen liittyvät seikat selvitetään kaikissa tapauksissa perusteellisesti ja siinä mielessä kattavasti, että kaikki hallinnonalan pääkaupunkiseudulla sijaitsevat yksiköt ja toiminnot otetaan

tarkasteltaviksi. Puolustusvoimien lisäksi tarkastellaan myös Puolustushallinnon Rakennuslaitosta. Puolustushallinnon alueellistamista valmistelee puolustusministeriön asettama työryhmä, jossa on ministeriön, Pääesikunnan ja henkilöstöjärjestöjen edustus. Työryhmä suorittaa tämän syksyn aikana kyselyn, missä kartoitetaan hallinnonalan pääkaupunkiseudulla sijaitsevat organisaatiot ja toimipisteet. Kyselyllä selvitetään tehtävät, työntekijämäärät, tilat, toimintamäärärahat ja muut faktatiedot sekä yhteystarpeet muihin organisaatioihin ja sidosryhmiin.

Puolustusministeriö on yhteistyössä Tampereen Yliopiston kanssa käynnistänyt juuri hankkeen, jonka tavoitteena on luoda sellainen menetelmä tai malli, jonka avulla voitaisiin mahdollisimman systemaattisesti ja puolueettomasti tarkastella tietyn organisaation tai toiminnon paikkakuntasidonnaisuutta. Menetelmän avulla voidaan sijoituspaikkakysymyksiä tarkastella enemmän asiapitoisesti ja vähemmän tunnepohjaisesti.

Kartoituksen ja menetelmän valmistuttua on vuoden 2004 alkupuolella tarkoitus laatia hallinnonalan alueellistamista koskeva puolustusministeriön

periaatepäätös. Sen jälkeen voidaan käynnistää toimintojen uudelleensijoittamismahdollisuuksien yksityiskohtainen tarkastelu. Aikataulutavoitteena on, että kohteittainen tarkastelu olisi valmiina ensi vuoden loppuun mennessä. Mahdolliset Pääesikunnan siirtoesitykset ja

puolustusministeriön päätökset ovat ajankohtaisia jo vuonna 2004. Siirtojen - jos niitä ylipäänsä tehdään - toteutuminen ajoittuisi tällöin vuosille 2005-2006.

Yksiköiden ja toimintojen siirtäminen paikkakunnalta toiselle ei ole mikään

itsetarkoitus. Siirrolla tulee aina olla vankat pitkän aikavälin toiminnalliset, taloudelliset, operatiiviset ja työvoiman saatavuuteen liittyvät perustelut. Toisaalta pääkaupunkiseudulla sijaitseminen ei sekään ole itsetarkoitus - täällä on oltava koska täällä on aina ennenkin oltu. Nykyinen tiedonsiirtoteknologia on vähentänyt tarvetta fyysiseen läheisyyteen organisaatioiden ja niiden sidosryhmien välillä. Tänä päivänä ei henkilöstön keskuudessa myöskään välttämättä koeta hirvittävänä menetyksenä, jos työpaikka siirtyisi

pääkaupunkiseudulta johonkin viihtyisään, elinkustannuksiltaan edulliseen, turvalliseen ja hyvät palvelut omaavaan aluekeskukseen. Moni meidän ikäluokastamme on pakosta joutunut muuttamaan pääkaupunkiseudulle työn

perässä. Aika moni olisi varmaankin valmis myös muuttamaan pois täältä - työn perässä.

Hyvät kurssilaiset!

Puolustushallinto on perinteisesti ollut yksi hajautetuimmista hallinnonaloista. Puolustusvoimien työpaikoista 13 % on pääkaupunkiseudulla. Länsi-Suomen osuus on 55 %, Itä-Suomen 19 % ja Pohjois-Suomen 13 %. Mahdollisten siirtojen kohdentaminen Itä- ja Pohjois-Suomeen tuleekin olemaan erityisen tarkastelun kohteena. Omaksumaamme alueelliseen puolustusjärjestelmään sisältyy ajatus koko maan puolustamisesta. Tämä taas ei olisi mahdollista ilman esikuntien, varuskuntien ja varikkojen sijoittamista tasaisesti maan eri puolille. Hajautettu käytäntö jatkuu, sillä puolustusministeriöllä ei ole aikomusta luopua tästä hyväksi havaitusta järjestelmästä ja siihen olennaisesti liittyvästä yleisestä asevelvollisuudesta.

Kuten puheeni alussa jo totesin, on alueellistaminen tietenkin vain yksi monista haasteista, joihin puolustushallinto joutuu lähivuosina vastaamaan. Halusin kuitenkin ottaa sen esille ennen muuta siksi, että alueellistamiseen on perinteisesti liittynyt huomattavia epäluuloja ja pelkoja. Puolustusministeriön lähtökohtana on, että mahdolliset alueellistamisratkaisut toteutetaan

henkilökunnan etuja kunnioittaen. Tämä edellyttää sitä, että henkilöstö pidetään koko ajan tietoisena hankkeiden etenemisestä. Yhdessä toimien pääsemme tässäkin kysymyksessä maamme turvallisuusetuja parhaiten palvelevaan

ratkaisuun.

Toivotan teille menestyksellistä kurssia ja kiitän saamastani huomiosta.

Palaa otsikoihin